Perjantain parasta pastaa

Pitkästä aikaa tehtiin Mac'n Cheese, mutta tällä kertaa pienellä twistillä. Prosessi oli pitkä ja polveileva, mutta perjantai-iltaan sopivan helppo. Matkan varrella tuli upotettua useampiakin muuten tähteeksi jääviä juttuja. Näin se menee...

1) Grillaa vappuna Kamadolla kaikenlaista ja kun lämpöä riittää, laita lopuksi muutamat munakoisonpuolikkaat ja kirsikkatomaatit kypsymään lämpöön. Mausteeksi vähän yrttejä ja oliiviöljyä...

2) Kun kasvikset ovat jäähtyneet, kaavi munakoiso kuorista blenderiin, paiskaa seuraksi tomaatit ja vielä tuoreita tomaatteja lisäksi. Leikkaa joukkoon minttua ja haluamiasi muita tuoreita yrttejä. Tähän saa hyvin piilotettua kaikenlaisia yrttivarsia, jos halua lehdet säästää johonkin muuhun, Sitten vielä vähän jugurttia joukkoon ja tahnaksi. Tarjoile dippikastikkeena leivän ja kasvisten kera. Sopii myös mahtavasti esim. kanan kaveriksi.

3) Miettiessäsi perjantai-illan ruokalistaa, muista jääkaapista löytyvä lopputahna. Keitä puoli paketillista pastaa melkein pehmeäksi, valuta suurin osa vedestä pois ja laita pasta  takaisin kattilaan. Kaada joukkoon purkillinen (3,3dl) kermaa ja pussillinen (150g) juustoraastetta.  Sekoita joukkoon munakoisotahna ja vielä ripaus suolaa, pippuria ja hiukan muskottipähkinää.

4) Kaada pastaseos uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja isännältä ruoanlaitosta jäänyttä persilja-pinjansiemensilppua. Valuta vielä vähän oliiviöljyä päälle ja laita uuniin 180-200 astetta noin puolisen tuntia. Anna hetki lämmön tasaantua ja nauti.

Oli muuten ihan sikahyvää.

Arkiston kätköistä: Kesällä syödään jäätelöä

Kesällä syödään jäätelöä litroittain - ainakin meillä. Konstit ovat monet, kun himo iskee ja kylmää herkkua saa helposti tehtyä kotonakin - jäätelökoneella tai ilman. 

Viime päivinä olen sattuneesta syystä jättelöjuttuja mietiskellyt ja kaivoin arkistoista tällaisen summeerauksen: 

2.6.2015 pohdittiin tällaisia 

Minulla ei ole jäätelökonetta. Pakastin on liian pieni (ja täynnä) jäätelökonekulhon jäädyttämiseen, enkä sopivaa itse jäähdyttävää jäätelökonetta ole löytänyt  sen jälkeen, kun tyhmänä jätin tarjouksessa olleen sopivan vehkeen kauppaan pikaisessa kitsauskohtauksessa. Pidän kuitenkin ihanan kermaisesta ja pehmeästä jäätelöstä. Sellaisesta, joka valuu paksuna piirakan päältä tai muuten vaan jäätelökulhossa.

Olen minä toki saanut kotona aikaiseksi kylmää herkkua ilman jäätelökonettakin eli glukoosisiirapin avulla. Esimerkiksi suklaajäätelöstä saa ihan yhtä herkullista kuin kaupan pakastealtaasta löytyvät kalliimmat merkit. 

Suklaajäätelön tein ihan perinteisellä jäätelöreseptillä (glukoosisiirappia lukuunottamatta), mutta jätskiä voi toki valmistaa muutenkin. Yksi parhaista kokeiluistani kautta aikojen on ollut kookosmaitoon tehty jäätelöpohja, jonka maustoin mansikka-raparperilla. Ihan tajuttoman hyvää. 

Kookosjäätelömassankin keitin, mutta nyt pääsi Copycat testaamaan helppoakin helpompaa reseptiä. Instasta bongasin ensin kuvia ja sitten löysin useammankin kondensoidusta maidosta kerman kanssa ilman keittämistä valmistetun jäätelömassan reseptin. En nyt kuollaksenikaan muista, mistä loppujen lopuksi tämän nappasin, mutta täyteläisen hyvää on Tosin massa kyllä kovettuu pakkasessa ihan kivikovaksi, mutta pehmenee hetken malttamisen jälkeen ja pysyy koossa ihanan kermaisena.


Kylmää ilman kuumaa

6dl vispattavaa kermaa
1prk kondensoitua maitoa
0,5dl glukoosisiirappia
haluamiasi makuaineita. Minä murskasin joukkoon tummia täytekeksejä.

Sekoita jäätelömassan ainekset ja vatkaa ne tiukaksi vaahdoksi. Sekoita varovasti joukkoon keksimurut (tai muut haluamasi makuaineet).

Pistä kannelliseen pakasterasiaan ja vähintään muutamaksi tunniksi jäätymään. Jos jätät pidemmäksi aikaa, niin nosta rasia pois pakastimesta ainakin 15min ennen kuin haluat tarjota jäätelön.

Copycatin pikainen sinappikana

Sarppu oli tehnyt herkullisen oloisia sinappisia kanafileitä. Alkoi sitten Copycatinkin tehdä mieli. Tämä ohje taitaa olla alunperin joskus jostain Jamie Oliverin ohjelmasta tai kirjasta napattu, mutta en tiedä tunnistaisiko alkuperäisen kirjoittaja enää omakseen. Näin tehtiin pikaista sinappikanaa meillä tässä yhtenä iltana.

Pikainen sinappikana 

Ota muutama kanafile palasiksi leikattuina
Ripottele päälle suolaa, pippuria, sumakkia, savupaprikaa, Espelette chilijauhetta ja lorauta oliiviöljyä. Sekoita hyvin.

Pistä kanapalat kuumalle pannulle tirisemään.

Leikkaa purjo silpuksi (pese tarpeen mukaan) ja lisää pannulle, kun filepalat ovat ruskistuneet molemmin puolin. Lisää hitusen suolaa, pari oksaa timjamia ja öljyä. Kuullota muutama minuutti. Lorauta sekaan reilusti Marsalaa ja anna alkoholin kiehua pois. Mikäli kanapalat eivät vielä ole kypsiä, lisää hiukan vettä ja anna kiehua.

Lisää lopuksi kaksi isoa ruokalusikallista Dijonin perinteistä sinappia (sitä, missä siemenet vielä näkyvät) ja pari desiä kermaa. Anna velä kiehahtaa ja ripottele lopuksi päälle sumakkia ja chiliä.

Meillä syötiin perunoiden kaverina alkusalaatin perään, mutta ei tämä varmaan huonoa olisi pastankaan kera.

Se parempi nakkipasta

Kun meillä kysytään lapsilta, mitä illalla syödään, on vastaus poikkeuksetta ja kuin yhdestä suusta : 

"NAKKIPASTAA !!!"

Eikä mitä tahansa nakkipastaa, vaan vahvasti valkosipulilta tuoksuvaa ja makeansuolaisella kastikkeella silattua parempaa nakkipastaa.

Eikä tämä toive äitiä yleensä häiritse - kyseessä kun on nopea ja myös aikuisille maistuva arkiruoka. Tässä teillekin resepti, jolla osallistun myös Mylly Paras pastaresepti 2013 kilpailuun.

 

Arki-illan parempi nakkipasta 

paketillinen kuorettomia nakkeja
1-2 isoa valkosipulin kynttä
1 dl Ketjap Manis makeaa soijakastiketta
1 dl ketsuppia
2 dl kermaa
hippusellinen suolaa ja mustapippuria
persiljaa

1 pkt Mylly Paras Kiharaista spagettia 

Laita pastavesi kiehumaan ja aloita kastikkeen teko laitettuasi pastat kiehumaan (ne tarvitsevat 10 minuuttia).

Leikkaa nakit "kolikoiksi" ja ruskista niitä keskilämmöllä pannussa oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää silputtu valkosipuli ja sekoita minuutin verran. Varo, ettei valkosipuli ruskistu ja laske lämpö matalammalle.

Kaada pannulle Ketjap Manis, ketsuppi ja kerma. Sekoita hyvin ja anna poreilla, kunnes pasta on kypsää. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa. Rouhi joukkoon mustpippuria ja sekoita persiljasilppua. Valuta pasta ja tarjoile heti kastikkeen kera.

Mylly Paras tarjoili Kiharaisen spagetin

Copycatin mansikkamenu, kevätraparperia, eikä enää ole paluuta entiseen

Se on kuulkaas kesä. Jaa, että mistä sen tietää ? No siitä, että meillä ei lapsia saa illalla nukkumaan ajoissa. On kuulemma liikaa valoa. Koululaiset eivät ole vielä kertaakaan olleet vuoden aikana myöhässä aamulla. Muutaman kerran ovat kääntyneet talon kulmalta, kun kello on soinut. Siitä onneksi kestää enää 30 sekuntia koulun ovelle.  Kaksi aamua on jäljellä ennen kesälomaa, joten vielä ehtii myöhästymään. Tänä aamua oli keskimmäisellä taas tosi hilkulla...

Kesäolo tulee myös mansikoista. Joo, tiedän. Ne ovat vielä niitä espanjalaisia. Mutta, kuten olen ennenkin sanonut :"Jollei malta odottaa kotimaisia (ja minähän en aina malta) niin näistä saa ihan kelvollisia vähän tuunaamaalla" Espanjalaiset mansikat ovat huomattavasti vähemmän makeita kuin suurin osa kotimaisista sitten heinäkuussa. Siksi ne sopivatkin mielestäni hyvin salaatteihin ihan sellaisenaan. Jälkkäreihin sitten täytyy houkutella esiin lisämakeutta, jonka yksinkertaisimmillaan saa tuntumaan tomusokerilla.

Naapurikaupasta sai mansikkalaatikon kohtuuhintaan, joten meillä syötiin todellinen mansikkamenu tässä yhtenä päivänä lounaalla.

Muistattehan muuten, että mansikat voi (ja kannattaa) huuhdella, kun niissä on kannat vielä kiinni.  Jos kannat on poistettu, vesi menee mansikan sisään ja lopputuloksena on vetisiä möykkyjä. Kun vielä kuivaa mansikat nopeasti pyyhkeen tai talouspaperin sisään hellästi käärien, on lopputuloksena puhtaammat, mutta edelleen napakat mansikat.

Mansikkainen halloumisalaatti 

Paitsi, että tällä kertaa ei ollut halloumia vaan jotain kreikkalaista grillijuustoa. Sama periaate kuitenkin, eikä maussakaan ollut varsinaisesti eroa.

Yksinkertaisesti vain sekoitettiin salaatinlehtiä, avokadoa, kurkkua, kevätsipulia ja tietysti niitä mansikoita. Päälle sitten pannulla ruskistettuja juustosiivuja ja balsamicokastiketta.  Kastike oli sitä Rajamäen valmista, jota saa kaiketi kaikista marketeista. Ihan ehdoton apu, kun ei ehdi itse siirappeja keittelemään.

Copycatin raparperiposset ja mansikkalisuke

Copycat taas hykerteli onnellisena katkoessaan pihalla kevään ensimmäisiä raparperinvarsia. "Tämän on pakko olla hyvää." Kyseessä on siis Maistuis varmaan sullekin -blogista pongattu raparperiposset. Olihan se. Eikä pelkästään hyvää, vaan kertakaikkisen herkullista. Ohjeen löydätte tuolta linkin takaa.

Lisukkeeksi tehtiin ihan yksinkertaisesti mansikanpaloja, jotka oli jätetty hetkeksi vetäytymään tomusokerin ja vaniljasokerin kanssa sekoitettuna.Tästä ei jälkiruoka enää parane.

Tein ensimmäisen possettini tuossa jokin aika sitten ja nyt olen huomannut, ettei ole enää paluuta entiseen. Se on niin ihanan helppo tehdä ja lopputulos vie kielen mennessään. Te kaikki, jotka ette possettia ole vielä kokeilleet. Teitä on siis nyt varoitettu.... vaikka voisi sitä tietysti pahemmistakin asioista tulla riippuvaiseksi.

Copycatin kuulumisia - jälkkäriherkkuja

Copycat onkin ollut kovasti hiljaa viime aikoina. Ihania reseptejä ovat blogit pullollaan, mutta jostain syystä niitä on vain kirjattu, ei kokattu. Tämän reseptin bongasin jo kauan sitten Glorian ruoka ja viini-lehdestä ja viime aikoina sitä on tehty useammassakin blogissa.

Huolimatta monista esimerkeistä, Lemon possetin kanssa meinasi ensin käydä huonosti. Helppoa, yksinkertaista ja varmasti herkullista. Hetkinen, helppoa ? Minä onnistuin epäonnistumaan ensimmäisen erän. Sen siitä saa, kun ottaa muiden testaaman reseptin eikä sitten kuitenkaan seuraa sitä kunnolla. Hyvä muistutus siitä, että kannattaa ensin seurata alkuperäistä reseptiä ja ruveta kokeilemaan vasta sitten, kun sen osaa. Kermaa pitäisi kunnolla kiehauttaa eikä reseptissä lukenut vaniljauutetta. Silti piti hosua ja vielä törkätä ylimääräinen ainesosa sekaan. Lopputuloksena ei lemon posset hyytynyt kunnolla. Herkullista se oli, mutta ei ihan sellaista kuin piti.

No, Copycatkin oppii. Toisesta erästä tuli täydellinen. Tämä onkin ihan omiaan vappupöydän herkuksi. (Siis ennen niitä donitseja)

Donitseista puheenollen - prakaako Blogger vai ettekö tosiaan ole ollenkaan vastailleet sivupalkin kyselyyn ?

Hauskaa vappua kaikille !

Lemon posset
(kolmelle)
2 dl kuohukermaa
vajaa 1 dl sokeria
1 sitruunan mehu

Lisäksi
Mansikoita

Mittaa kerma ja sokeri pieneen kattilaan. Anna kuumeta ja keitä noin 3 min koko ajan sekoittaen. Saa porista. Nosta kattila liedeltä ja sekoita sitruunan mehu joukkoon. Maista seosta ja lisää tarvittaessa sokeria tai sitruunamehua.

Kaada seos 3 pieneen kippoon. Peitä tuorekelmulla. Nosta jääkaappiin ja anna hyytyä vähintään muutaman tunnin ajan.