Perjantain pikasalaatti

Ensin mietittiin, josko sitä lähdettäisiin jonnekin, mutta laiskuus voitti. Isäntä pyöräytti aikuisille perjantain pikasalaatin ja muksut jatkoivat eilisellä risotolla. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Leikkaa avokado pieniksi kuutioiksi ja lisää saman verran kurkkukuutioita. "Nylje" verigreippi tai kaksi ja sekoita palat + mehu avokadon ja kurkun kanssa. Kaada mehusta suurin osa kuppiin erikseen.

Sekoita muutama lusikallinen turkkilaista jugurttia, nokare majoneesia, suolaa ja pippuria. Notkista tilkalla greippimehua. Sekoita greippipalojen, avokadon ja kurkun kanssa. Nosta tarjoiluastiaan.

Asettele päälle jotain vihreää (salaattia tai versoja)

Paista katkaravut  nopeasti pannulla tilkassa öljyä ja mausta Mangocurry-mausteella.  Ripottele salaattiin.

Tarjoile heti.

Kevyttä, raikasta ja piristävää.

Sieni-sobasalaattia ja uusi lemppariohjelma

Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet tämän tädin päässä viime aikoina. Ei, en ole edelleenkään oppinut pitämään työmäärää kohtuuden rajoissa vaan edessä on uusi ryhtiliike vaikkei vuotta ole kulunut vielä kahta kuukautta. 

Tällä kertaa venettä on keikutettu ruokalehtien ja ruokaohjelmien osalta. Vuosien suosikit ovat tipahtaneet jalustoiltaan ja uusia hehkutetaan. 

Ensinnäkin huomasin kyllästyneeni jo vuosia hehkuttamaani Delicious- ruokalehteen. Se ei nyt vaan millään näköjään uudistu, vaan osaan jo melkein kuukauden perusteella päätellä etukäteen, mitä reseptejä lehdestä löytyy. Tammikuu = lohturuokaa eli paljon kaikkea juustoista ja sanokaa minun sanoneen, että huhtikuussa on sitten taas vuorossa Italia. Ihan kuin ei maailmassa muita maita olisikaan.
Delicious-lehden tilalle nousee uudistumiskykyä osoittanut suomalainen siskonsa, jonka numeron kokkasin tuossa juuri läpi. (No, ainakin melkein)

Ruokaohjelmista puolestaan olen tosissani tykästynyt Pipsa Hurmerinnan ja Meri-Tuuli Väntsin Samassa liemessä-ohjelmaan. Siinä on jotenkin hyväntuulinen ja konstailematon tunnelma.

Myös sarjan reseptit ovat houkuttelevia. Viime viikon jakson kohdalla kuopus istui telkkarin vieressä ja ilmoitti, että ainakin dukkah-lohta pitäisi saada. Valitettavasti vain Stockan herkusta oli kyseinen mausteseos loppu eikä tällä kertaa innostanut ruveta itse sekoittelemaan, joten teimmekin sitten vain sobanuudelisalaattia sienillä ja ihan mahtavalla kastikkeella.

Eikä muuten kestänyt kauan kokata.

Sieni-sobasalaatti 

 Soba-nuudeleita 2 nippua
3 kevätsipulia
nippukorianteria
parikymmentä luomu siitakesientä

kastike:
2rkl vaahterasiirappia
2rkl miriniä
2rkl soijaa
2rkl riisiviinietikkaa
ripaus suolaa
2tl seesamiöljyä (huom. pienempi määrä suhteessa muihin kastikeaineksiin - seesamiöljyä liika on tosiaankin liikaa...)

Sekoita kastike ja leikkaa sienien lakit siivuiksi. Sekoita sienet kastikkeeseen.
Keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan, valuta siivilässä ja huuhtele kylmällä vedellä.
Silppua korianteri ja kevätsipuli.
Sekoita salaatti.

Gado Gado ja toinenkin salaattikastike

Gado Gado on jotain indonesiassa puhuttavaa kieltä ja tarkoittaa yhtä tämän hetken trendikkäintä ja herkullisinta salaattia. Sama salaatti on tullut vastaan muutamassa lehdessä ja yhdessä kirjassa ihan viimeisen parin kuukauden aikana. Mikäs siinä, maapähkinävoista tehty kastike on oikeasti herkullista.

Meillä siis syötiin Gado Gadoa joululomalla pariinkin otteeseen. Sitten tuntui täyteläisyys vähän yliampuvalta ja vaihdettiin kastiketta. Nigellalta aikoinaan bongattu thai-kastike terästää tylsemmänkin salaatin ja piristää väsynyttä mieltä.

Sinänsä oltiin Gado Gadon suhteen kerettiläisiä, että sekoitettiin joukkoon myös kylmiä nuudeleita. Muutenhan siihen kai voi sekoittaa kasviksia mielensä ja kaappinsa mukaan, mutta nuudeleiden mukanaolo kai muuttaa nimenkin sitten joksikin muuksi. En tosin tiedä miksi.

Ensimmäisen kerran söimme Gado Gado -salaattia osana uudenvuodentarjoiluja. Meille on jostain syystä tullut tavaksi tehdä uudenvuodenaattona aina jotain itämaiseen viittaavaa. Tiedä, mistä moinen on saanut alkunsa, mutta tosiasiassa jouluruokien jälkeen tekee mieli jotain ihan muuta. Tällä kertaa siis sushia ja nuudelisalaattia. Keskimmäinen pisti töpinäksi ja sushia riitti kaikkien herkuteltavaksi ja salaattia tietty kanssa.

Sillä kertaa salaatissa oli nuudelien lisäksi paprikaa, erivärisiä porkkanoita, kurkkua, maapähkinöitä, korianteria ja varmasti jotain muutakin, jonka olen unohtanut. Toisella kertaa pistettiin kaalia, porkkanaa ja vähän tofuakin nuudelien kaveriksi. Hyvää oli. ( Jos muuten olet epävarma tofun käsittelystä, niin kurkkaapa Viimeistä murua myöten -blogista ohjetta. Tällä tavalla minäkin olen vähitellen päässyt tofun makuun) 

Kirpeän kastikkeen salaattiin laitettiin myös vähän kaikenlaista. Erityisen hyvin se sopii kaalin ja porkkanan kanssa.

Näillä kastikkeilla selviää pitkälle. Aineksia vaihtelemalla saa aina vähän erilaisen version, Kastikkeet ovat helppoja sekoittaa, mutta nostavat salaatit ihan uudelle tasolle.

Gado Gado -kastike eli maapähkinävoikastike salaatille 

2 valkosipulinkynttä
50g palmusokeria (paitsi, että minulla oli vain kookossokeria...)
120g maapähkinävoita
1 punainen chili (tai maun mukaan)
kahden limen mehu
1rkl kalakastiketta
1rkl soijakastiketta
1rkl tamarindkastiketta

Heitä ainekset tehosekoittimeen ja surraa sileäksi. Mausta.


Kirpeä Thai-kastike salaatille 

Sekoita ainekset keskenään.

1 siivutettu chili, 1 siivutettu valkosipulinkynsi
1rkl sokeria ja sitten 1,5rkl kutakin riisiviinietikkaa, limemehua, kalakastiketta, rypsiöljyä
Puolikas  sipuli ohuesti siivutettuna

Tämä bongasin joskus vuonna yksi ja kaksi Nigella Bites -kirjasta. Se on muuten edelleen yksi parhaista hyllyyni eksyneistä keittokirjoista ikinä.

Isäntä kokkaa: Kesän toinen paras salaatti

Tuossa jokin aika sitten hehkutin herkullista kesäsalaattia. No, salaattejahan voi tehdä monella tavalla ja nyt isäntä hemmotteli meitä kesäisen illan kevyellä menulla, jossa kunniapaikan nappasi raikas ja pirteä kesäsalaatti II (vuodelta 2017).

Kaveriksi sitten vaan juurella leivottuja sämpylöitä ja isännän makrillipateeta. Juomana jo aperitiivina palvellut seljankukkainen gintonic vadelmilla ja mintulla höystettynä, jollaisen tulin reissulla maistaneeksi ja hyväksi todenneeksi. Sekaan vielä vähän lämmintä keliä, auringonpaistetta ja rauhallinen lauantai-ilta reissustapaluun onnellisuudella.

Onko mitään parempaa?

Salaatin juju taitaa olla fetan ja sitruunankuoren yhdistelmässä. Tähän ei tarvita edes kastiketta.

Ota paketillinen hentoja salaattivarsia (sellainen versosalaatti on hyvää) Leikkaa joukkoon kirsikkatomaatteja ja kurkkupaloja. Silppua kourallinen minttua ja toinen basilikaa. Murusta joukkoon fetaa makusi mukainen määrä. Raasta lopuksi pinnalle hyvin pestyn luomusitruunan kuorta.

Virkistys ja makuhermojen herätys on taattu.

Kaveriksi itse tehtyä juurileipää ja isännän makrillipateeta.

Pikainen perunasalaatti

Vappuna kuuluu syödä perunasalaattia - eikös?

Perinteisesti olen ostanut sen valmiina. Ainoa oikea vaihtoehto on Forssan perunasalaatti. Muut eivät maistu yhtä hyvältä.

Kyseistä merkkiä ei vain aina löydy täältä pääkaupunkiseudulta lähimarketista, joten olen välillä tehnyt perunasalaattini myös itse. Eihän se nyt varsinaisesti kovin vaikeaa ole. Itsetehdyllä mennään joko puhtaasti lämpimällä vinegrette-kastikkeella ja savulohella uusista perunoista tai sitten perinteisestä pikkuisen raikastetulla ja kevennetyllä eli jugurttikastikkeella.

Sekä kaupasta ostetulla että itse tehdyllä perunasalaatilla on yksi ongelma. Ne eivät oikein kelpaa jälkikasvulle. En tiedä, mikä siinä on, mutta nytkin makkarat kelpasivat, samoin tomaatit ja kurkku, mutta kaikki kolme muksua nyrpistelivät perunasalaatille. Se on kuulemma ihan kamalaa. Ehkä kyseessä on kastikkeen ja pehmeän perunan yhdistelmä? Mene ja tiedä. Kaikki tähänkin salaattiin sekoitetut ainekset kelpaavat vallan mainiosti erikseen, mutta salaatissa? Ei sitten millään.

Minä kyllä tykkään ja isäntäkin pistelee hyvällä halulla.

Olen myös ihan tykästynyt Santa Marian maustesekoituksiin. Nytkin sai Pasta Rosso -sekoituksella kivasti pientä lämpöä ja makua jugurttikastikkeeseen. Tämän vapun perunasalaatti siis on tässä.

Tosin se syötiin jo lauantaina - mitähän sitä keksisi varsinaiseksi vapuksi?

Vaaleanpunainen perunasalaatti 

5-6 isoa kiinteää keitettyä perunaa
2 isohkoa omenaa

kastike:
kourallinen persiljaa silputtuna
puolikas punasipuli silputtuna
vajaat 3dl turkkilaista jugurttia
ruokalusikallisen verran Pasta Rosso mausteseosta myllystä
muutama kierros mustapippuria myllystä
ihan pieni hyppysellinen suolaa (suolaa on myös maustesekoituksessa)
vajaa desilitra ketsuppia

Sekoita kastike ja jätä maustumaan.

Leikkaa perunat ja omenat sopivan kokoisiksi paloiksi ja sekoita kastike joukkoon. Laita kelmun alle jääkaappiin maustumaan pariksi tunniksi, jos haluat antaa makujen tasaantua, mutta voi sen syödä hetikin.

Sekoita vielä ja tarjoile - vaikka nakkien tai tuoremakkaroiden kera.

HAUSKAA VAPPUA! 

Vaaleanpunainen hummus eli purppurabataattitaikaa

On ihanaa, miten monenvärisiä hedelmiä ja juureksia löytyy tällä hetkellä kaupoista. Veriappelsiineja, violetteja ja keltaisia porkkanoita, kirjavia kukkakaaleja ja nyt viimeisimpänä nappasin mukaani purppurabataatin, jonka tumma violetti pehmeni ystävänpäiväänkin sopivan vaaleanpunaiseksi hummukseksi.

Salaatilla (lämpimällä!) saa kunnon väriterapiaa pimeään aikaan, Päivisin on ulkona nyt paistanut kirkas aurinko, mutta kotiinpalatessa taivas tummenee nopeammin kuin tämä äiti ehtii saada salaattejaan kuvattavaksi. Keinovalolla siis mennään. Onneksi Frida opetti muutaman kikan, joiden avulla ehkä kestetään pääsiäiseen saakka...

Hummukseen käytin taas Lohturuokaa-kirjan reseptiä ja lisäksi vain matkin kirjan reseptiä sekoittelemalla kukkakaalisiivuja, paprikasuikaleita ja porkkanapuikkoja öljyn, balsamicon ja vaahterasiirapin kanssa. Maustoin suolalla ja pippurilla ja paiskasin uuniin grillivastuksen alle 200 asteeseen ensin 10min, kääntelin ja toiset 5min.

Joka puolella on kauheasti kehuttu paahdettua kukkakaalia herkuksi. Minä tykkään keitetystä kukkakaalista ja nautin suuresti sen kukinnoista raakana, mutta paahdettuna ? - Ei maistunut sitten millään. En tiedä miksi, mutta inhoamani "kaalimaku" tuli kukkakaalista esiin ja syöminen töksähti pahemman kerran. No, makuasioista ei voi kiistellä... 

Joka tapauksessa, salaatin valmistumiseen tarvittiin uunista otettujen kasvisten lisäksi sitten enää kurkkua, tomaatteja ja ananaskirsikoita. Viimeksimainittuja ihan vain siksi, että ne ovat ihanan värisiä ja minä rakastan syödä niitä (ja keskimmäinen ja kuopus - onneksi niitä oli monta).

Tässä siis tämänpäiväinen väriterapia. Toivottavasi koette voimakkaat oranssit ja hampaita särkevän makean vaaleanpunaisen yhtä voimaannuttaviksi kuin minä. Itse koen vaikutuksen melkein samoin kuin illan joogatunnin. Paitsi, että jooga kyllä venytti selkää vähän paremmin kuin tämä koneen vieressä istuminen.

Pirteää ja energistä ystävänpäivää! Kaikille teille ystävät! Ihana, kun olette olemassa. 

Salaattiterminologiaa

Talvellakin tekee mieli salaatteja, mutta varsinkin pakkaskeleillä kylmä ruoka kauhistaa. Minä ainakin haluan suuhuni ja vatsaani jotain lämmittävää. Onneksi on olemassa lämpimiä salaatteja.

Ai, että niinkuin mitä? Voiko salaatti muka olla lämmintä? Kävimme tästä taannoin ruokapöydässä varsinaisen kielellisen määrittelyväittelyn. Lopputuloksena oli, että pannusta tai vuoasta voi tulla salaatti, kunhan siihen sekoittaa tarpeeksi kypsentämättömiä aineksia. Sekoitus tapahtuu useimmiten erilliseen tarjoiluastiaan, mutta sain luvan mainita salaatiksi myös uunivuokaan tai pannulle luotua sekoitusta. Kunhan sekoitettavien ainesten joukossa on jotain kypsentämätöntä tai muuten kylmää.

Miltäs määritys teistä kuulostaa? Kelpaako?

Ruokaisat salaatit ovat myös oiva keino vähentää lihankulutusta muuttumatta kokonaan kasvissyöjäksi. "Liha + pari vegeä" -yhdistelmä lautasella muuttuu ihan huomaamatta "paljon vegeä ja liha lisukkeena"-vaihtoehdoksi. Sopii meidän perheelle, jossa äidin myötä väitetään ääripäitä ihan kaikessa. Minulla on selkärangasta automaattisesti nouseva kammo kaikkia "ismejä" kohtaan, myös ruoasta puhuttaessa.

No, oli terminä tai ideologiana mikä tahansa, ruokaisat salaatit ovat herkkua kaikissa muodoissaan.   Näitä kahta meillä on syöty viimeisen viikon aikana ja alla vielä linkki muutamaan lisäversioon, jos kiinnostaa.

Kvinoa-kanasalaatti 

2 broilerin rintafilettä + savupaprika, valkosipulia, oliiviöljyä, hunajaa, suolaa, pippuria

Kvinoa 1/2 pkt
Kastike: loraus limemehua ja toinen sitruunamehua, suolaa, pippuria, neutraalia öljyä saman verran kuin happoja

kurkkua ja babypinaattia
fetaa + oliiveja
punasipulia + avokadoa
appelsiini nyljettynä
paahdettuja manteleita

Lorauta uunivuokaan oliiviöljvyä ja laita broilerin rintafileet vuokaan. Mausta ne savupaprikalla, valkosipulilla, suolalla ja pippurilla. Valuta päälle hiukan juoksevaa hunajaa ja lopuksi vielä hieman oliiviöljyä. Kypsennä puoli tuntia uunissa 200 asteessa. Nosta pois ja siivuta.

Keitä broilerin ollessa uunissa kvinoa paketin ohjeen mukaan ja valuta siitä vesi pois. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja sitten kvinoaan.

Leikkaa kurkku palasiksi ja huuhtele pinaatti. Leikkaa fetaa kuutioiksi. Siivuta sipuli (tai silppua pieneksi), kuutioi avokado ja irrota appelsiinista hedelmäliha ja leikkaa sopiviksi paloiksi.
Sekoita loput ainekset kvinoaan ja ripottele lopuksi päälle paahdettuja manteleita.


Papu-pekonisalaatti 

Myönnetään, tämä on ehkä enemmän pannu kuin salaatti, mutta menköön nyt tässä. Kuvitellaan pinaattia olevan enemmän ja papujen vähän vähemmän muusina.

Sopii muuten ihan sikahyvin lisukkeeksikin, jos lihaa kaipaa pekonia enemmän.

Ainekset: 

Borlottipapuja (puoli pussia kuivia liottettuina ja keitettyinä paketin ohjeen mukaan
1pkt pekonia
1 iso punasipuli
2 valkosipulinkynttä
muutama kourallinen babypinaattia
muutama kourallinen kirsikkatomaatteja
puolikas kasvisliemifondikuutio ja kiehuvaa vettä pari desiä
persiljaa

1rkl  Dijon-sinappia
0,5dl valkoista balsamicoa
suolaa ja pippuria
0,5dl rypsiöljyä

paahtoleipää

Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi. Lorauta pannulle hieman oliiviöljyä ja laita pekoni kylmään pannuun. Kuumenna pannua keskilämmöllä kunnes pekoni hieman ruskistuu ja lisää joukkoon sipuli. Sipulin kuullotuttua raasta joukkoon valkosipuli.

Lisää keitetyt pavut pannulle ja sekoita kasvisliemifondi kiehuvaan veteen. Kaada liemi pannulle ja sekoittele papuihin. Lisää tomaatit ja anna kypsyä, kunnes vesi on suurinpiirtein haihtunut.
Lisää lopuksi pinaattia ja persiljaa.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pannulle. Sekoita hyvin. Tarjoile heti paahtoleivän kera.


Muitakin lämpimiä salaatteja meillä kuuluu suosikkilistall, kuten nyt vaikka mausteinen munakoisosalaatti tai lämmin kesäkurpitsa-couscous-salaatti. ja viimeisimpänä lempparikseni noussut bataattihummuspohjalle kasattu herkkukeko. 

Syödäänkö teillä lämpimiä salaatteja ja mitkä ovat suosikkejanne? Aineksia ja reseptilinkkejä kiitos! Näitä vaihtoehtoja ei ole koskaan liikaa!

Lohi-wasabisalaattia kevyeksi lounaaksi

Muutama vuosi sitten innostuin wasabi-kastikkeesta tonnikalapihvien kanssa. Nyt kun tonnikalasta on tullut vaikea raaka-aine ekologisten haasteiden ja alkuperämerkintöjen hämäryyden takia, sai sama kastike raikastaa lohisalaattia.

Toinen kiva juju tässä salaatissa on itse salaatin maustaminen. Se unohtuu ainakin minulta usein, mutta Safkaa (osa I) ystävällisesti muistutti lohi-avokadosalaatin kohdalla sen tärkeydestä. Kun kyseinen ohje myös inspiroi taas wasabin pariin, niin pakkohan se oli..

Salaatti kelpasi pöydässä kaikille. Mutinaa ei kuulunut yhtään, vain syvä hiljaisuus lautasten tyhjentyessä pikavauhtia.


Lohi-wasabisalaatti 

Salaattipohja :
Salaattia
mintunlehtiä
basilikanlehtiä
korianterinlehtiä
kokonaisia manteleita
pari porkkanaa
kurkkua

Salaattiin mausteeksi : 
suolaa + pippuria + riisivinietikkaa

Lohta

Kastike :
Wasabia
sitruunamehua
suolaa pieni ripaus
öljyä

Pese ja linkoa salaatit ja yrit. Vetele kuorimaveitsellä porkkanasta siivuja. Paahda mantelit kuivalla pannulla ja pilko vähän pienemmiksi. Siivuta tai pilko kurkku.

Sekoita salaatipohjan ainekset (Jätä osa manteleista päälle ripoteltavaksi). Mausta suolalla ja pippurilla ja lorauta joukkoon hiukan riisiviinietikkaa). Sekoita taas kunnolla.

Leikkaa lohi ohuehkoiksi siivuiksi ja paahda ne joko kuivalla pannulla ohuen suolakerroksen päällä tai tilkassa öljyä.

Sekoita wasabi, sitruunamehu ja suola keskenään. Lisää öljyä vähitellen koko ajan sekoittaen. Maista haluamasi voimakkuus. Kastikkeen maut tasaantuvat ajan myötä, joten sen voi tehdä vaikka jääkaappiin odottamaan muutamaa tuntia ennen.

Asettele salaattipohja tarjoilulautaselle (tai yksittäisille lautasille), lisää lohipalat päälle ja ripottele vielä lisää mantelipaloja. Kastikkeen voit tarjota pöydässä erillisestä kulhosta ja jokainen lisää sitä makunsa mukaan.

Copycatin lämmin lounassalaatti

Kun ulkona paistaa aurinko, mutta tuuli jäätää, on kiva syödä lounaaksi jotain lämmintä. Kevään kunniaksi salaatit ovat palanneet täydellä voimalla ruokapöytään. Siispä lämmintä salaattia.

Bataattia ja kukkakaalia on uunissa paahdettu telkkarissa, keittokirjoissa, ruokalehdissä ja blogeissa viime aikoina useammassakin. Pakko oli siis Copycatinkin testata jotain samanlaista. Tekemisen hetkellä ei silmiin osunut tietenkään yhtään ohjetta, mutta miten vaikeaa sitä voi muka olla sekoittaa mausteita ja öljyä leikattujen kukkakaalipalojen ja bataattipalojen päälle ja lykätä komeus uuniin ? Eihän se vaikeaa ollutkaan.

Lopputuloksena oli varsin maukas salaatti, jonka jälkeen ei nälkä kiusannut ihan heti.

Copycatin lämmin lounassalaatti 

1 bataatti kuutioituna
1 pienehkön kukkakaalin kukinnot
0,5tl muskottia
0,5tl jeeraa
1tl chilijauhetta
1tl sweet smoked paprika-jauhetta
1tl mustapippuria
isohko ripaus suolaa
oliiviöljyä

Kaada kasvispalat uunivuokaan ja ripottele mausteet pinnalle. Lorottele öljyä ja sekoita hyvin. Lisää öljyä, jos se ei riitä peittämään kaikkia paloja mausteiden kanssa.
Lykkää 200 asteiseen uuniin vajaaksi puoleksi tunniksi. Lopputuloksena kasvikset ovat vielä purutuntumalla (al dente). Jos haluat ne ihan pehmeiksi niin pidennä kypsennysaikaa.

Kastike :
2dl jugurttia
2rkl ketsuppia
suolaa ja pippuria

Tee jugurttikastike sekoittamalla kreikkalaista (tai turkkilaista) maustamatonta jugurttia ketsupin, suolan ja pippurin kanssa. Jätä maustumaan.

Salaattipohja yhdelle (monista tarvittava määrä - juureksia ja kastiketta riittää noin neljälle riippuen nälän vakavuusasteesta) :

salaattia
puolikas avokado kuutioina
kourallinen paahdettuja manteleita
pieni pala fetajuustoa murustettuna

Levitä salaatti ja avokado lautaselle. Nosta keskelle iso kasa jugurttikastiketta ja sen päälle uunikasviksia. Ripottele päälle manteleita ja fetajuustoa.

Vonkamiehen sunnuntaisalaatti

Kaupan maistiaisista tarttui mukaan mielenkiintoinen tuttavuus eli Vonkamiehen poromunajuusto. Arctic Milk Oy:n valmistaman juuston suolaiset porosattumat saivat heti haluamaan lisää, mielellään yhdistettynä raikkaaseen salaattiin. Enkä tiedä johtuuko hämäläisistä juurista vai mistä, mutta munajuusto on ollut minusta aina ihanaa herkkua!

Tässä juustossa on ainesta tämän kesän trendiherkuksi grillien savutessa joka pihalla, mutta oli se herkkua näin pannullakin lämmitettynä. Mielenkiintoinen tuote ja tuotantotapakin vaikutti kivan "paikkakuntalaiselta", vaikkei Ypäjä ihan Espoon kupeessa olekaan. Maito tulee kuulemma läheltä ja herat syötetään possuille.


Vonkamiehen sunnuntaisalaatti 

Pilko juusto haarukkapaloiksi. Lämmitä pannulla nokare voita ja hiukan oliiviöljyä. Pistä juustopalat sekaan "käristymään" ja ruskista pintaa tahtomasi määrä.

Sillä aikaa, kun juusto lämpiää ehdit huuhtelemaan salaattia sekä pilkkomaan omenaa ja viinirypäleitä. Sitten ei tarvitsekaan enää kuin sekoittaa. Nopeaa ja herkullista. Kastikkeeksi sopi erinomaisesti balsamico-siirappi.

"Mitä löytyy kaapeista" - salaatti

Kaapeista : perunoita, pekonipaketti, artisokan sydämiä,  juustoja, kurkkua, tomaattia, oliiviöljyä, valkosipulia, punaviinietikkaa

Kaupasta : vihreää salaattia, sinappia kastikkeeseen, avokadoa äidin toiveesta, (vaikka se sitten unohtuikin keittiön pöydälle)

Kypsennetään tarvittaessa ja leikataan salaattiainekset palasiksi. Sekoitetaan valkosipulivinegretti.

Syödään. Hyvin upposi.

Kun bloggaaja kokkausjumin kourissa pyristeli...

"Pitäiskö tehdä jotain uutta hyvää ? Ääh, ei jaksa... toi vanha resepti on ihan ok..."

Lukujumiin jää aina silloin tällöin - siitä yleensä pääsee vaihtamalla kirjallisuudenlajia ainakin parin kirjan ajaksi. Vaan mitä voi tehdä kokkausjumin poistamiseksi ? Minua ei kokkaaminen ole viime aikoina oikein inspiroinut. Hei, enhän minä ole edes lukenut ruokalehtiä, keittokirjojen selailusta puhumattakaan. Isäntä on pääasiallisesti ruokkinut lapset ja jouluna oltiin mummin pitopöydässä.

Jouluruokien ähkyn vähitellen hellittäessa kaipasivat makunystyrät kuitenkin pientä herättelyä. Raikasta, mausteisen lämmintä, hedelmäisen suolaista... Aivojen reseptisolut aktivoituivat vähitellen ja suussa alkoi jo maistumaan kiinalainen viismauste ja ankka ja muutama muu juttu... Salaattiresepti vaatii vielä pientä kehittelyä - ehkäpä joku teistä saa sen hiottua huippuunsa ? Mausteita saisi olla vielä lisää ja hiukan happoa. Hyvin tyhjenivät lautaset kyllä näinkin.

Itämainen ankkasalaatti

Kaksi ankan rintafilettä
kiinalaista viismaustetta
suolaa, pippuria
oliiviöljyä
korianteria
sitruunamehua

salaattia
päärynää
taateleita
kevätsipulia
granaattiomena

manteleita
öljyä ja hunajaa
inkivääriä ja kanelia jauhettuina

Viiltele rintafileisiin ristikko rasvapuolelle, suolaa, pippuroi ja aseta kylmälle pannulle pienen öljyn päälle. Anna lämmetä ja rasvapuolen ruskistua. Ripottele fileille anteliaasti kiinalaista viismaustetta ja käännä pannulle toisinpäin. Molempien puolien ollessa kauniin ruskeat, laita fileet 200 asteiseen uuniin 10 minuutiksi (saat hiukan punertavamman sisuksen kuin kuvassa). Ota pois uunista ja anna vetäytyä vähän aikaa ennen leikkaamista. Kaada päälle loraus sitruunamehua ja ripottele korianteria.

Paahda manteleita hetki pannulla tilkassa öljyä ja lisää reippaasti kanelia ja inkivääriä. Kun mantelit ovat ruskistuneet lisää loraus hunajaa ja anna kiehahtaa. Kaada lautaselle jäähtymään.

Kokoa salaatti. En tehnyt erillistä kastiketta, koska granaattiomenasta tuli mukavasti nestettä siemenien mukana. Niitä saakin salaattiin lisätä reippaasti.

Lapsille tehtiin kaiken varalta myös uuniperunoita - ankanrasvassa tietenkin.

Kyllä äitikin näitä muutaman "maistoi"...

Itsenäisyyspäivän herkuttelua

Kokonainen vapaapäivä ja ulkona vähän kurjempi keli. Meillä se tarkoittaa pidemmän kaavan iltapäiväherkuttelua. Aamupala vaihtui brunssiksi - tai siis englantilaistyyliseksi aamupalaksi vähän ennen kymmentä. Sitten jaksettiin ilman lounasta iltapäivään...

Menu suunniteltiin helpoksi ja sellaiseksi, että kaikki voivat osallistua sen tekemiseen.

Voitaikinavohvelit - mätiä lisukkeineen + kylmäsavulohitahnaa

Lämmin kalkkunasalaatti granaattiomenalla 

Juustot (Comté, Viinitarhurin juusto, vuohen gruyère ja italialainen valkohomejuusto)

 + äidin siemenleipä 

Pappagallon sitruunasorbetti 

Paradis-konvehteja ja kahvia 

Juomina : Camarguen pähkinäviini ja Poligny-Montrachet 2009 / Vieilles vignes

Lapsille tietysti vettä ja maitoa 

HERKULLISTA ITSENÄISYYPÄIVÄÄ KAIKILLE !  

Alkuruoka 

Voitaikinavohvelien kohdalla Copycat kopioi jo melkein vuosi sitten kopioitua uudelleen. Oli edelleen hyvää. Parasta oli se, että isommat pojat saivat sekä muotilla leikeltyä sydämet voitaikinasta että paistettua ne vohveliraudalla.

Lohitahnaan laitettiin : 

puoli purkkia Philadelphiaa

desin verran kreikkalaista jugurttia

puolen sitruunan kuori ja mehu, 

suolaa, mustapippuria, 

Espelette-chiliä, 

persiljaa ja kapriksia. 

Sitten vaan kirjaimellisesti sekoitettiin. 

Lämmin kalkkunasalaatti pääruoaksi

1-2 kalkkunan koipea

Tannisen Chilinen savustettua valkosipulihilloketta 

kiinalaista viismaustetta, kanelia

suolaa, pippuria

voita 

sitruunan kuorta ja mehua 

persiljasilppua

timjaminlehtiä 

muutama porkkana

3 isoa perunaa

vihreää salaattia

granaattiomena

Sotke mausteet voihin ja levitä kalkkunankoipien nahan alle. Anna maustua tunnin verran. 

Lämmitä uuni 220 asteeseen. Leikkaa muutama porkkana paloiksi vuokaan koipien viereen suolalla ja pippurilla maustettuina. Laita kalkkunankoivet uuniin. Laske lämpö kymmenen minuutin kuluttua 190 asteeseen ja anna kypsyä runsaat puolituntia. Laske lämpö 120 asteeseen ja anna kypsyä vielä n.20min. Nosta kalkkuna vetäytymään. 

Ota kalkkunan paistolientä erikseen salaatinkastikkeeksi. 

Keitä muutama peruna melkein kypsäksi. Leikkaa palasiksi ja ruskista pannulla pinnaltaan rapeiksi. Suolaa ja pippuroi. 

Pese salaatinlehtiä ja levitä isolle lautaselle. Kaada päälle pannusta perunat. Kalkkunan palasia riivittyinä ja porkkanat. Päälle ripotellaan granaattiomenan siemeniä. 

Tarjoile heti, ettei salaatti ehdi nahistumaan. Lopuksi voi lautasella valuttaa hiukan paistinlientä kastikkeeksi.

Kuinka kastanja keitetään ? - Syksyinen perinneherkkumme

Tätä salaattia isäntä teki, kun opiskeluaikoina minua riiasi. Aikaa on tuosta kulunut jo parikymmentä vuotta, mutta edelleen se on yksi lempiherkuistani ja vakiona ruokapöydässä ainakin kerran näin pimeimpään syksynaikaan. Ihanan lämmittävää, vaikka kylmästä salaatista onkin kyse. Valkosipulin tujuus yhdistettynä kastanjoiden täyteläiseen makeuteen on ihan voittamaton yhdistelmä.

Tiedän, olen tästä puhunut vähintään kerran vuodessa aiemminkin, mutta kun se on niin hyvää... !


Kastanjasalaattia valkosipulivinegretillä 

vihreää salaattia
keitettyjä ja kuorittuja kastanjoita

kastike :
Dijon-sinappia
valkosipulimurskaa
punaviinietikkaa
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

Riivi salaatti ja pilko kastanjat. Levitä kulhoon tai lautaselle.

Sekoita kastike makusi mukaiseksi.  Yleensä kai öljyä suositellaan 2/3 kokonaismäärästä, mutta meillä taitaa olla suhteessa noita väkeviä osia enemmän. Erityisesti tämän salaatin kanssa suosittelenkin tekemään tujunsorttista kastiketta.

Tiputa kastiketta salaatin päälle makusi mukaan. Sekoita ja nauti.


Kastanjoiden keittäminen 

Niille, jotka eivät ole koskaan kastanjoita keittäneet kerrottakoon, että se tapahtuu seuraavasti :
Leikkaa pienet kärjet pois kastanjasta eli reikä kuoreen. Laita runsaaseen veteen kattilaan ja kuumenna. Anna poreilla hiljalleen ainakin tunnin verran.
Valuta vesi siivilässä ja kuori mahdollisimman kuumina. Kuori irtoaa helpommin. Muista poistaa sekä kova ulkokuori että se vähän karvainen välikuori. Käytä vain pehmeä kastanja sisältä.

Lämmintä fenkoli-appelsiinisalaattia Lauran tapaan

Laura Calderin "Näin teet ranskalaista ruokaa" - sarja on inspiroinut minua aikaisemminkin. Tällä kertaa mieleen jäi muhimaan grillin herkkujen lisukkeeksi erinomaisesti sopiva lämmin fenkolisalaatti. Tämä onkin siitä jännä salaatti, että se sopii mielestäni tosi hyvin sekä talviseen että kesäiseen herkutteluun. Aineksia kun on nykyään saatavilla suurin piirtein ympäri vuoden.

Paahtamalla fenkolista saa esille ihanan makeuden samalla kun anismaisuus vaimenee enemmänkin taustasoinnuksi. Herkullista. 

Lämmin fenkoli-appelsiinisalaatti 

pari kaunista fenkolia
mustia oliiveja
luomuappelsiini
punasipulia (tai keväistä pikkusipulia)
pinjansiemeniä

Puhdista fenkoli ja leikkaa siivuiksi. Paahda siivuja vähäisessä öljyssä pannulla, kunnes ne ovat vähän pehmenneet ja pinta pikkuisen ruskistunut.

Levitä fenkolit tarjoilulautaselle. Raasta appelsiininkuorta fenkolien päälle. Nylje appelsiini ja leikkaa kalvottomat lohkot salaattiin. Purista jäljelle jääneistä appelsiininkalvoista kaikki mehu salaattiin kastikkeeksi.

Lisää salaattiin oliiveja ja renkaiksi leikattua sipulia. Ripottele päälle paahdettuja pinjansiemeniä.

Kesän pieniä onnenhetkiä ja salaatin kaappikamut

Sitä tulee ihminen loppujen lopuksi onnelliseksi pienistä asioista. Niin kuin nyt vaikka siitä, kun voi näyttää kaksivuotiaalle, mistä pihan nurkasta löytyy seinän vierestä kypsä villimansikka. Voi sitä hymyä !

Onnentunne syntyy myös siitä, kun voi kerätä lounassalaatin aineksia omasta kasvulaatikosta. Tällä kertaa sieltä löytyi salaattia, minttua ja korianteria. Tomaatit ovat vasta kukkanuppuina, mutta vielä nekin sieltä ilmaantuvat ! Eikä mikään maistu niin hyvältä kuin itse kasvatettu.

Toki tähän salaattiin sitten käytettiin kaikenlaista muutakin keittiön kaapeista löytyvää. Ainoa ostettava oli leipä, kun ei tämä leipoja ole ehtinyt edes avaamaan jauhopussia viime aikoina. (Paitsi eilen illalla Copycat leipoi Jaelin mantelitorttua, mutta se olikin mantelista ja huitsin nopea - Cc kehuskelee aikaansaannoksellaan tällä kertaa FBn puolella...)

Tässä tämän sekasalaatin ohje.


Puutarhan salaatti ja kaappikamut

Paahda pinjansiemeniä, anna jäähtyä.

Keitä pari kananmunaa, anna jäähtyä.

Hae pihalta salaattia, minttua ja korianteria. Pese ja kuivaa ja käytä salaatin pohjaksi. Leikkaa paloiksi tomaattia, kurkkua ja paprikaa, ja lisää salaattiin. Ruskista pekonia, riko pieniksi paloiksi ja lisää joukkoon. Halkaise muutama juustolla täytetty pieni chilipaprika (esim. Pirkka-säilyke) neljään osaan ja, kyllä, lisää joukkoon. Lisää vielä purkkitonnikalaa ja ne alussa valmistetut pinjasiemenet ja kananmunat.

Kastikkeeksi voi käyttää joko paprikapurkin öljyä tai sitten balsamicokastiketta. Hyvää molemmilla.

Copycatin mansikkamenu, kevätraparperia, eikä enää ole paluuta entiseen

Se on kuulkaas kesä. Jaa, että mistä sen tietää ? No siitä, että meillä ei lapsia saa illalla nukkumaan ajoissa. On kuulemma liikaa valoa. Koululaiset eivät ole vielä kertaakaan olleet vuoden aikana myöhässä aamulla. Muutaman kerran ovat kääntyneet talon kulmalta, kun kello on soinut. Siitä onneksi kestää enää 30 sekuntia koulun ovelle.  Kaksi aamua on jäljellä ennen kesälomaa, joten vielä ehtii myöhästymään. Tänä aamua oli keskimmäisellä taas tosi hilkulla...

Kesäolo tulee myös mansikoista. Joo, tiedän. Ne ovat vielä niitä espanjalaisia. Mutta, kuten olen ennenkin sanonut :"Jollei malta odottaa kotimaisia (ja minähän en aina malta) niin näistä saa ihan kelvollisia vähän tuunaamaalla" Espanjalaiset mansikat ovat huomattavasti vähemmän makeita kuin suurin osa kotimaisista sitten heinäkuussa. Siksi ne sopivatkin mielestäni hyvin salaatteihin ihan sellaisenaan. Jälkkäreihin sitten täytyy houkutella esiin lisämakeutta, jonka yksinkertaisimmillaan saa tuntumaan tomusokerilla.

Naapurikaupasta sai mansikkalaatikon kohtuuhintaan, joten meillä syötiin todellinen mansikkamenu tässä yhtenä päivänä lounaalla.

Muistattehan muuten, että mansikat voi (ja kannattaa) huuhdella, kun niissä on kannat vielä kiinni.  Jos kannat on poistettu, vesi menee mansikan sisään ja lopputuloksena on vetisiä möykkyjä. Kun vielä kuivaa mansikat nopeasti pyyhkeen tai talouspaperin sisään hellästi käärien, on lopputuloksena puhtaammat, mutta edelleen napakat mansikat.

Mansikkainen halloumisalaatti 

Paitsi, että tällä kertaa ei ollut halloumia vaan jotain kreikkalaista grillijuustoa. Sama periaate kuitenkin, eikä maussakaan ollut varsinaisesti eroa.

Yksinkertaisesti vain sekoitettiin salaatinlehtiä, avokadoa, kurkkua, kevätsipulia ja tietysti niitä mansikoita. Päälle sitten pannulla ruskistettuja juustosiivuja ja balsamicokastiketta.  Kastike oli sitä Rajamäen valmista, jota saa kaiketi kaikista marketeista. Ihan ehdoton apu, kun ei ehdi itse siirappeja keittelemään.

Copycatin raparperiposset ja mansikkalisuke

Copycat taas hykerteli onnellisena katkoessaan pihalla kevään ensimmäisiä raparperinvarsia. "Tämän on pakko olla hyvää." Kyseessä on siis Maistuis varmaan sullekin -blogista pongattu raparperiposset. Olihan se. Eikä pelkästään hyvää, vaan kertakaikkisen herkullista. Ohjeen löydätte tuolta linkin takaa.

Lisukkeeksi tehtiin ihan yksinkertaisesti mansikanpaloja, jotka oli jätetty hetkeksi vetäytymään tomusokerin ja vaniljasokerin kanssa sekoitettuna.Tästä ei jälkiruoka enää parane.

Tein ensimmäisen possettini tuossa jokin aika sitten ja nyt olen huomannut, ettei ole enää paluuta entiseen. Se on niin ihanan helppo tehdä ja lopputulos vie kielen mennessään. Te kaikki, jotka ette possettia ole vielä kokeilleet. Teitä on siis nyt varoitettu.... vaikka voisi sitä tietysti pahemmistakin asioista tulla riippuvaiseksi.

Arjen herkkuja - itämainen nuudelisalaatti

Itämaista tässä salaatissa ovat nuudelit ja Nigellalta aikoinaan bongattu salaatinkastike. Samankaltaisia kastikkeita tosin on tullut vastaan useammassakin Vietnamin suuntaan viittaavassa salaattiohjeessa. Loput reseptin aineksista on helppo kerätä kaapeista löytyvista kasviksista. Niitä voi muutella makunsa ja varastojensa mukaan.

Arjen herkun tästä tekee nopeus. Jos on valmiiksi kypsennettyä kanaa niin salaatti ilmestyy pöytään vartissa, muuten sen tekemiseen saa kulumaan maksimissaan 45 min.

Itämainen nuudelisalaatti neljälle

Sekoita kastikkeen ainekset :
2 rkl sokeria
3 rkl kalakastiketta
3 rkl limemehua
3 rkl riisiviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi siivuina tai murskana
3 rkl rypsiöljyä tai maapähkinäöljyä
1/2 - 1 punaista chiliä silputtuna
1 kevätsipuli silputtuna

Asettele pari kanafilettä kevyesti öljyttyyn uunivuokaan. Ripottele päälle tavallista mietoa curryjauhetta. Laita uuniin 200 asteeseen noin 20-30 minuutiksi eli kunnes kana on kypsää. Anna vetäytyä muutaman minuutin ajan ja siivuta.

Leikkaa kasviksia suupaloiksi. Meidän kaapeistamme löytyi tällä kertaa paprikaa, sokeriherneitä, maissia ja kurkkua. Jos haluaa, niin voi sekaan paahtaa myös vaikka maapähkinöitä.

Kuumenna vesi ja kypsennä riisinuudelit ohjeen mukaan.

Sekoita salaatin ainekset ja ripottele päälle vielä runsaasti korianteria. Voit joko sekoittaa kastikkeen jo kulhoon tai tarjoilla erikseen.

Uusi lempilehtiehdokas ja tabbouleh-salaattia kahdella tapaa

Tabbouleh on salaatti, joka tulee säännöllisesti vastaan monessa paikassa. Alunperin sitä on syöty erityisesti Välimeren itä- ja eteläpuolella ja versioita lienee edelleen yhtä monta kuin kokkejakin. Kaikille näkemilleni versioille yhteistä on se, että siinä on jonkinlaisia ryynejä - useimmiten vehnästä, couscousia tai bulghuria - sekä yrttejä, vähintäänkin kai persiljaa ja minttua. Muuten ainekset samoin kuin salaatin väri vaihtelevat kerrasta toiseen.

Viimeksi tabbouleh vilkutteli minulle Mondo Ruoka & Matka -lehden kansikuvassa. Kun samasta lehdestä oli ollut juttua myös muutamassa blogissa (bloggareita oli yhdessä artikkelissa kokkaamassa vietnamilaista ruokaa), niin lehti lähti ruokakassiin mukaan.

Hyvä oli, että lähti. Taisin löytää uuden lempilehden. Tähän asti olen säännöllisesti lukenut pääasiassa Glorian ruoka ja viini -lehteä ja englantilaista Delicious-lehteä muiden ruokalehtien ilmestyessä lukulistalle varsin satunnaisesti. Pelkkä matkalehti ei  myöskään olisi kaupasta lähtenyt mukaan. Vaikka on kiva lukea maailman eri paikoista, en kuitenkaan ehdi matkustamaan niihin jokaiseen. Ruokaresepteillä taas pääsee kurkistamaan eksoottisempiinkin maihin ihan omasta keittiöstä käsin.

Ruoka & Matka on myös onnistunut tasapainottamaan mukavasti pienet makupalat trendeistä, tuotteista ja resepteistä pidempien ruoka-artikkelien kanssa. Lehdessä on kutkuttavastii myös sekä tietoa maailmalta löytyvistä visiitin arvoisista paikoista että siitä, miten maailma on saapunut ruoan muodossa koettavaksi myös tänne Suomeen. Pääasiassa tietysti pääkaupunkiseudulle, mutta kun täällä asumme mekin, niin minua se ei  lukijana pahemmin häiritse.

Päädyin siis kivan lehden pariin tabbouleh-salaattia seuraamalla. Kyseinen salaatti on näin kevään tullessa tuttu vieras meidän omassa ruokapöydässämmekin. Viimeisen viikon sisään on meillä sitä syöty pariinkin otteeseen. Ensimmäinen versio oli isännän vihreä tabbouleh, jossa pääroolissa ovat tällä kertaa keitetyt ohrasuurimot, jotka on sekoitettu valkosipulin, kurkkupalojen, sokerihernepalojen, sitruunamehun ja oliiviöljyn kanssa. Siihen kun lisää isot kouralliset silputtua persiljaa, korianteria ja minttua, niin herkullinen lisukesalaatti on valmis. Meillä sitä nautittiin samaa teemaa noudattaen eli sitruunalla, valkosipulilla ja yrteillä (+ tilkalla oliiviöljyä) marinoitujen kanasuikalevartaiden kera.

Ruokapöydän klassikkopaikan meillä kuitenkin varaa itselleen ruokaisa tabbouleh, jossa vähän kapinallisesti on myöskin pekonia höysteenä. En ole ihan varma, voiko tätä virallisesti enää tabbouleh-salaatiksi kutsuakaan, mutta sillä nimellä se on meillä kulkenut viimeiset parikymmentä vuotta.

Meidän perheen klassikkotabbouleh

1/2 pakettia couscous-ryynejä
1 dl viinirypäleensiemenöljyä
1 dl sitruunamehua
hyppysellinen suolaa ja pippuria
puolikas punainen sipuli hienoksi silputtuna
minttua silputtuna iso kourallinen tai 1 rkl kuivattua minttua
puolikas kurkku kuutioina
1 1/2 paprikaa kuutioina
tomaattia kuutioina saman verran kuin paprikaa
avokadoa, jos tekee mieli
paketti pekonia pieninä paloina ja rapeaksi keskilämmöllä paistettuna


Olen huomannut tässä salaatissa ainesten lisäämisjärjestyksen vaikuttavan suuresti makuun. Näin tulee minusta parasta.

Kaada couscous-ryynit kulhoon. Kuumenna vettä kiehuvaksi ja kaada sitä ryynien päälle sen verran, että ne juuri ja juuri peittyvät. Jätä kannen alle kymmeneksi minuutiksi. Sekoita öljy, sitruunamehu ja suola & pippuri.
Erottele haarukalla ryynejä toisistaan ja sekoita kastike joukkoon. Silppua sekaan minttu ja sekoita sipuli. Sekoita hyvin ryynien kanssa.

Lisää tomaatti, kurkku ja paprika. Sekoita.
Lisää avokado ja sekoita taas.
Lisää lopuksi pekonipalat sekä osa pannulle jääneestä rasvasta. Sekoita taas hyvin.

Anna makujen tasaantua tunnin tai kaksi.

Oooo.... Panzane-el-laaa... ! - kesää odotellessa

Tässä on meidän kesäajan suosikkilounaamme. Italialainen leipäsalaatti, jonka reseptejä lienee olemassa yhtä monta kuin on kokkejakin. Tässä meidän versiomme.

Panzanella onkin kovasti pinnalla näin keväällä. Siitä blogattiin juuri myös Kokit ja Potit -keittiössä. Vähän eri versiolla tietysti :-)

Leipäsalaatti 

Ota salaattikulho esiin. Hiero kulhon sisäpuoli valkosipulinkynnellä. Sekoita sen pohjalla :
2 rkl Dijon sinappia
4 rkl punaviinietikkaa
suolaa ja pippuria
oliiviöljyä 4 rkl
puolikas punasipuli silputtuna

Kastike saa olla tosissaan tujua. Leipä miedontaa hurjasta ja koko salaatin juju on siinä vähän terävässä maussa, jonka kunnon vinegretti antaa.

Sekoita joukkoon leipäpalat (esim. puolikas pataleipä).
Leikkaa 4 isoa tomaattia paloiksi ja lisää joukkoon. Tee sama puolikkaalle kurkulle.
Voit laittaa halutessasi joukkoon myös paprikaa.

Silppua iso nippu persiljaa ja iso nippu minttua ja sekoita salaattiin. Anna tekeytyä tunnin verran.