Päärynäinen jälkkäriunelma

Kun tiedossa oli itämaille suuntautuva menu, piti jälkkäriä vähän miettiä. Yleensähän Aasiassa ei kauheasti syödä jälkiruokia, mitä nyt vähän hedelmiä tai jotain pientä makeaa.

Pienen pohdinnan lopputuloksena ajatukset kulkeutuivat kaupoissa laatikoittain myytäiin päärynöihin. Itään suuntasivat tähtianis ja kaneli. Makeutta ja täyteläisyyttä toi mascarponekreemi. Ylenmääräisen äitelyyden taas rikkoi karamelisoitu nougatine. Pikkuinen paahdettu terä siihen löytyi hasselpähkinöistä.

Resepti on myös helppo tehdä etukäteen. Viimeiseksi vain kootaan annos lautasille.

Edellisenä päivänä tai puolta päivää ennen : 

Tähtianispäärynät

Sekoita 5 rkl sokeria ja 1,5l kuumaa vettä syvässä pannussa. Lisää vielä 1 rkl sitruunamehua, 1 kanelitanko ja 2 tähtianista. Anna kiehahtaa. Kuori kymmenkunta päärynää. Pienet voi keittää kokonaisina, isommat halkaista ja poistaa siemenkodan ja kannat. Laita päärynät nesteeseen ja anna porista n.15min. Jätä liemeen jäähtymään.

Hasselpähkinä - nougatine

Paahda muutama kourallinen hasselpähkinöitä. Jäähdytä ja rouhi.
Kuumenna pannulla n.300g sokeria, 6 rkl vettä ja 1rkl sitruunamehua. Sekoita nopeasti ja jätä lämmölle. Älä koske ollenkaan ennen kuin kuplat muuttuvat melkein kokonaan kullanruskeiksi. Sekoita joukkoon nopeasti ripaus suolaa ja hasselpähkinärouhe ja levitä ohueksi levyksi leivinpaperille jäähtymään.


Pari tuntia ennen : 

Mascarponevaahto 

Vatkaa 2 prk Flora Vispiä vaahdoksi sokerin kanssa. Kaada joukkoon purkillinen mascarponea ja vatkaa hyvin sekaisin. Rouhi vaniljamyllyllä vaniljaa reippaasti sekaan (tai lorauta vaniljauutetta). Sekoita hyvin. Laita kylmään odottamaan.


Kun syödään : 

Taita nougatinesta levyjä tai rouhi yleiskoneessa. Kokoa annokset lautaselle. Ripottele päälle viimeiseksi vielä vaniljaa (tai vaihtoehtoisesti tummaa suklaata).  Koristele annokset sitruunamelissan lehdillä tai mintunlehdillä.

Omenaherkkujen aatelia

Tätä ei tarvinne pahemmin esitellä. Uuniomena, marsipaania ja vaniljakastiketta - syksyn satosyöminkien kohokohta.

Marsipaaniuuniomenat

Ota omenat ja koverra siemenkota pois. Asettele omenat uunivuokaan. Tunge sisäkoloon pala marsipaania. Ripottele päälle fariinisokeria. Laita kunnon nokare voita ja painele päällimmäiseksi vielä mantelilastuja.

Laita 200 asteiseen uuniin noin puoleksi tunniksi. Kannattaa pistellä veitsellä pieniä reikiä omenan kuoreen (tai viiltää "vyö" keskikohtaan), jotta ei käy niin kuin meillä. Kuten kuvasta näkyy, omenat eivät olleet räjähdyksen jälkeen erityisen kuvauksellisia. Äiti ei vaan oikein kerinnyt taas keskittymään omenoihin, kun Toto 2,5v paiskasi samalla pöydälle espadrillon ja ilmoitti, että nyt lähdetään ulos...

Tarjoile vaniljakastikkeen kera.

Kesädekadenssia eli jäätelökone myyntiin

No nyt on lukumaratonkin takanapäin. Kunto kesti, vaikka pientä kirjakrapulaa näköjään tänään podenkin, tai siis lähinnä silmät. Täytyy vielä palata maratoniin varmaan erikseen, mutta tässä on pieni välipala sillä aikaa kun kokoan ajatuksiani. 

Kun mikään ei riitä. Eihän sitä nyt pelkästään suklaajäätelöä, kun voi saada paahdettuja mantelilastuja päälle. Niin, enkä minä ole tunnetusti koskaan sanonut ei myöskään mansikkahillokkeelle...

Tässä on varmaa paras suklaajäätelö ikinä ja tässä arviossa on mukana erinäisiä niin itse tehtyjä kuin valmiina ostettuja jäätelöpalloja viimeisen vähän yli - no, aika monen vuosikymmenen ajalta.

Viimeistään tämän jäätelön mukana minut on käännytetty. Jos joku haluaa ostaa pienen jäätelökoneen, niin minulla on myynnissä. Minä en sitä enää tarvitse niin kauan kuin kaupasta saa Dansukkerin glukoosisiirappia. Oli se sen verran helppoa saada sellainen pehmeän kermainen lopputulos, joka ei edes jäätynyt kivikovaksi pakkasessa.

 (Edelliset tämän kesän jäätelötestaukset voi lukea täältä ja täältä)

Kesädekadentti suklaajäätelö 

iso purkki kuohukermaa (3,3 dl)
4 dl iskukuumennettua punaista maitoa
8 kananmunankeltuaista
2 dl Siro -sokeria
2 dl glukoosisiirappia
pari-kolme  kourallista  Valrhonan tummaa suklaata (Caraibe)

Vatkaa keltuaiset ja sokeri tukevaksi vaaleaksi vaahdoksi. Kuumenna kerma, maito ja glukoosisiirappi kiehuvaksi.

 Laita suklaa kulhon pohjalle ja kaada päälle sen verran maitoseosta, että suklaa juuri ja juuri peittyy. Anna sulaa ja sekoita tasaiseksi.

Kaada maitoseos keltuaisvaahtoon ja vatkaa voimakkaasti. Sekoita suklaaganacheen ja laita koko seos pakkasenkestävään kannelliseen kulhoon ja anna jäähtyä.

Laita kulho pakastimeen ja vatkaa seosta muutaman kerran jäätymisen aikana. Minä itse asiassa vatkasin vain pari kertaa ihan alussa, kun sitten menin nukkumaan. Silti koostumus oli minusta juuri oikeanlainen.

Tämä jäätelö on parhaimmillaan kahvin kera.

Fondants au chocolat

 

Minä olen aina luullut, että suklaa fondant on huisin vaikea tehdä. Olen kuullut huhuja siitä, miten löysän sisuksen saaminen on vähintäänkin hankalaa ja vaatii sekuntikellon tarkkuutta ja pakastimen hyödyntämistä. Huihai. Viimeisimmässä Delicious-lehdessä Raymond Blanc paljastaa kokeilujen myötä löytyneen suosikkiohjeensa, eikä taikinan teko ole tosiaankaan vaikeaa.

Ihanaa on myös se, että fondantit voi tehdä valmiiksi jääkaappiin odottamaan vuorokautta aikaisemmin. Peittää vain vuoat kelmulla ja laittaa jääkaappiin. Kun niiden antaa palata rauhassa (2h) huoneenlämpöisiksi ennen kypsentämistä niin lopputulos on aivan yhtä hyvä, jollei parempikin kuin heti tehdessä.

Jostain fondant on vaikean maineensa kuitenkin ansainnut. Yksi seikka pitää muistaa ja tehdä vieläkin huolellisemmin kuin mitä herra Blanc ohjeessaan kehoittaa ja se on vuokien voitelu ja jauhotus (sokeria ja kaakaojauhetta). Minä pikkuisen taisin hosua ja lopputuloksessa se näkyy. Onnistuin irrottamaan kulhoista vain 3/4 kokonaisina (enkä niitäkään ihan täydellisesti). Osansa saattoi olla tietysti vuokavalinnallakin. Uskoisin, että niillä metallisilla pikkuvuoilla saa paremman lopputuloksen kuin noilla keraamisilla pikkukulhoilla tai kahvikupeilla. 

Makuahan pienet kauneusvirheet eivät haitanneet millään lailla. Aivan uskomattoman täyteläinen suklaaherkku, joka kirjaimellisesti sulaa suussa. Vielä kun olisi älynnyt varata  pienen pallon jäätelöä sulamaan päälle niin...

Ei mennyt kaikki ihan niin kuin Strömssössä...

Tässä resepti niin kuin minä sen tein. Tästä määrästä tuli neljä ihan reippaan kokoista herkkua. Herra Blancin mukaan tähän olisi vielä pitänyt tehdä suklaakastiketta lisäksi, mutta minusta se olisi sitten ollut jo vähän liikaa.

Fondants au chocolat 

voita voiteluun, sokerin ja kaakaojauheen sekoitusta jauhotukseen... älä pihtaile !

100g laadukasta suklaata (Valrhona Caraïbe toimi hyvin) 

100g voita

2 kananmunaa

80g tomusokeria

1 rkl kaakaojauhetta

50g jauhoja

1 tl leivinjauhetta

pistaaseja ja koristeita maun mukaan

Voitele ja jauhota vuoat ERITTÄIN huolellisesti.

Sulata suklaa ja voi keskenään. Vatkaa joukkoon munat yksitellen, kunnes seos on tasaista. Lisää tomusokeri, jauhot ja leivinjauhe ja sekoita hyvin tasaiseksi.

Taikina on sellaista pikkuisen tahmaisen oloista.

Jaa taikina vuokiin.

Tässä kohtaa voit laittaa vuoat jääkaappiin. Mikäli haluat kypsentää fondantit heti, niin lämmitä uuni 230 asteseen (kiertoilma 210) ja kypsennä noin 7-8min. Nosta vuoat pois uunista ja odota hetki. Heti kun pystyt käsittelemään vuokia (uunikinnas kädessä tehtiin meillä ) niin vedä veitsellä fondantit hyvin irti vuokien reunoista ja kumoa lautasille. Koristele ja tarjoa heti.


MUISTATTEHAN MYÖS SIVUPALKIN RANTAKIRJAKYSELYN. VOITTE MYÖS KLIKATKAA VASTAAMAAN TÄÄLLÄ

Äidille - mansikoita mascarponevaahdolla

Nyt on kaupoissa hurjasti espanjalaisia mansikoita. Ne eivät tietenkään ole yhtä hyviä kuin ne oikeat sesogin suomalaiset mansikat, mutta saa niistä pienellä tuunauksella ihan kelpo jälkkärin. Niin, ja salaatissahan nämäkin ovat mahtavia.

Jos äitienpäiväksi ei halua tehdä täytekakkua niin tässä on kermainen ja mansikkainen vaihtoehto herkutteluun.


Hyvää äitienpäivää !


Limemansikat mascarponekermalla 

Sekoita mansikoiden kanssa pieni loraus limemehua, ripaus vaniljasokeria ja puuteroi ne vielä tomusokerilla. Jätä ne odottamaan puoleksi tunniksi, mutta ei mielellään pidemmäksi aikaa liiallista vettymistä välttääksesi.

Vaahdota purkillinen Flora Vispiä (tai vastaavasti pari desiä jotain muuta kermaa) ja sekoita vaahtoon vanljasokeria (tai vaniljauutetta), tomusokeria ja lopuksi vielä puoli purkillista mascarponea. Muista vatkata oikein kunnolla, että mascarpone sekoittuu kokonaan kevyempään vaahtoon.

Tarjoile mansikat ja mascarponevaahto yhdessä. Koristele mintun versoilla tai sitruunamelissalla tai jollain muulla makuihin mielestäsi sopivalla yrtillä.

Copycatin kuulumisia - jälkkäriherkkuja

Copycat onkin ollut kovasti hiljaa viime aikoina. Ihania reseptejä ovat blogit pullollaan, mutta jostain syystä niitä on vain kirjattu, ei kokattu. Tämän reseptin bongasin jo kauan sitten Glorian ruoka ja viini-lehdestä ja viime aikoina sitä on tehty useammassakin blogissa.

Huolimatta monista esimerkeistä, Lemon possetin kanssa meinasi ensin käydä huonosti. Helppoa, yksinkertaista ja varmasti herkullista. Hetkinen, helppoa ? Minä onnistuin epäonnistumaan ensimmäisen erän. Sen siitä saa, kun ottaa muiden testaaman reseptin eikä sitten kuitenkaan seuraa sitä kunnolla. Hyvä muistutus siitä, että kannattaa ensin seurata alkuperäistä reseptiä ja ruveta kokeilemaan vasta sitten, kun sen osaa. Kermaa pitäisi kunnolla kiehauttaa eikä reseptissä lukenut vaniljauutetta. Silti piti hosua ja vielä törkätä ylimääräinen ainesosa sekaan. Lopputuloksena ei lemon posset hyytynyt kunnolla. Herkullista se oli, mutta ei ihan sellaista kuin piti.

No, Copycatkin oppii. Toisesta erästä tuli täydellinen. Tämä onkin ihan omiaan vappupöydän herkuksi. (Siis ennen niitä donitseja)

Donitseista puheenollen - prakaako Blogger vai ettekö tosiaan ole ollenkaan vastailleet sivupalkin kyselyyn ?

Hauskaa vappua kaikille !

Lemon posset
(kolmelle)
2 dl kuohukermaa
vajaa 1 dl sokeria
1 sitruunan mehu

Lisäksi
Mansikoita

Mittaa kerma ja sokeri pieneen kattilaan. Anna kuumeta ja keitä noin 3 min koko ajan sekoittaen. Saa porista. Nosta kattila liedeltä ja sekoita sitruunan mehu joukkoon. Maista seosta ja lisää tarvittaessa sokeria tai sitruunamehua.

Kaada seos 3 pieneen kippoon. Peitä tuorekelmulla. Nosta jääkaappiin ja anna hyytyä vähintään muutaman tunnin ajan.

Hasselpähkinä-suklaamarengit

Sipulipiirakasta jäi valkuaisia, joten ne piti tietysti käyttää johonkin. Siitä jäi yli myös rouhittuja hasselpähkinöitä.  Yhdistelmä siis oli selvä ja lopputulos herkullinen. Pähkinät jäivät mukavasti sinne marengin sisälle yllätykseksi.

Suklaa oli itseoikeutettu koriste näissä marengeissa, vai uskaltaako joku väittää, ettei tykkää hasselpähkinäsuklaasta ?

Helppoakin näiden tekeminen oli.

Vatkaa valkuaiset (4) sokerin (2 dl) kanssa tymäkäksi vaahdoksi (noin 10 min yleiskoneella täydellä vauhdilla). Sekoita joukkoon pähkinärouhetta pari kourallista. Laita 130 asteeseen puoleksi tunniksi, sammuta uuni ja unohda marengit sinne yön ajaksi.

Sulata suklaa. Minä levitin sitä pienellä silikonisudilla, mutta tietysti marenkeja voi myös kastaa suklaaseen tai käyttää jotain muuta metodia.

Koristele nonparelleilla ja odota suklaan jähmettymistä.

Äidin synttäriherkku - Sitruunapiirakka

Laivaristeilyn jälkeen synttäriviikonloppua jatkettiin kotona ihan oman perheen kesken. Äiti sai valita jälkkärin. Tällä kertaa ei tehty täytekakkua, vaan pirteän keväinen sitruunapiirakka - marenkihunnulla tietysti. Samalla tuli hyvää käyttöä temperointikokeilun lopputuotoksena syntyneille suklaamunille.

Minä olen vuosien saatossa kokeillut jos jonkinlaista sitruunapiirakan reseptiä, mutta tämä on ollut suosikkini jo useamman vuoden ajan. Kondensoidun maidon kanssa tehdyt ovat minun makuuni vähän liian makeita ja kermatäytteissä sitruuna muuttuu turhankin miedoksi. Tässä sitruunakiisselin kirpakkuus kohtaa marengin pehmeän makeuden juuri oikeanlaisella kontrastilla.
Ainakin minun mielestäni - kokeilkaa niin tiedätte, onko oman makunne mukainen.  :-)

Pohja on ihan peruspohja, tällä kertaa keltuaisella.

Äidin paras sitruunapiirakka

pohja :

250g jauhoja
40g (tomu)sokeria
175g voita
1 keltuainen
3-4 rkl kylmää vettä

sitruunakiisseli :
3 dl vettä
1 dl sokeria
2 tl vanilijasokeria
4 rkl Maizenaa
2 sitruunan kuori
2 sitruunan mehu
3-4 keltuaista
2-3 rkl voita

marenki :
yli jääneet valkuaiset
1 dl sokeria

Nypi jauhot, sokeri ja voi murumaiseksi seokseksi (tai pyöräytä ne yleiskoneessa). Lisää keltuainen ja vettä, kunnes muruista muodostuu taikina. Kääri elmukelmuun ja laita vartiksi jääkaappiin.

Kauli ohueksi pohjaksi ja nosta vuokaan (tai kun laiskottaa, tee niin kuin minä eli levitä käsillä vuoan pohjaan). Nosta pohja uudelleen vartiksi jääkaappiin. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Paista pohjaa uunissa 10-15 minuuttia, kunnes se pikkuisen ruskistunut ja kypsä.

Tee sitruunakiisseli. Sekoita vesi, sitruuna, sokerit ja Maizena kattilassa ja anna kuumentua suhteellisen miedolla lämmöllä, kunnes kiisseli sakenee ja pulpahtaa pari kertaa. Nosta kattila pois hellalta ja vatkaa keltuaiset yksitellen joukkoon. Sekoita lopuksi voi kuumaan kiisseliin hyvin sekoittaen ja jätä kiisseli vähäksi aikaa jäähtymään. 

Levitä kiisseli jäähtyneen pohjan päälle.

Tee marenki kun kiisselikin on huoneenlämpöistä. Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi, lisää sokeri ja jatka vatkaamista, kunnes marenki on tymäkkää ja vatkainta nostettaessa ei enää lerpahda takaisin kulhon pohjalle.

Levitä marenkia piirakan päälle kahdella lusikalla tai pursottamalla. Laita uuniin 225 asteeseen muutamaksi minuutiksi. Muista vahtia, ettei marenki pala. Ota se pois uunista, kun pinta on kauniisti ruskistunut.

Anna jäähtyä taas. Koristele ja nauti.

Jonkunlainen pannukakku kai tämäkin...

Clafoutis on leivonnainen, jota voi höystää kotoa kulloinkin löytyvillä herkuilla. Perinteisin höyste lienevät kirsikat, mutta onnistuu se viinirypäleilläkin. Niitä nimittäin sattui olemaan puolikas rasiallinen pöydällä. Ei vielä pahentuneina, mutta ei enää ihan parhaimmillaan. Tähän ihan omiaan.

Sen verran hyvää oli, että katosi nopeammin kuin tekijä ehti apajille. Juuri ja juuri ehdin nappaamaan viimeisen kulmapalan.

 Viinirypäle-clafoutis

puolikas rasiallinen viinirypäleitä
5 kananmunaa
60g voita + pikkuisen pannuun viinirypäleiden kanssa
3dl maitoa
1,5 dl sokeria+ pikkuisen ripoteltuna päälle
80g jauhoja
ripaus suolaa

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Riko kananmunien rakenne haarukalla. Lisää sokeri ja suola ja vatkaa hivenen vaahtomaiseksi. Lisää sulatettu voi ja sitten jauhot. Sekoita joukkoon maito.
Halkaise viinirypäleet kahtia ja tarkista, ettei niissä ole siemeniä. Kypsennä puolikkaita hetki  (5min) miedolla lämöllä  voissa pannussa. Kaada ne voidellun uunivuoan pohjalle ja valuta taikina päälle. Kypsennä uunissa 20min ja tarjoile haaleana. Ripottele päälle vielä halutessasi sokeria juuri ennen tarjoilua.

Onnea on ... oma raparperipuska pihalla

Meillä se ei ole suuren suuri, kun kasvaa vähän varjoisassa paikassa, mutta saa siitä suun makeaksi. Siis ainakin kun käyttää myös sokeria. Raparperi on yksi niitä kasveja, joka minusta pitää löytyä jokaisen kodin pihalta, jos paljasta maata löytyy edes neliön verran. Se on niin helppohoitoinenkin (Lue : ei tarvitse hoitaa. Ainakin meillä on aina rehottanut ilman mitään varsinaisia toimenpiteitä)

Raparperi on herkkua monessa muodossa, mutta nyt kyllä löytyi yksi ihan huippuresepti. Viimeisimmässä Glorian ruoka ja viini - lehdessä tehtiin pieniä raparperi-toscamasariineja. Pakkohan ohjetta oli kokeilla.

Tehtiin toki niitä pienempiäkin ihan vaan minimuffinssivuoalla (ei tarvinnut voidella tai jauhottaa), mutta niissä jotenkin jäi se raparperi liian vähäiselle huomiolla. Minä en ainakaan osannut kaulia taikinaa tarpeeksi ohueksi, jottei sen maku dominoisi.

Osasta taikinaa tein sitten silikonisydänvuoassa piirakan ja johan alkoi lyyti kirjoittaa. Tämä on NIIN hyvää. Makeankirpeä raparperihillo ja rouskuva toskapäällyste sopivat toisiinsa uskomattoman hyvin. Itse asiassa en ole ollenkaan varma, että sitä varsinaista masariinitäytettä tarvitaan ollenkaan. Sen voinee jättää pois ja samalla vähenee tietysti myös rasvan määrä lopputuotoksessa.

Itse reseptin löytää siis viimeisimmästä lehdestä - kuten tietysti monta muutakin kokeilemisen arvoista ideaa ja ohjetta. En nyt tällä kertaa kirjoita sitä tähän, kun tuo lehtikin on vielä myynnissä ja pitää kokeilla vielä sitä ilman masariinitäytettä-versiota. Mainittakoon kuitenkin, että pohja on ihan normaali murotaikina kananmunalla. Raparperi hilloksi keitettynä hillosokerin kanssa. Toscakuorrutuksessa voita, sokeria, vehnäjauhoja, mantelia ja pikkuisen maitoa. Tähän palataan vielä...

Vieressä vielä kuva siitä, miten mikään ei riitä. Piirakka on herkkua itsessään, mutta meillä siihen lisättiin vielä mansikoita, vaniljajäätelöä ja kermavaahtoa. Taas noustiin ihan uusiin herkkusfääreihin.

Kotiäidin päivähuvit ja -herkut

 
Mitä katsoo hoitovapaalla oleva äiti telkkarista ? Ostoskanavia ? No ei  sentään, tulisi jossain vaiheessa liian kalliiksi. Tallennettuja elokuvia ja tv-sarjoja ? Ei pysty pysymään kärryillä niin pienissä pätkissä. Toto ei pysy tarpeeksi paikallaan telkkarin lähellä vaan pitää juosta perässä parin minuutin välein. Tämä äiti on siis addiktoitunut erilaisiin ruokaohjelmiin. Reseptin pystyy seuraamaan toisella silmällä ja kaiken lisäksi hyvistä ohjelmista saa inspiraatiota perheen nälkäisten ruokkimiseen.

Mitä sitten viime aikoina on tullut seurattua ?


Ehdottomaksi suosikiksi on tällä hetkellä noussut AVAlla pyörivä Market Kitchen. Sen tallennan joka päivä pätkinä katsottavaksi pienen maitohetkinä. Britannian kokkitaivaan tähdet käyvät siellä esittelemässä reseptejään ja pitämässä hauskaa kamujen kanssa. Samalla voi kateellisena ihastella Borough Marketin valikoimia. Lisäksi ohjelmassa esitellään "ajankohtaisia" ruokatrendejä, missä tosin hiukan aina välillä häiritsee, että kyseessä on kausi 2010. Emme me sentään ihan niin paljon täällä Suomessa enää perässä ole. Niin, ja ohjelmasta löytyy ihan oikeasti hyviä reseptejä ja kun ne löytyvät myöskin netistä (Market Kitchen recipes),  ei tarvitse edes yrittää kirjata ylös katsoessa.

Toinen digiboksiin tällä hetkellä tallentuva ohjelma on vanha tuttu Nigella. Valittelin aikoinaan Nigella Kitchen - kirjan  mielenkiinnottomuutta sen vähän toistaessa vanhoja ideoita, mutta kyllä tuo sarja näköjään vaan tulee katsottua. Ehkä sen pelastaa vauvan kanssa katsominen. Ei ehdi samalla tavalla hermostumaan ja kyllästymään Nigellan maneereihin. Eikä siinä mitään, hyviä reseptejähän siinä on. Piti kokeillakin Venetsialaista porkkanakakkua, mutta kun loppupeleissä ei kaapeista löytynyt kuin ne porkkanat niin jäi tällä kertaa tehtävien listalle. Sen sijasta tehtiin viikkoillan jälkkäriksi Market Kitchenistä bongattu herkkuresepti.

Kun kevät tulee, niin minuun iskee vielä normaalia kovempi sitruunanhimo. Onneksi nykyään saa luomusitruunoita jo suurimmasta osasta ruokakauppoja, joten kuoriraastetta pystyy törkkäämään vähän joka ruokaan. Sitruunanhimosta johtuen varmistin kaapista löytyvän tarpeelliset ainekset jo kesken reseptin katsomisen, enkä tosiaan pettynyt. Helppoa ja herkullista ! Ihanan sitruunaista ja raikasta. Crème Fraîche toi mukavan täyteläistä makua rinnalle ja pakasteesta löytyi seuraksi vielä oman pihan vadelmia... Resepti löytyy tuon seuraavan linkin takaa ja kannattaa selailla paikkaa muutenkin. Se on täynnä inspiroivia herkkuja :-) Lemon and passion self saucing pudding