Tästä kirjasta on jotenkin kauhean vaikea kirjoittaa. Siinä on jotain hurjan tuttua, joka pakenee analyysiä. En millään saa sormeani tökättyä kohtaan, joka herättää muistikuvia tai pikemminkin oudon tunteen muistikuvista. Ehkä kyseessä on metsä, suo ja järvet, tai omalla tavallaan rujot ihmiset karun luonnon keskellä, tai sitten kaikki ne jostain kollektiivisesta kansanmuistista esiin nousevat otukset... Ehkä...
30.8.2020
Pienen hauen pyydystys
29.8.2020
Kivenä koskessa
Ympärillä kuohuu. Yksi muuttaa maan toiselle puolelle. Toinen löytää unelmatyönsä. Kolmas puskee opintoja läpi. Minä istua kökötän virran keskellä. Olen se kivi, joka ei hievahdakaan, vaan kääntää virran ohitseen. Mikään ei muutu, paitsi liike ympärillä. Minä en muutu.
Ehkä minun tarkoitusenani on olla nyt se kiinnekohta ja tuki. Juurtua kallioon ja pitää edes jotain paikoillaan. Houkutus heittäytyä kosken vietäväksi on välillä suuri, mutta ei nyt, ei vielä. Tulee se muutoksen aika minullekin.
Muutan minäkin tosin jotain. Lopetin Nextoryn tilauksen, vähensin Audiblea, seuraavan tulilinjalla ovat ylimääräiset tv-kanavat. Järkeistän kuukauden menoja ja poistan painetta.
Ai, että mitä painetta? No, kun on tuollainen palvelu, josta voi lukea niin paljon kuin ehtii, saa suorittaja itselleen stressiä aikaiseksi lukemaan ehtimättömyydestään. Enkä nyt oikein ehdi lukemaan. Liikaa töitä, liikaa neulomista, liikaa... no, vähän kaikkea.
Sitä paitsi, toinen stressin aiheuttaja ovat työpisteen ympärillä kasvavat kirjapinot ja puhelimessa odottavat kuunneltavat kirjat. Jos välillä keskittyisi niihin - ja syksyn arkeen. Tällä viikolla se nimittäin tuli, syksyinen tunne. Ensimmäistä kertaa tuoksui aamulla syksylle, eikä sukkahousujen ajattelu aiheuttanu tuskaista oloa.
Tänään ostin pari kynttilää olohuoneen pöydälle. Se ei nimittäin muutu, että syyskuussa viimeistään alkaa kynttiläkausi.
Olen minä jotain sentään lukenutkin ja peräti loppuun. Salaisuuksien galleria osoittautui jonkinlaiseksi sekamelskaksi yliluonnollista ja dekkaria. En oikein pitänyt kirjan tyylistä. Siinä sekoittui liian monta asiaa ja väsähdin ihmissuhteiden vaikeuteen ja sitten helppouteen. Tasapaino puuttui. Kuuntelin kuitenkin loppuun.
Pienen hauen metsästys piti linjansa loppuun saakka. Tykkäsin. Se oli outoudessaan kiinnostava ja sen hahmot, niin ihmiset kuin omituiset otukset kauniita kaikessa rumuudessaan.
Historian jännät naiset on edelleen sohvapöydällä ja siihen se jääkin uusien kynttilöiden kaveriksi. Ehdottoman luettavaa ja ihanan lyhyitä pätkiä, joihin jaksan kyllä keskittyä väsyneenäkin.
16.8.2020
(Luku)päiväkirja: Arjen outoutta ja lukemisen muistamattomuutta
Luoja, että viikko tuntui pitkältä.
Ensimmäinen työviikko loman jälkeen. Osa vielä lomailee, joten toisaalta kaikki vähän vielä kulkee hitaalla, toisaalta taas pitää juosta muitakin kuin omia hommia. Joka tapauksessa kellon kellossa viisarit rämpivät jossain tahmeassa ja jokainen päivä tuntui ainakin kahden päivän pituiselta. Viikonloppuun oli iäisyys.
Kaikenlaista puuhaa tietysti oli - koulut alkoivat, vietettiin 16v-synttäreitä, nautittiin ja nautitaan kesän viimeisistä (?) lämpimistä päivistä.
Lukeminen muuttui jotenkin kummalliseksi. Olen lukenut, mutta tuntuu kuin en. En oikein muista, mihin kirjoihin tuli tartuttua.
Osaksi tuo johtunee siitä, että pääasiallisesti olen kuunnellut äänikirjaa. Salaisuuksien galleria on ihan ok dekkari. Sen juoni etenee vähän hypähdellen ja kerronta keskittyy liikaa pääparin tunnepohdintaan (aika rasittavaa, jos ihan suoraan sanotaan. En ole suuri vatvomisen ystävä). 30-vuotta vanhan kuolemantapauksen kiemuroista en oikein ymmärrä (vielä?) mitään. Tosin tuohon saattaa osaltaan vaikuttaa se, että kuuntelen kirjaa monesti iltaisin ja sitten aamulla kelaan takaisin kohtaan, jonka kuvittelen vielä kuulleeni.
Patricia Bertényi ei käsittääkseni ole äidinkieleltään suomenkielinen ja se valitettavasti näkyy välillä rakenteissa. Kuunneltuna muutamat kömpelöt ja toistuvat hän-tämä viittaukset taitavat korostua turhan paljon. Ainakin minun korvaani välillä särähtää. Olen kaukana kielipoliisista, ja useimmiten kielioppiasiat menevät iloisesti ohi, mutta nyt olen muutamassa kohdassa oikein pysähtynyt miettimään.
Olen myös pikkuhiljaa edennyt Pienen hauen pyydystys - romaanin kanssa. Se on ihastuttavan outo ja vinksahtanut. Metsien hahmot ovat suorastaan riemastuttavia ja Peijooni ainakin toistaiseksi suuri suosikkini.
Muuten en muista lukeneeni mitään. Outo viikko, oudoissa tunnelmissa. Eikä tietysti vähiten siksi, että yksi perheenjäsen on "persona non grata" kaikissa yhteisissä hetkissä ja keskustelua käydään edelleen turvaväli huomioiden.
Onneksi isäntä saadaan jo tiistaina pois karanteenieristyksestä saunakamarista. Hän kävi lääkärin ohjeesta Koronatestissa tällä viikolla. Se oli negatiivinen, mutta karanteeni loppuu silti vasta tiistaina, ja silloinkin tietysti vain, jos oireita ei ilmaannu. Ainakin nyt näyttää hyvältä.
Ensi viikon (ja viikonlopun) lukemisen taidan muistaa paremmin. Sain eilen postissa Maria Pettersonin Historian jännät naiset - merirosvoja, meedioita, vakoojaprinsessoja ja varkaita. Kirjassa kerrotaan virallisessa historiankirjoituksessa unohtuneista naisista, jotka usein ovat jääneet miespuolisten kollegojensa varjoon. Tästä lukukokemuksesta voi tulla joko voimaannuttava ("kyllä naisetkin") tai toisaalta raivostuttava ("miksi ihmeessä naiset eivät muka voisi"), mutta joka tapauksessa varmasti mielenkiintoinen.
On myös mielenkiintoista nähd, millaisen reaktion (tai reaktiota laisinkaan) saa maailmalla käynnissä oleva kampanja, jossa naisten alun perin miehisellä nimimerkillä julkaisemia kirjoja ilmestyy ensimmäistä kertaa heidän omilla nimillään.
9.8.2020
Kesäkirja ja toinenkin
5.8.2020
(Luku)päiväkirja: lomaromantiikkaa
1.8.2020
Kesälukumaraton - vielä ehtii! (päivittyvä postaus...)
- David Mitchell: Luukellot
- Elizabeth Gilbert: Tyttöjen kaupunki
- Enid Blyton: Seikkailujen saari (Toton kanssa kuuntelussa edelleen)
- Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys
- Emily Organ: Limelight (äänikirja)
- Emily Organ: Limelight 412min
- Enid Blyton: Seikkailujen saari 15min
- Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Sensored Rality Beta 166s
- Emily Organ: Limelight 412min (kuunneltu loppuun)
- Enid Blyton: Seikkailujen saari 15min
- Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Sensored Rality Beta 217s
- David Mitchell: Luukellot 224s (luettu loppuun)