Näytetään tekstit, joissa on tunniste Garcia Marquez. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Garcia Marquez. Näytä kaikki tekstit

28.5.2012

Sadan vuoden yksinäisyys

Gabriel Garcia Marquezin "Rakkautta koleran aikaan" on ollut yksi suosikkikirjoistani jo kohta useamman vuosikymmenen ajan. Jostain syystä kuitenkin hänen pääteoksenaan pidetty "Sadan vuoden yksinäisyys" on ollut minulla tähän saakka lukematta. Ei vaan ole osunut vastaan ennen kuin nyt vilkutteli kirjaston hyllyltä.


Ja kuinkas sitten kävikään ? No, ei sytyttänyt. En oikein millään päässyt sisälle tarinaan vaan luin koko ajan vähän hutaisemalla ja tämän kirjan kohdalla se on vähän huonompi juttu. Silloin uhkaa tippua kärryiltä ihan kokonaan. Sen verran vauhdilla melkein samannimiset henkilöt ja sukupolvet vilisevät silmien editse.

Kirja kertoo Buendojen suvun tarinaa Macondon kuvitteellisessa kylässä. Sodat, rakkaudet ja rikkaudet seuraavat toistaan hengästyttävällä vauhdilla. Ehkä, jos tuntisi paremmin Etelä-Amerikan ja erityisesti Kolumbian historiaa, niin tarinasta saisi referenssien kautta enemmän. Nyt vaan jää ihmettelemään hiukan fantasiamaailmaankin poikkeavaa värikkäiden persoonien seksin ja kuoleman täyteisiä kohtaloita. Lisäksi suurella osalla henkilöhahmoja on yksi kahdesta nimivaihtoehdosta, mikä ei tosiaankaan auta pysymään mukana tarinassa, vaikkakin nimillä on merkitystä myös heidän persooniensa muotoutumisessa.

Buendojen suvun matriarkka ja patriarkka perustivat Macondon kylän ystävineen. Ennustuksen mukaan kylä häviää, kun syntyy lapsi possun saparo takalistossaan. Tähän ennustukseen viitataan moneen kertaan ja se vaikuttaa myös suvun jäsenten kohtaloihin, mutta minulle ei oikein koskaan selvinnyt, mitä lopussa sitten oikein tarkalleen tapahtui. 

Ehkäpä tämä on sellainen kirja, joka pitäisi lukea pariinkin kertaan ennen kuin siihen pääsee sisälle. Värikäs ja pikkuisen vulgaarikin kerronta ei kuitenkaan ainakaan heti minua houkuttele. Se siitä sitten.