Minulle oli jäänyt kirjasta hyvä lukumuisto. Tosin muistin kirjan ihan erilaisena. Minun muistoissani kirjassa kerrottiin tukevamman puoleisesta naisesta, joka vähitellen oppii hyväksymään rehevän ulkomuotonsa ja löytää rakkauden. Tällä lukukerralla luin tarinaa humoristisesta ja välillä traagisestakin rakkaustarinasta epätavallisen isokokoisen Kaisun ja kärpässarjalaisen Ernin välillä. Ei huono lukukokemus nytkään, mutta ihan toisenlainen.
Tarinan päähenkilönä on siis kaikin puolin suurikokoinen ja naiseksi voimakas Kaisu, joka tulee kauppa-apulaiseksi Ruutinojan sekatavaraliikkeeseen. Kauppiaana on hintelä Erni, jonka elämää kleptomaniasta kärsivä äiti ja tuhlaileva sisko määräilevät. Kaisu ja Erni "tykkäävät tehdä töitä yhdessä". Heidän tarinassaan on myötä- ja vastamäkiä, mutta lopussa saldo jää kuitenkin plussan puolelle.
Kirja kuvaa 60-luvun tapoja ja ympäristöä. Maaseudun tyhjeneminen ja pakkolähdöt Ruotsiin ovat tarinassa arkipäivää. Sellaista se kai olikin siihen maailmanaikaan. Henkilöitä on kuvattu lempeästi ymmärtäen. Aina välillä ärsytti Ernin saamattomuus äitiään ja siskoaan kohtaan, mutta niinhän se ärsytti Kaisuakin. Kaisu taas oli välillä vähän liiankin äkkinäinen ja herkkä toimimaan. Toisinaan teki mieli patistaa molempia avaamaan suunsa ja kertomaan tunnoistaan. Ei siis mikään malliesimerkki nykyajan parisuhdeoppaiden opeista, mutta varmasti suhteellisen tarkka kuvaus 60-luvun tavasta olla ja elää. Tosin välillä Kaisu tuntui hyvinkin modernilta, varsinkin lähtiessään pois. En usko, että tuohon aikaan avioliitosta ulos käveleminen oli niinkään mahdollista monellekaan naiselle.
Kaikkiaan jäi kuitenkin hyvä jälkimaku, enkä ihmettele, että kirja oli aikoinaan Finlandia-ehdokkaana ja siitä tehtiin elokuvakin. Herttaista luettavaa.
