Vaan kuinkas sitten kävikään?
Alla statistiikkaa käppyröinä. Palataan kirjavuoden sisältöön vielä erikseen.
KAUHEEN PALJON
Vuodesta 2014 tuli määrällisesti kaikkien aikojen kirjavuosi. Luin Excelini mukaan peräti 142 kirjaa. Joukossa on muutama keittokirja, mutta vaikka ne viisi poistaisi listalta, olisi jäljellä kuitenkin vielä 137 kirjaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että viime vuonna luin 133 kirjaa, mutta vuonna 2012 vain 71 kirjaa, mikä lienee minulla sellainen normaalimpi taso.
Ei liene yllätys, että kirjaisin kuukausi oli kesäkuu. Marraskuu puolestaan vähän ihmetyttää, kunnes katsoo luettuja tarkemmin. Kevyttä historiallista viihdedekkaria, nuortenfantasiaa ja vastaavaa löytyy listalta useampia. Mikäs siinä on lukumääräisesti päästä isoonkin lukuun, jos yhden kirjan lukemisessa menee yksi tai maksimissaan kaksi iltaa...
ON SE VAIKEAA
Luettujen kirjojen tyylilajin määritys tuotti pieniä haasteita kahdessa kohtaa.
- Onko historialliseen miljööhön sijoittuva dekkari historiallinen romaani vaiko dekkari? Tähän sekaluokkaan sijoittuu kaikkiaan 9 kirjaa, joten jaottelulla on selkeä vaikutus lopputulokseen. Nyt ne on vähän jaettu sen mukaan, miltä kulloinkin on sattunut tuntumaan
- Toinen päänvaivaa aiheuttanut kohta olivat lasten- ja nuortenfantasiat. Ovatko ne fantasiakirjoja vaiko lasten/nuortenkirjoja? Peräti 11 kirjaa voisi kuulua kummalle puolelle vain...
Noin nyt kuitenkin tuli tällä kertaa luokittelut tehtyä. Useampaa tyylilajia olen näköjään suosinut, mikä on tietysti ihan hyvä. Dekkarit ja fantasia taitavat viedä voiton tänäkin vuonna, mutta vähän pienemmällä marginaalilla viime vuoteen verrattuna. Tietokirjoja piti lukea enemmän ja vähän aikaa tuossa onnistuinkin, mutta sitten kyllä hyytyi loppuvuotta kohti. No, ensi vuonna sitten.
PUNASTELEN HÄPEÄSTÄ
Toinen täysin hyytynyt juttu oli tuo ranskaksi lukeminen. Minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, että hyvistä tarkoituksista huolimatta jäi ranskankielisten kirjojen lukeminen pahasti paitsioon. En oikein tiedä, mistä tuo johtuu. Ehkä käsiini ei vain tänä vuonna osunut tarpeeksi hyviä ranskaksi tai sitten en etsinyt niitä tarpeeksi aktiivisesti. Tällaisen täysin opportunistisen lukijan lukulista tuppaa elämään ihan sen mukaan, mitä sattuu käsiin kullakin hetkellä päätymään... Nyt ei käynyt Ranskalla tuuri.
Suomi on hallinnut tätä vuotta aika suvereenisti, mikä kyllä suureksi osaksi johtuu eteeni osuneesta vuoresta hyvää suomalaista kirjallisuutta. Jaksan aina vain ihmetellä, miten paljon nykyään Suomessa julkaistaan lukemisen arvoisia kirjoja. Vielä muutama vuosi sitten luin englanniksi tai ranskaksi alkukielellä, mutta nyt ovat suomalaiset kirjailijat vallanneet tilaa ryminällä. En tiedä, olenko minä muuttunut vai mitä on tapahtunut, mutta iloinen olen tästä muutoksesta.
UUTISPOMMI
Kukaan ei liene yllättynyt, kun kerron e-kirjojen dominoivasta asemasta lukemisessani? Yli puolet lukemistani kirjoisa on ollut sähköisiä. Äänikirjojen kasvanut osuus puolestaan on jotain uutta. Tänä vuonna 16% lukemistani kirjoista olen itse asiassa kuunnellut. Kun ajattelee, että joukossa on sentään Sinuhe egyptiläisen ja TSH:n kaltaisia järkäleklassikoita, tajuaa tuntien ja taas tuntien kuluneen kuulokkeet korvilla tai puhelimen kaiutin päällä. No, ainakin julkisilla kulkeminen on nykyään ihan kivaa...
Muutos äänikirjojen osalta on ollut huikea ja nopea. Vuonna 2012 kokeilin varovaisesti yhtä äänikirjaa, viime vuonna äänikirjoja oli 4 ja tänä vuonna 22! Koukussa olen, myönnetään.
HAALITAAN KAIKKIALTA
Loppuun vielä pikainen katsaus kaikkien mielestä ilmeisen kiinnostavaan sponssistatukseen. Yhteistyö Elisa Kirjan kanssa jatkui, joten sähköisiä kirjoja tuli sieltä ladattua. Lisäksi olen saanut arvostelukappaleita eri kustantajilta ja muutaman kirjailijoilta itseltään. Miltei puolet lukemistani kirjoista on ollut jonkinlaisia sponsseja.
Kirjastosta olen lainannut sekä perinteisesti painettuja kirjoja, että sitten HelMet Overdrive -palvelusta äänikirjoja ja e-kirjoja, tosin pääasiassa ensiksi mainittuja. Kaikkiaan kirjastonkirjoja on listallani 30 eli tavoitteena ollut kirjaston käytön lisääminen onnistui.
Loput lukemistani kirjoista ovat sitten olleet itse ostettuja tai lahjaksi saatuja.
SE SIITÄ SITTEN - KOHTI UUTTA
Siinäpä tämän vuoden statistiikat. Vuosi 2015 on ihan virallisesti kirjan vuosi. Minulla se pahasti näyttää tulevan työn vuodeksi, mutta kyllä kirjatkin tulevat edelleen kuulumaan elämään ja olemiseen olennaisena osana. Tosin tuo määrä...todennäköisesti tuo 70 tulee olemaan lähempänä totuutta. Tai mistä sen tietää? Aika näyttää.
Toivottavasti nähdään taas ensi vuonna.
Ihanaa vuoden vaihtumista kaikille!