"Se on kiinni enää vain paistoajasta" - mutakakku-resepti numero 2

Eivät menneet Copycatin mutakakkukokeilut ihan putkeen.

Kun nyt kuitenkin olen sinnikästä sorttia ja selaamistani vanhoista lehdistä löytyi vähän erilainen mutakakkuresepti, niin pakkohan se oli testata. Huolimatta isännän pienistä mutinoista vyötärölle kertyvistä lisäsenteistä jatkuvien kakkukestien vuoksi. Niin kauan kun lapset eivät valita ja kakku uppoaa...

Resepti nro 2 on astetta ensimmäistä helpompi. Siinä ei nimittäin tarvitse munia ja sokeria vatkata. Munien rakenne vain kevyesti rikotaan. Siksi ehkä taikinasta tulikin sellainen ihanan tumma ja kiiltävä.

Yksi kohta tästäkin reseptistä puuttuu. Paistoajan jälkeen kakku taisi olla vallankin mutainen, mutta... en huomannut ottaa sitä HETI pois vuoasta ja niinpä se jatkoi vielä vähän kypsymistä - pahus vieköön. Neljättä kertaa en kuitenkaan mutakakkua rupea tähän hätään tekemään. Koitanpa vaan muistaa ensi kerralla. Siis muistakaa tekin :

Se on kiinni vain paistoajasta!

Tällä kertaa kakun kaveriksi tuli kokeiltua myös pakkasesta löytyviä banaanipaloja - tai pikemminkin niiden pohjalta tehtyä jäätelöntapaista.

Tämä mutakakkuresepti siis löytyi vuoden 2007 Glorian ruoka ja viini-lehdestä. Kannatti siis lehti säilyttää. Siinä on vielä muutama muukin kokeilunarvoiselta näyttävä ohje, joten säilytyspinoon vaan...

Mudcake

150g voita
3 dl sokeria
1,5dl vehnäjauhoja
vaniljaa reippaasti myllystä
ripaus suolaa
4rkl kaakojauhoa
2 kananmunaa
(voita ja korppujauhoja,jollet käytä silikonivuokaa)

Pane uuni lämpiämään 200 asteeseen. Sulata voi ja jätä hetkeksi jäähtymään.
Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki ja yhdistä voisulan kanssa. Kääntele kuiviin aineisiin tasaiseksi taikinaksi (Ai, että olikin ihanan kiiltävää ja tahmaista).

Ohjeessa käskettiin kaatamaan taikina 24cm halkaisijan irtopohjavuokaan, mutta minä laitoin 20 cm halkaisijan silikonivuokaan. Siltikään ei näyttänyt mitenkään ylenmääräisen paksulta kakulta.

Paista kakkua uunin keskitasolla noin 20min. Tällä kertaa olin tarkkana ja käytin peräti uunin kelloa + hälytystä.

Sekoita tehosekoittimessa pakastettuja banaanipaloja ja mustaherukoita. Lisää isosti vaniljaa ja sen verran maitoa, että kone jaksaa pyöriä. Tarjoile heti vielä hieman lämpimän kakun kera.

Hiekkakakusta mutavelliin - mutakakku Copycat style...

Kakku nro 1 eli hiekkakakkuversio

On meillä erinäisiä suklaakakkuja tehty tässä vuosien varrella, mutta jotenkin oudosti on ihan tavallinen mutakakku jäänyt kokeilematta. Asiaan tuli korjaus, kun donitsit oli syöty, jätski loppu ja äidillä kova makeannälkä...

Kaikki äitini reseptit-blogista löytyi perus-kladdkakan resepti. Yleiskoneella tuon tekemiseen ei mennyt kymmentä minuuttia ja paistamiseen 15min. Pisin aika ja tuskallisin odotus koituikin kakun jäähtymisen odottamisesta. Vispivaahto kun tuppaa vähän valumaan, jos sen pläjäyttää ihan kuuman leivonnaisen päälle.

Kaikki tosin ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Ensimmäinen mutakakku muistutti enemmänkin hiekkakakkua. Tarkempi analyysi osoitti paistoajan olleen ehkä hitusen liian pitkä ja kaakaomäärän summittaisesti vähäinen. Onneksi kakku tuli syötyä jo päivässä, joten äiti pääsi testaamaan uudelleen. Kakku numero kaksi olikin sitten varsinainen mutavelli, mikä sentään on se helpommin korjattavissa oleva ongelma. Kakku lykättiin takaisin uuniin muutamaksi minuutiksi. Sitten päästiin asiaan...

Alla siis perusohje, jonka onnistuu kyllä tahtoessaan ja tahtomattaankin tyrimään. Kokeilut siis jokaisen omalla vastuulla. Tosin herkku on sen verran maistuvaa, että riski kannattaa ottaa...

Valuu, valuu - mutavelli

Perusmutakakku

100g voita
2 munaa
2,5dl sokeria
1rkl vaniljasokeria
3rkl kaakaota
2dl vehnäjauhoja

Laita uuni lämpiämään ja sulata voi. Voitele 20cm kakkuvuoka (tai laita silikonivuoan pohjalle leivinpaperirengas)

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon vaniljasokeri ja kaakao. Lisää jauhot ja nostele tasaiseksi taikinaksi ja sekoita lopuksi joukkoon sula rasva.

Kaada vuokaan ja paista uunissa 15min. Ota pois uunista ja anna jäähtyä edes vähän.

Tarjoile kermavaahdon, jäätelön tai jonkun marjakastikkeen kera.

Mokkapalat Kinuskikissan tapaan ja aristokraattisen leivonta-asenteen ihailua

Sini Visa : Kinuskikissan helpot suosikit
Elina Jyväs : Baking Instinct 
Kokattavaksi Tammelta

Tämä kevät on täynnä ihania uusia (kotimaisia!) keittokirjoja. Sopat! on inspiroinut jo pariinkin otteeseen, Jenni Häyrisen Katuruoka-kirjan pannupizza teki encorensa lasten pyynnöstä ja Reseptien aarteet palautti mieleen oman lapsuuden herkkuja. Nyt viimeksi sain Tammelta luettavaksi (ja kokattavaksi) kaksi ihan mahtavaa leivontakirjaa. Jo niiden vaaleanpunaiset selät saivat hyvälle tuulelle ja piristivät keittokirjahyllyä.

Baking Instinct on koru kirjaksi. Samannimisen blogin tyyliin aatelisneito Eleanora von Smöör seikkailee sokerin ihanassa maailmassa. Reseptit jakautuvat makeisiin, makeampiin ja makeimpiin.
Tämä kirja on taas niitä, jonka voi jättää kahvipöydälle ihan vain selattavaksi. Usean ammattikuvaajan yhteistyönä syntyvät kuvat ovat juuri niin dekadentteja kuin sokerinhimoiselle aristokraatille sopiikin. Helmet, timantit, täytetyt linnut ja muu rekvisiitta tukevat hyvin päähenkilön hieman hupsuakin jutustelua seikkailuista ja sukulegendoista.

Näyttää myös siltä, että kirja ei ole pelkästään kaunis, vaan sisältää myös hyviä reseptejä. Vielä en ehtinyt testaamaaan, joten niiden toimivuudesta en osaa sanoa mitään. Näyttivät mielenkiintoisilta. Pitää vain odottaa sopivasti rauhallisempaa hetkeä, jotta pääsee Elanoramaiseen mielentilaan niin leipomisen kuin leivonnaisten nauttimisen osalta.

Sini Visa puolestaan on kaikkien tuntema Kinuskikissa. Kinuskikissan helpot suosikit lunastaa nimensä lupauksen. Kirja on täynnä herkullisen oloisia perusreseptejä, usein pienellä jujulla muokattuina. Kaikki Kinuskikissan reseptejä käyttäneet tietävät, että ne yleisesti ottaen toimivat. Suosioon on syynsä.

Ensimmäiseksi kokeiltavaksi reseptiksi kirjasta minulla valikoituivat mokkapalat sillä en ole sellaisia tehnyt KOSKAAN aikaisemmin. Uskomatonta, mutta totta. Kyseessä on varmaan Suomen suosituin leivonnainen, jonka reseptiversioita on pilvin pimein, jolla on oma erityinen paikkansa koulumyyjäisissä ja josta pitävät kaikki. Silti, jotenkin olen onnistunut sen välttämään - tähän saakka. Tämän reseptikokeilun myötä taitaa meillä olla mokkapaloja tästä lähtien tasaisin väliajoin. Olivat ne sen verran herkullisia (ja helppoja tehdä!)

Kinuskikissan mokkapalat 

pellillinen - olen huomannut muissakin resepteissä, meidän peltimme olevan jotenkin isoja. Näistä tuli minun makuuni hiukan ohuita, eikä kuorrutuskaan riittänyt peittämään koko pohjaa. Seuraavalla kerralla joko tuplaan reseptin tai teen pienempään vuokaan...

pohja :
4dl vehnäjauhoja
4rkl kaakaojauhetta
2tl leivinjauhetta
200g voita
1,5dl sokeria
3 munaa
1,5dl maitoa

Kuorrute :
100g voita
6dl tomusokeria - ensi kerralla sekoitan suoraan ison ruokalusikallisen espressopikakahvijauhetta kuorrutteeseen. Minusta kun tuo kahvin maku saisi kuorrutteessa olla vielä vahvempi. Lapset tosin voivat olla toista mieltä.
3/4 dl kahvia
1/2dl kaakaojauhetta

Pinnalle haluamiasi koristeita - minä pistin Valrhonan suklaakuulia ja sokerikukkia + nonparelleja. Liekö runsas koristelu ollut sitten Eleanora von Smöörin alitajuista vaikutusta?

Hiero voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä pohjan kuivat aineet keskenään ja sekoita voiseokseen maidon kanssa vuorotellen.

Levitä taikina pellille tai uunivuokaan leivinpaperin päälle noin 1cm paksuiseksi levyksi. Paista 200 asteessa noin 10-13min.

Mittaa kuorruteainekset kattilaan. Kuumenna liedellä sekoitellen, kunnes seos kiehahtaa. Anna jäähtyä ja vähän jähmettyä. Levitä pohjan päälle. Koristele.

Anna jähmettyä jääkaapissa ja leikkaa annospaloiksi. NAM!

Kokattavaksi Tammelta

Perjantaibravuuri lasten makuun - suklaakakku kaakaovoikreemillä

Minulla on tullut tavaksi tehdä perjantaisin jotain hyvää viikonlopun juhlistamista varten. Herkut vaihtelevat kuivakakuista piirakoihin ja muffinsseista kakkuihin. Tällä kertaa sain pikainspiraation tehdä lasten himoaman suklaakakun. Lasten maun mukaan tekeminen tarkoittaa meillä muutamaa perussääntöä - ei hilloja, ei kahvia ja kuorrutteeksi jotain voista ja ekstramakeaa.

Tämä kakku täyttää vaaditut kriteerit. Jätin laittamatta perussuklaakakun väliin hilloa ja kuorrutteeksi sekoitettiin voita, tomusokeria ja kaakaota. Aikuiseen makuun ehkä turhankin perusmakea, mutta lapsiin upposi kuin kuuma veitsi voihin...

Perjantainen suklaakakku

Kakkupohja :
100g huoneenlämpöistä voita
3dl sokeria
2 kananmunaa
iso loraus vaniljauutetta
3rkl tummaa kaakaojauhetta (Valrhona)
vajaa 1tl leivinjauhetta
vajaa 1 tl soodaa
3dl vehnäjauhoja
1,5dl maitoa

kostukkeeksi desi maitoa ja vaniljaa myllystä

Voikreemi :
3rkl tummaa kaakaojauhetta
3rkl kiehuvaa vettä
paketti tomusokeria (500g)
200g huoneenlämpöistä voita

Koristeluun sokeritähtiä ja kaakaojauhetta (tai mitä satut kotoa löytämään ja koristeeksi haluamaan)

Hiero kakkupohjan voi ja sokeri pehmeäksi, vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon kananmunat yksi kerrallaan. Sekoita joukkoon vanlja, kaakao, leivinjauhe ja sooda sekä osa jauhoista. Kaada joukkoon maito ja sekoita hyvin. Lisää loput jauhoista ja sekoita.

Kaada kahteen 20cm halkaisijan silikonivuokaan, joiden pohja on vuorattu leivinpaperiympyrällä. Kypsennä 170 asteessa 25-30min. Nosta jäähtymään.

Nosta toinen jäähtynyt pohja tarjoilulautaselle ja kostuta vaniljalla maustetulla maidolla.

Sekoita kaakaojauhe ja kiehuva vesi tahnaksi. Kaada joukkoon pehmeä voi ja tomusokeri. Vatkaa koneella pehmeäksi vaahdoksi.

Levitä puolet voikaakaokreemistä kostutetulle pohjalle ja nosta toinen pohja päälle. Kostuta sekin vaniljamaidolla. Levitä loput kreemistä päälle. Voit levittää sen tasaiseksi kuorrutukseksi tai jättää vain päälle. Ripottele päälle sokeritähtiä ja siivilöi vielä päällimäiseksi hitunen kaakaojauhetta.

Kaakao-kahvi-hasselpähkinämuffinssit valkosuklaa-smetanakuorrutuksella

Tulihan otsikosta nyt varmasti selväksi, mitä kaikkea näissä muffinsseissa on ?

Viime viikonloppu meni aika raskaasti herkuttelun puolelle. Nyt kun yritetään välillä vähän keventää, voin vain muistella tätä luotto-ohjettani, joka ei koskaan petä. Ei vaikka tunkisi taikinaan kaikkea keittiössä silmiin osuvaa.

Helppokin tämä on kuin mikä. Ainekset vaan laitetaan yleiskoneen kulhoon maitoa lukuunottamatta ja annetaan pyöriä tasaiseksi taikinaksi. Lopussa lisätään pari ruokalusikallista maitoa ja sekoitetaan taas. Onnistuu myös käsin, ilman konetta, mutta vie hetkisen kauemmin.

Paitsi, että meillä ei onnistu ennen kuin ostan uuden vispilän. Vanha meni kuorrutusta sekoittaessa poikki. Siis ihan oikeasti - varsi vaan napsahti. En minä ihan noin vahvaksi itseäni olettanut. Siksi tuo kuorrutus jäi ehkä vähän löysäksi. En jaksanut ruveta haarukalla sekoittamaan lisää tomusokeria.

Aineksia laitettiin tällä kertaa seuraavasti :

125g pehmeää voita
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
1,5 dl vehnäjauhoja
vajaa 1 dl hasselpähkinärouhetta
0,25 dl kaakaojauhetta
0,25 dl pikaespressojauhetta
1tl vaniljasokeria
ja sitten lopussa ne 2 rkl maitoa

Kun taikina on sekaisin, se vaan jaetaan muffinssivuokiin ja paistetaan uunissa 190 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Muffinssien jäähdyttyä ne voi myös kuorruttaa. Parhaiten minusta tähän sopii valkosuklaa-smetanakuorrutus. Seuraavilla määrillä tuli hiukan enemmän kuin tarvittiin 10 muffinssiin, joten kannattaa ehkä hiukan pienentää  - tosin kuorrutus käytettiin mustikkapiirakan päällä raasteena maanantaina - että ei se hukkaan mennyt.

100g valkoista suklaata
30g voita
puoli (pikku)purkkia smetanaa
0,5 pakettia tomusokeria

Sulata suklaa ja voi yhteen ja anna hetki jäähtyä. Lisää smetana ja sekoita hyvin. Lisää tomusokeria tarpeen mukaan kiivaasti sekoittaen. Me ehdimme lisäämään sellaisen kolmasosapaketin ennen kuin vispilä napsahti. Puoli pakettia olisi varmaan saanut aikaiseksi vähän tymäkämmän kuorrutuksen.

Etukäteen sovitun työnjaon mukaisesti pojat koristelivat ja syötiin yhdessä. Tosin äiti söi eniten. Tuo kahvinmakuinen suklainen pehmeys on ihan vastustamaton. Ja hei, minä ne pääasiassa leivoinkin...