Ai niin, se kysely...

Vielä roikkuu asioita viime vuoden puolelta.

Pitkän tauon jälkeen pistin tuossa ennen joulua pystyyn kyselyn e-kirjojen ja äänikirjojen lukemisesta. Sitten iski väsymys, enkä koskaan tullut katsoneeksi vastauksia, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan?

Nämä ovatkin ihan mielenkiintoisia lukuja.

Kysyin siis yhdellä kysymyksellä sähköisiin kirjoihin liittyviä "kulutustapoja". Jokainen vastaaja sai valittua niin monta vaihtoehtoa kuin halusi... mehän voimme kaikki lukea monenlaisia kirjoja.

Vastaajia oli kaikkiaan 84 eli siinä on perusvertailukohta.

Yksi vastauskohta jäi kokonaan nollille ja sen olen jättänyt pois analyysista. Syynä lienee kyselyn sijoittuminen nimenomaan kirjoista kirjoittavaan blogiin. Yksikään vastaajista ei nimittäin ruksannut kohtaa:

En lue kirjoja laisinkaan, missään muodossa : 0 


E-kirjojen lukijat 

Kaikista 84 lukijasta 21 eli aika tarkalleen neljäsosa ilmoitti, ettei lue ekirjoja laisinkaan

Pientä kasvua on siis edelleen tapahtunut ekirjojen osuudessa, kun verrataan edellisiin kyselyihin.
v. 2012 ja 2013 ekirjoja myönsi lukevansa vähän alle 60% - Vuonna 2014 luku näytti jo 65% .
Nyt ollaan muutaman vuoden tauon jälkeen siis vieläkin noustu eli huikeat 75% vastaajista näköjään lukee ekirjoja.

Kaikkein jännin tulos ekirjojen luvussa on kuitenkin vastassa, kun tutkitaan millä niitä luetaan. Ylivoimaisesti eniten ääniä sai puhelin. Tämä on todella mielenkiintoista. Ilmeisesti meillä jokaisella on puhelin aina mukana, joten siitä tulee luettua kirjojakin. Itse koen puhelimen ruudun siihen touhuun liian pieneksi (se ikänäkö!), mutta mikäs siinä.

Näin Kobon käyttäjänä tunnen myös lievää ylpeyttä siitä, että Kobo päihittää Kindlen lukulaitteissa! Tiedän, ei sillä oikeasti ole väliä, mutta hihii! Kobo näyttäisi olevan Suomessa kaikkein suosituin lukulaite (tai ainakin tähän kyselyyn vastanneiden joukossa).

Yhteensä lukulaitteet ovat aika tasoissa tablettien kanssa, mikä on ilahduttavaa. Olisin kuvitellut tablettien olevan huomattavasti yleisempiä, mutta onneksi lukijat ovat löytäneet lukulaitteiden silmiä säästävän lukukokemuksen.

Äänikirjojen lukijat 

Harmillisesti en vuonna 2014 saanut kunnollista tulosta äänikirjoista. Vastaajat mitä ilmeisimmin eivät huomioineet koko aihetta vastaamisen arvoisena ja aikaisemmissa kyselyissä en osannut moista edes kysellä.

Jännittävää onkin, miten yleistä äänikirjojen kuuntelu on. Itse asiassa mennään aikalailla samoissa ekirjojen kanssa eli vain 26% vastaajista kertoi, ettei kuuntele äänikirjoja. Tämä tavallaan vahvistaa mututuntumaani siitä, että äänikirjat ovat palvelujen yleistyessä tulleet markkinoille ryminällä ja mikäs siinä - ne ovat ihan mahtavia!

Se puolestaan ei liene mikään yllätys, että äänikirjoja kuunnellaan eniten puhelimella. En usko sen voivan olevan millään muulla konstilla helpompaa.

Tarkkasilmäiset myös huomaavat, että äänikirjojen vastauksista ei tule täyttä sataa prosenttia. Jotkut vastaajat hyppäsivät näköjään yli noista valinnoista. Jos vielä joskus näitä kyselen, niin saatanpa erottaa äänikirjat ihan omaksi kysymyksekseen.

Että sellaista tänään. Mitäs ajatuksia käppyrät herättävät ? Vieläkö näitä kannattaa jatkossa kysellä vai olemmeko jo ekirjojen maksimiosuudessa?

Taustapeili 2017 eli käppyröitä

Se on aika vilkaista taustapeiliin ennen kuin jatketaan vauhdikkaasti uutta päin. Kiitokset kaikille lukijoille ja kanssabloggaajille. Takana on taas mielenkiintoinen vuosi.

Vihdoin sain statistiikkaakin vähän tarkennettua.
Nämä käppyrät ovat omista Excel-listoistani. Kun vuoden jaksaa pistää listoja kuntoon, niin on lopussa laskettavaa :-)

Mitään sen suurempia yllätyksiä ei tänä(kään) vuonna tullut. Mitä nyt lopulta tulin lukeneeksi melkein puolet enemmän kirjoja kuin alunperin ajattelin. Goodreadsin Reading Challenge oli 80 kirjaa, mutta omien laskelmieni mukaan luettuja tuli peräti 120 eli kaikkiaan 11 enemmän kuin viime vuonna. Tosin Goodreads näyttää vähemmän, 14 kirjaa oli sellaisia, ettei niitä sieltä löytynyt listattavaksi.

Noinkin suuri luku on erityisen yllättävää, kun miettii tämän vuoden työpitoisuutta - tai ehkä olen lukenut juuri siksi kevyttä ja nopeaa - tai yleensä lukenut, kun ei ole muuta jaksanut.


Kuukausittain 

Kuukausijakauma lukumäärissä näyttää aikalailla tutulta.

Kuten tavallista, kesällä tulee luettua enemmän. Luvuissa näkyvät myös touko-kesäkuun työmatkat (lentokoneet jne...). Samoin varsinkin toukokuussa näkyy matkojen vaikutus - en lukenut yhtään painettua kirjaa vaan kaikki olivat jollain tavalla sähköisessä eli helpommin kuljetettavassa muodossa. Käsimatkatavaroihin ei kovin montaa kirjaa mahdu, mutta puhelin on aina mukana ja Kobokin kulkee käsilaukussa.

Äänikirjojen määrä väheni puolestaan huomattavasti syksyllä. Todennäköisesti syynä oli se, etten ehtinyt lenkille vaan äänikirjat olivat lähinnä kuopuksen kanssa iltalukemisena.


Koko vuosi 

Koko vuoden ajalta ei tilanne myöskään ole pahemmin muuttunut. Ekirjoja yli puolet. Äänikirjojen suhteellinen osuus kasvoi, samoin lukumäärä viime vuodesta 18 => peräti 28:aan. Lastenkirjat rulettavat eli iltasaduilla on vaikutusta.

Jihuu! Olen lukenut vuoden aikana ranskaksi! No, vain yhden kirjan, mutta kuitenkin. Eikä se ollut mikä tahansa läpyskä, vaan kunnon klassikko... Noin muuten on painoa tullut lisää englantiin (ne viihderomaanit).

Edelleenkin olen hankkinut luettavani pääasiassa joko ostamalla itse tai lainaamalla kirjastosta. Kirjaston osuus on itse asiassa kasvanut aika huimasti 16% => 34%. HelMet Overdrive ja Ellibs rulettavat sillä painettuja kirjoja olen lainannut vain yhden koko vuoden aikana, äänikirjoja 5 ja loput ovat sitten olleet ekirjoja.

Arvostelukappaleiden määrä näkyy olevan aika vakio. Viimeksi niitä oli 26 ja nyt 25.

Ilmaiskirjoja en 2017 lukenut yhtään (ladattavia klassikoita siis) ja joukossa on yksi kirja, josta en suoraan sanottuna muista laisinkaan, mistä se on minulle ilmestynyt ja yhden keittokirjan voitin töissä...


Mitä tuli luettua ? 


Kirjojen luokittelu eri kirjallisuudenlajeihin on aina yhtä vaikeaa. Tässä tämänvuotinen jakauma tulkintojeni mukaan.

Ei liene kenellekään yllätys, että fantasia rulettaa. Niin on ollut vuodesta toiseen ja tilannetta tukee myös tuo kevyen lukemisen trendi eli viihdefantasiat ovat vakkarilistalla stressinpoistajina. Tosin niille on löytynyt haastaja viihdedekkareista eli niistä sellaisista, joissa rakkaus on vahvasti mukana, rikoksia ratkotaan kevyesti ja dialogi on hupaisaa. (Tosin joskus viihdefantasia ja -dekkari menevät sekaisinkin, kuten tällä hetkellä luvussa olevassa kirjassa, jossa seikkailee meediodekkari dragtoverin ja kummitusten kera...)

Lasten- ja nuortenkirjoja olen lukenut vain kaksi enemmän kuin viime vuonna (11). Olisin kuvitellut niitä päätyneen listalle enemmänkin, mutta luulenpa osansa olevan myös sillä, että kuopus oppi kesällä lukemaan ja tuntuu mieluummin lukevan kirjansa itse (äänikirjoja lukuunottamatta). Sinänsä se ei liene yllättävää, kun muistaa kroonisen yskäni, joka yleensä aktivoituu aina väärällä hetkellä.

Näytelmiä en vuonna 2017 lukenut häpeäkseni yhtään, mutta esseitä sentään yhden kirjan verran. Klassikoiden määrän triplasin peräti kolmeen... Keittokirjoja luin näköjään aika tasaiseen kuukauden keittokirjan verran, vaikken lupaakaan niiden postausten ilmestyneen kerran kuukaudessa.

Edellisestä postauksestani voi käydä katselemassa, mitä lukemastani muistan.

Kaikkiaan kirjavuosi oli taas mielenkiintoinen, viihdyttävä, kyyneliä tirauttava ja välillä vähän pelottavakin eli juuri sellainen kuin sen pitääkin olla.
Tänä vuonna kirjasin Goodreadsin tavoitteeksi 120 kirjaa, mutta saa nähdä. Mitään paineita en ajatellut näistä ottaa.

Ihanaa lukuvuotta 2018 teille kaikille! 

Toivottavasti törmäillään! 

Aiempien vuosien statistiikkaa voit kurkata täältä. 

Vuoden 2017 eniten luetut artikkelit

Vuosi lähestyy loppuaan hurjaa vauhtia. Tähän aikaan sitä aina vilkuilee pakostakin taaksepäin. Lukemisen statistiikka on työn alla ja näyttää jotenkin kummasti samanlaiselta kuin aikaisempina vuosina. Vaihtelun vuoksi aloin ihan uteliaisuudesta kurkkimaan, mitä tämän vuoden postauksia on Google Analyticsin mukaan blogissani eniten käyty lukemassa.

Kymmenen kärjestä listalta löytyy itse asiassa 5 jo ennen tätä vuotta kirjoitettua postausta, mikä saattaa vaikuttaa oudolta - kunnes sitten tarkastelee vähän tarkemmin.

Nakkipasta, kastanjan keitto-ohje ja spiromaatti pitävät pintansa vuodesta toiseen, mikä ei sinänsä yllätä, kun huomaa kaikkien hakusanoina päätyvän Googlen etusivulle näkyviin. Sama koskee Hermann Hessen Lasihelmipeli-postausta. Ilmeisesti kouluissa luetutetaan sitä edelleen.

Hieman kauempaa joutuu hakemaan syytä Sudio-kuulokkeiden postaukseen, mutta ehkäpä taustalla ovat syksyllä ilmestyneet useammat postaukset kyseisen merkin kuulokkeista, jolloin minunkin vanha artikkelini on taas noussut pinnalle. Kyseinen juttu nimittäin keikkuu nyt myös kuukaudenkin luetuimpien listalla.


Vuonna 2017 kirjoitetuista

Vuoden 2017 artikkeleista ensimmäiseksi ovat kiilanneet itämaiset kalapihvit ja toinenkin ruokaresepti on päätynyt suosituimpien joukkoon, nimittäin Härkismoussaka. Mikäs siinä, kala on aina terveellistä ja Härkis yksi vuoden 2017 trendiherkuista.

Loput kolme kymmenen eniten luetun joukosta ovatkin sitten kirjoihin ja teatteriin liittyviä. Ilkka Remeksen Kiirastuli aloitti kirjavuoden itseoikeutetusti Kirjojen Suomi projektin ensimmäisenä kirjana. Oli ihan mahtavaa olla mukana Suomen itsenäisyyden ajan kirjallisuutta juhlistavassa projektissa. Se taisikin olla minun Suomi 100-vuoteni suurin ja näkyvin ponnistus myös blogin osalta.

Peppi Pitkätossun uudet käännökset siistittyine kieliversioineen saivat aikaan vilkasta keskustelua, erityisesti Facen puolella. Mielenkiintoista.

Myös teatteri kiinnostaa. Esikoisen kanssa katsottu Macbeth päätyi 10 eniten luetun postauksen joukkoon ja kun laajentaa katsauksen nimenomaan tänä vuonna kirjoitettujen 10 suosituimman listaksi, on joukossa myös kuopuksen ja minun yhteinen kokemus Onnellinen prinssi -nukketeatterista.

Ikilemppari munakoisoreseptini on kiinnostanut syksyn aikana, eikä ihme. Sen lemppariasemaan on selkeät syyt. Ruokapostauksista kymmenen kärkeen kiilasi myös Halparuokakirjasta kirjoitettu teksti. 

Minuun ehkä eniten vuoden aikana kolahtanut ja ajatuksia herättänyt kirja löytyy myös kymmenen eniten luetun 2017-artikkelin listalta. Tuhat ja yksi ei ehkä niinkään ihastuttanut tarinallaan, mutta sen teemat ja syklinen historiakäsitys saivat aivot töihin.

Blogistanian kohinat kiinnostavat aina, eikä siksi liene yllättävää, että minunkin luetuimpien listalta löytyy (kai se tältä vuodelta ainoa) kohinaan kantaaottava postaukeni. 

Ja vielä bonuksena se yhdestoista eli toinen postaukseni Kirjojen Suomi - projektiin. Ihan vain siksi, että rakastan tuota kuvaa ja sen tunnelmaa.

Taustapeili eli lukukäppyrät 2016

Se on taas taustapeilin aika.

Takana on kiinnostava, aktiivinen ja monella tapaa sydäntä lämmittävä vuosi.

Kiinnostavia ovat olleet oikeastaan kaikki lukemani kirjat sekä tietysti ne monet ihanat teatteriesitykset, joita vuoden mittaan olen päässyt katsomaan.

Aktiivinen vuosi on ollut sekä töiden että blogijuttujen osalta. Välillä on tuntunut, että illatkin ovat täyttyneet teatterista, tapaamisista, lukemisesta, kirjoittamisesta, haasteista, kampanjoista ja muusta mielenkiintoisesta tekemisestä. Ihanaa, vaikka toisinaan ei meinannutkaan jaksaa lähteä.

Sydäntä ovat lämmittäneet kaikki tapaamiset kanssabloggaajien, kirjailijoiden, teatterintekijöiden tai muiden ihanien ihmisten kanssa. On aivan mahtavaa päästä keskustelemaan alastaan/asiastaan innostuneiden osaajien kanssa.

Uusien ihmisten kohtamisesta oppii aina itsekin uutta ja erilaisten persoonien tapaaminen avartaa omaakin ajattelutapaa.

Olette kaikki olleet aivan mahtavia. Kiitos! Kiitos myös kaikille tapahtumien järjestäjille. Arvostan jokaista kutsua :-)



Ja sitten niitä käppyröitä 

Kaikkiaan luin vuonna 2016 peräti 109 kirjaa. Goodreadsin haasteena minulla oli 100 luettua kirjaa, mutta siellä ei haasteen saavuttaminen täysin onnistunut. Ei siis sen takia, etten olisi lukenut, mutta kun Goodreadsista ei löydy kaikkia kirjoja...

Kaikkiaan luin siis 7 kirjaa enemmän kuin viime vuonna, mutta vuoden 2014 huikeaan 140 kirjaan on vielä matkaa.


Kuukausittainen lukujakauma näyttää tältä:

Ei liene yllättävää, että lomakuukautena luin eniten eli heinäkuussa. Muuten lukumäärä on vaihdellut vähän genre-jakauman mukaan. Kevyitä fantasiakirjoja ja nuortenkirjoja enemmän sisältävinä kuukausina on kokonaislukumääräkin ollut suurempi.

Samoin oli pieniä piikkejä sekä välilevypullistuman potemiskuukautena (syyskuu) ja Amerikan matkan lentolukemisten johdosta (marraskuu).

Mies-naisjakaumassa ei ole tapahtunut muutosta. Edelleen 2/3 lukemistani kirjoista on naisten kirjoittamia. Edelleen syynä ovat todennäköisesti naisten kirjoittamat sarjat, joita olen kahlannut läpi useamman osan verran.


Kielien osalta joudun häpeään. Ei yhtään ranskankielistä kirjaa. Auts!

Englanniksi sentään olen lukenut ihan reippaasti. Tosin täytyy myöntää, että pääasiassa sellaista kevyempää hömppäfantasiaa. Parhaat englanninkieliset kirjat tosin osuvat äänikirjojen puolelle ja ovat elämäkerrallisia ja vieläpä kirjoittajien itsensä lukemia eli Patti Smithin M Train ja Drew Barrymoren Wildflower. Molemmat HelMet Overdrivesta lainattuja.


Kirjaformaattien osalta vuosi oli vaihteleva

Odotetusti luin eniten e-kirjoja. Niitä on tullut kulutettua tasaiseen vuoden aikana. Matkakuukausina enemmän, sillä en nykyään kanna painettuja laukussani laisinkaan.

Äänikirjojen osalta on vuodessa selkeä vedenjakaja. Vaihdoin uuteen työpaikkaan syyskuun alusta ja työmatkani lyheni 50 minuutista 8 minuuttiin ja väline vaihtui julkisista autoon. Sen seurauksena äänikirjojen kuuntelu väheni dramaattisesti loppuvuotta kohti. Tämän vaikutuksesta pitkä nousujohteinen putki äänikirjojen osalta katkesi. Vuonna 2015 luin äänikirjoja peräti 39, mutta nyt tipahdettiin siitä puoleen!


Kirjojen hankinta vähän yllätti statistiikkaa katsoessa.

Luulin käyneeni enemmänkin kirjastossa, mutta varsinaisia kirjastonkirjoja onkin joukossa vain 3. Tosin tämä lievä harha saattaa johtua Overdriven suhteellisen isosta osuudesta. Kirjastohan sekin on, vaikkakin e-kirjoille ja äänikirjoille.  HelMet kirjastokortilla saa lainattua.

Samoin tuntuu koko ajan siltä, että arvostelukappaleita on pitkin huushollia pinoissa. Joko en sitten tule niitä lukeneeksi (osittain totta) tai sitten on kyse painettujen kirjojen aiheuttamasta hrhasta. Onhan neljännes luetuista iso määrä arvostelukappaleiksi, mutta kuitenkin vähemmän kuin kuvittelin.

Nostin myös ilmaiseksi ladatut kirjat erikseen näkyviin. Kyse on suurelta osalta Elisa Kirjan ilmaislahjoista, mutta on joukossa myös yksi klassikko (niitähän saa ladata ilmaiseksi!) ja yksi nettijulkaisuna luettu kirja. Tuo nettijulkaisu oli muuten myös vuoden parhaiten viihdyttäviä fantasioita - Hauska yhdistelmä avaruus-scifiä ja fantasiaa.


Mitäs sitten tuli oikein luettua? 

Genrejaon tekeminen on aina yhtä vaikeaa. Tämäkin on tehty ihan fiilispohjalta.

Ei liene yllätys, että fantasia ja dekkarit dominoivat taas listaa. Näin on ollut vuodesta toiseen. Fantasian lukumäärään vaikuttavat trilogiat ja sarjat, joita yleensä luen sitten putkeen ja dekkareita, no, niitä nyt vaan tulee luettua säännöllisesti.

Muutosta vuosien varrella on tapahtunut erityisesti elämäkertojen osalta. Niiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Liekö sitten oman iän karttumisen vaikutusta. Tosin olen nyt myös lisännyt listaan ns. elämäkerralliset kirjat. joissa ei välttämättä kerrota ollenkaan kronologisesti, mutta jotka perustuvat jonkun elämään esim. juurikin nuo yllämainitut elämäkerrat, tai jopa Peter Maylen Vuosi Provencessa tai Hemingwayn Nuoruuteni Pariisi. Toki siellä on myös sitten ihan puhtaita elämäkertoja, joista ykköseksi taitaa tältä vuodelta nousta Panu Rajalan elämäkerta Aila Meriluodosta.

Keittokirjoja olen kirjaillut enemmän tai vähemmän säännöllisesti kuukauden keittokirja -sarjassa. Tosin näköjään harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Näytelmien määrän puolestaan peräti tuplasin eli luin niitä 2 vuoden aikana.

Nykykirjallisuus ja historialliset romaanit pitävät myös pintansa vuodesta toiseen. Nykykirjallisuus todennäköisesti myös siksi, että siihen tuppaan lykkäämään kaikki suhteellisen uudet kirjat, joita en muuten osaa luokitella... kätevä kategoria.

Historiallisista romaaneista kai kaikkein vaikuttavin oli Milja Kauniston Ranskan vallankumouksen aikaan sijoittuva Luxus. Maltan tuskin odottaa sille jatkoa.  Samoin Paula Havasteen "Vihat" -sarja oli aika koukuttava. Minna Rytisalon Lempi puolestaan oli yksi tämän vuoden parhaista ja vaikuttavimmista lukukokemuksista.

Nykykirjallisuuden osalta parhaimmistoa olivat mm. Joni Skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni, joka itketti heti tammikuussa ja Care Santosin Suklaan maku historiallisine konteksteineen. Sofi Oksasen Norma poisti aukon sivistyksessäni ja osoittautui odotuksiani mielenkiintoisemmaksi.

Paljon mahtui vuoteen hyvää luettavaa. Toisista kirjoista tykkäsin enemmän kuin toisista, niin kuin pitääkin ja oikein on. Yhdessä artikkelissa ei kaikkea pysty millään sanomaan, mutta onhan tuo kirjoitetut artikkelit.

Siinä siis vuosi 2016. Ihan en saanut aikaiseksi viime vuonna kaavailemaani 5-vuotiskatsausta, mutta sen voi ehkä väkertää sitten tammikuun aikana - jos ehtii ja viitsii.

AIKA HUIKEAA, JOS JAKSOIT LUKEA TÄHÄN SAAKKA 

KIITOKSIA KAIKILLE SEURASTA VUONNA 2016 

TOIVOTTAVASTI TAPAAMME JÄLLEEN ENSI VUONNA! 

IHANAA UUTTA VUOTTA! 

Taustapeili eli lukukäppyrät 2015

Kuivia käppyröitä, mutta aina ne vaan on tehtävä. Kai sitä on sillä tavalla lievästi kieroutunut, että kiinnostaa tarkastella omaa lukemistaan monelta kantilta. Pelkät tarinat eivät siis kuitenkaan riitä.

Tässä siis vuosi 2015 pylväs, piirakka ja tekstimuodossa. 

Kaikkiaan luin 102 kirjaa. Jos tuosta poistaa listalle päätyneet 4 keittokirjaa, päädytään lukuun 98. Ei yhtään huonosti, kun ottaa huomioon, että tänä vuonna on aktiviteettitasoni kasvanut myös teatterin ja museoiden osalta, työtuntien lisääntymisestä puhumattakaan. Silti ajattelin asettaa vuodelle 2016 lisähaastetta ja Goodreadsin Reading Challengeen kirjasin aamulla pyöreän luvun 100. Viime vuodesta tietysti tiputusta on melkein 40 kirjaa, mutta näin ne vuodet vaan vaihtelevat.

(Tosin täytyy sen verran urputtaa, että kaikkia lukemiani kirjoja en ole koskaan Goodreasista löytänyt eli todellinen luettujen listani löytyy Excelistä... Vuodelle 2015 Goodreads väittää 91, mutta todellinen luku on tuo 102. ) 

Satakaksi kirjaa siis ja kuukausijakaumana se näyttää tältä:

Yllättäen piikki näkyy kesäloman sijaan jo toukokuussa. Jos ihan totta puhutaan, niin tuon selittävät kevyemmät (ja hiukan lyhyemmät) äänikirjat sekä pari lyhyttä lastenkirjaa. Paddingtonit kun eivät ole varsinaisesti mitään tiiliskiviä. Sinänsä kuitenkin ihan kivasti tasaantui lukutahti loppuvuotta kohti. Pimeä aika = vähemmän ulkoilua = enemmän kirjoja. Kesällä touhuttiin kaikkea muuta.


Mitä sitten tuli luettua? 

Aikalailla kaikenlaista kirjallisuutta on taas käsiini eksynyt, mutta kaksi tyylilajia on yli muiden - vuodesta toiseen.

Niputin yhteen dekkarit jännityksen ja kauhun kanssa, sekä fantasian, scifin ja steampunkin keskenään. Lopputuloksena on, että fantasia on ehdottomasti ykkönen edelleen. Tosin historiallinen listalla saattaa olla parikin dekkaria, joissa historiankuvaus painottuu, mutta toisaata LANU sisältää nuorille tarkoitettua fantasiaa (esim. Kissasoturit sekä Rob McCool)

Uusi ja vähän yllättävä aluevaltaus on ollut novellit. Olen huomannut pitäväni hyvin kirjoitetuista lyhyemmista tarinoista erittäin paljon. (esim. loppuvuoden Rocknomicon on aivan mahtava, samoin Erkka Mykkäsen Kolme maailmanloppua). Yhden näytelmänkin olen tullut lukeneeksi - teatterihaasteen vaikutusta selvästi. (Nummisuutarit). Runous puolestaan loistaa edelleen poissaolollaan. Olen siis proosallinen täti fantasiafaikutteista huolimatta.

Lukemisen muoto puolestaan jakautui todella tasaiseen. Äänikirja teki komean aluevaltauksen ja hyppäsi 16% :sta peräti kärkeen eli 38%:iin. Tähän on vaikuttanut kaksi asiaa :

1. työmatkani kestää vähintään 40 min suuntaansa. Siinä ehtii päivän aikana äänikirjaa jo aika pitkälle. 
2. Löysin HelMet Overdriven äänikirjavalikoiman. Sieltä löytyi mm. Robin Hobbin Fool's Assassin...  Toki olen myös hyödyntänyt Elisa Kirjan tarjouksia ahkeraan ja kasvattanut suomenkielistenkin äänikirjojen kuuntelua. Blogia vuoden mittaan lukeneet ovat varmaan huomanneetkin klassikkoinnostukseni. 

Äänikirjojen osuuden kasvu käppyröissäni on ollut huikeaa: Vuonna 2012 kuuntelin yhden, 2013 jo neljä, 2014 peräti 22 ja 2015 luku nousi 39:ään. Tästä on jo vaikea pistää 2016 paremmksi... Jos laskee yhtä äänikirjaa kohden 8h (mikä on kai jonkinlainen keskiarvo), niin 39 työpäivän verran olen tarinoita vuoden aikana kuunnellut... (työnantajalle tiedoksi, etten kuitenkaan työaikana... ;-)

Muuta sälää

Kielijakaumasta en laita edes kuvaa. Ranskaksi ei tullut luettua yhtään, englanniksi 36 kirjaa (Se HelMet Overdrive) ja sitten loput 66 suomeksi. Ei kovinkaan kunniakas kielijakauma. Toisen kotikielen treenaus jäi kokonaan - ilmankos tuntuu, että sanavarastokin on supistunut. Johtuu näköjään muustakin kuin vuoden aikana vaivanneesta kroonisesta väsymyksestä.  

Suomeksi luetuista kirjoista puolet on käännöskirjallisuutta ja puolet suomeksi alunperinkin kirjoitettua. Aika pahasti mennään anglosaksisella alueella, oikeastaan vain Haruki Murakamin yksi kirja edustaa jotain muuta. 

Kuvittelin myös lukevani aika tasaiseen miesten ja naisten kirjoittamia kirjoja, mutta 2/3 luetuista onkin naiskirjailijoiden (ainakin nimistä päätellen). Siihen voi tietysti vaikuttaa, että naisten kirjoittamana on tullut luettua aika sarjamaisesti. Useampi viihde- tai fantasiasarja listallani on naisen kirjoittama. Siksi kai lukumääräisesti kirjalistalla on enemmän naisten kirjoittamia kirjoja. Tilanne on todennäköisesti erittäin paljon tasaisempi, jos laskee pelkästään yksittäiset kirjailijat. 

Mistä minulle? 

Täytyy myöntää, että lähikirjastoon olen ehtinyt vain muutaman kerran kuopuksen kanssa. Kirjoja on tuntunut riittävän kaikilla luettavaksi muutenkin ja pojat käyneet koulun kanssa kirjastossa. Sitä vastoin sähköisen kirjaston palveluja olen käyttänyt ahkerasti varsinkin äänikirjojen osalta. 

Sponssit ovat siirtyneet aikalailla paperisten arvostelukappaleiden puolelle. Muutaman olen saanut kirjailijoiden itsensä lähettäminä, mutta suurin osa on tarttunut mukaan erilaisista tilaisuuksista. 

Omat ostokset ovat keskittyneet Elisa Kirjan ale-kirjoihin. Minun pitäisi varmaan peruuttaa heidän uutiskirjeensä, sillä en kertakaikkiaan voi vastustaa erilaisia alekausia. Alle neljän euron kirjoja latautuu koneelle tasaista tahtia.

Vähän olen mietiskellyt, että paljonkohan tuostakin oikeasti jää kirjailijan taskuun, mutta parempi kai edes pieni summa kuin ei mitään. Hieman on kyllä e-kirjojen hintataso nyt laskenut turhankin alas. Pokkarihinnat olisivat minusta aivan riittävän alhaiset. Pelottaa, että halpamyynti laskee sitten myös kirjojen kokonaisarvostusta eikä kukaan enää osta kuin kaikkein halvimpia. Huomaan omankin hiirisormeni nykyään epäröivän jo kymmenen euron kohdalla. Ihminen ehdollistuu nopeasti. 

Vuoden 2014  käppyröitä löytyy täältä. Pitää varmaan tehdä ensi vuonna jonkinlainen viisivuotiskatsaus. Silloin on dokumentoitua seurantaa nimittäin kirjattu jo yhtä monelta vuodelta... 

KIITOKSET KAIKILLE MUKANA OLLEILLE 

- AIKA SISSEJÄ, KUN LUITTE TÄHÄN SAAKKA. 

TOIVOTTAVASTI TAVATAAN TAAS TÄNÄ VUONNA!

KIRJAISAA VUOTTA 2016!

Kirjallinen taustapeili 2014 - statistiikkaa

Se on taas vuosi melkein takanapäin ja uusi laakeana edessä. Vuonna 2014 minun piti lukea hiukan vähemmän määrällisesti (tavoitteena 72 kirjaa) ja erityisesti keskittyä äänikirjoihin. Joka kuukausi oli tarkoituksena lukea ranskaksi ja tietokirjojen määrää lisätä aikaisemmasta.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Alla statistiikkaa käppyröinä. Palataan kirjavuoden sisältöön vielä erikseen.


KAUHEEN PALJON

Vuodesta 2014 tuli määrällisesti kaikkien aikojen kirjavuosi. Luin Excelini mukaan peräti 142 kirjaa. Joukossa on muutama keittokirja, mutta vaikka ne viisi poistaisi listalta, olisi jäljellä kuitenkin vielä 137 kirjaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että viime vuonna luin 133 kirjaa, mutta vuonna 2012 vain 71 kirjaa, mikä lienee minulla sellainen normaalimpi taso.

Ei liene yllätys, että kirjaisin kuukausi oli kesäkuu. Marraskuu puolestaan vähän ihmetyttää, kunnes katsoo luettuja tarkemmin. Kevyttä historiallista viihdedekkaria, nuortenfantasiaa ja vastaavaa löytyy listalta useampia. Mikäs siinä on lukumääräisesti päästä isoonkin lukuun, jos yhden kirjan lukemisessa menee yksi tai maksimissaan kaksi iltaa...


ON SE VAIKEAA

Luettujen kirjojen tyylilajin määritys tuotti pieniä haasteita kahdessa kohtaa.

1. Onko historialliseen miljööhön sijoittuva dekkari historiallinen romaani vaiko dekkari? Tähän sekaluokkaan sijoittuu kaikkiaan 9 kirjaa, joten jaottelulla on selkeä vaikutus lopputulokseen. Nyt ne on vähän jaettu sen mukaan, miltä kulloinkin on sattunut tuntumaan
2. Toinen päänvaivaa aiheuttanut kohta olivat lasten- ja nuortenfantasiat. Ovatko ne fantasiakirjoja vaiko lasten/nuortenkirjoja? Peräti 11 kirjaa voisi kuulua kummalle puolelle vain... 

Noin nyt kuitenkin tuli tällä kertaa luokittelut tehtyä. Useampaa tyylilajia olen näköjään suosinut, mikä on tietysti ihan hyvä. Dekkarit ja fantasia taitavat viedä voiton tänäkin vuonna, mutta vähän pienemmällä marginaalilla viime vuoteen verrattuna. Tietokirjoja piti lukea enemmän ja vähän aikaa tuossa onnistuinkin, mutta sitten kyllä hyytyi loppuvuotta kohti. No, ensi vuonna sitten. 

PUNASTELEN HÄPEÄSTÄ

Toinen täysin hyytynyt juttu oli tuo ranskaksi lukeminen. Minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, että hyvistä tarkoituksista huolimatta jäi ranskankielisten kirjojen lukeminen pahasti paitsioon. En oikein tiedä, mistä tuo johtuu. Ehkä käsiini ei vain tänä vuonna osunut tarpeeksi hyviä ranskaksi tai sitten en etsinyt niitä tarpeeksi aktiivisesti. Tällaisen täysin opportunistisen lukijan lukulista tuppaa elämään ihan sen mukaan, mitä sattuu käsiin kullakin hetkellä päätymään... Nyt ei käynyt Ranskalla tuuri. 

Suomi on hallinnut tätä vuotta aika suvereenisti, mikä kyllä suureksi osaksi johtuu eteeni osuneesta vuoresta hyvää suomalaista kirjallisuutta. Jaksan aina vain ihmetellä, miten paljon nykyään Suomessa julkaistaan lukemisen arvoisia kirjoja. Vielä muutama vuosi sitten luin englanniksi tai ranskaksi alkukielellä, mutta nyt ovat suomalaiset kirjailijat vallanneet tilaa ryminällä. En tiedä, olenko minä muuttunut vai mitä on tapahtunut, mutta iloinen olen tästä muutoksesta. 

UUTISPOMMI

Kukaan ei liene yllättynyt, kun kerron e-kirjojen dominoivasta asemasta lukemisessani? Yli puolet lukemistani kirjoisa on ollut sähköisiä. Äänikirjojen kasvanut osuus puolestaan on jotain uutta. Tänä vuonna 16% lukemistani kirjoista olen itse asiassa kuunnellut. Kun ajattelee, että joukossa on sentään Sinuhe egyptiläisen ja TSH:n kaltaisia järkäleklassikoita, tajuaa tuntien ja taas tuntien kuluneen kuulokkeet korvilla tai puhelimen kaiutin päällä. No, ainakin julkisilla kulkeminen on nykyään ihan kivaa... 

Muutos äänikirjojen osalta on ollut huikea ja nopea. Vuonna 2012 kokeilin varovaisesti yhtä äänikirjaa, viime vuonna äänikirjoja oli 4 ja tänä vuonna 22! Koukussa olen, myönnetään. 

HAALITAAN KAIKKIALTA 

Loppuun vielä pikainen katsaus kaikkien mielestä ilmeisen kiinnostavaan sponssistatukseen. Yhteistyö Elisa Kirjan kanssa jatkui, joten sähköisiä kirjoja tuli sieltä ladattua. Lisäksi olen saanut arvostelukappaleita eri kustantajilta ja muutaman kirjailijoilta itseltään. Miltei puolet lukemistani kirjoista on ollut jonkinlaisia sponsseja. 

Kirjastosta olen lainannut sekä perinteisesti painettuja kirjoja, että sitten HelMet Overdrive -palvelusta äänikirjoja ja e-kirjoja, tosin pääasiassa ensiksi mainittuja. Kaikkiaan kirjastonkirjoja on listallani 30 eli tavoitteena ollut kirjaston käytön lisääminen onnistui.

Loput lukemistani kirjoista ovat sitten olleet itse ostettuja tai lahjaksi saatuja. 

SE SIITÄ SITTEN - KOHTI UUTTA

Siinäpä tämän vuoden statistiikat. Vuosi 2015 on ihan virallisesti kirjan vuosi. Minulla se pahasti näyttää tulevan työn vuodeksi, mutta kyllä kirjatkin tulevat edelleen kuulumaan elämään ja olemiseen olennaisena osana. Tosin tuo määrä...todennäköisesti tuo 70 tulee olemaan lähempänä totuutta. Tai mistä sen tietää? Aika näyttää. 

Toivottavasti nähdään taas ensi vuonna. 

Ihanaa vuoden vaihtumista kaikille!

p.s. vuosi 2013 ja vuosi 2012

Se oli sitten siinä tältä vuodelta, mutta lukeminen jatkuu

Jossain vaiheessa vuotta tulin asettaneeksi itselleni lukutavoitteen. Koska vuosi on töiden puolesta ollut sellainen vähän repaleinen, oletin ehtiväni lukemaan peräti 120 kirjaa!

Ehdinhän minä. Vuotta on jäljellä vielä useampi päivä ja Goodreadsin statistiikan mukaan olen saavuttanut tavoitteeni. Oman Excelini perusteella rajapyykki tuli ohitettua jo muutama kirja sitten, Goodreadsista ei vaan ole löytynyt ihan kaikkia lukemiani kirjoja.

Mitä sitten jäi käteen ? Hurja määrä hyviä lukukokemuksia, fantasiaa, historiallista romaania, dekkareita. Uusia lempikirjailijoita, joihin tulen palaamaan. Pasi Ilmari Jääskeläinen ilmaantui lempparien kärkikahinoihin. Miten olenkin onnistunut hänet välttämään aiemmin.  Eeva Tenhunen on vanhempaa, mutta minulle uutta.  Elif Shafak toi lukulistalle vahvaa ja runsasta kerrontaa. Antti Tuomainen erilaista jännitystä. Shimo Suntilan kummat kertomukset osoittautuivat yhdeksi vuoden piristävimmäksi uutuudeksi. Vanhoja tuttavuuksia, joiden pariin olen palannut edustaa Kaari Utrio, jonka epookkiromaaneja olen lukenut tänä vuonna peräti kaksi melkein parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Viimeisenä kirjana tuli luettua Eleanor Cattonin The Luminaries, jota tosin pitää vähän pureskella vielä ennen kuin tiedän, mitä oikein olen mieltä.

Tämä vuosi on muutenkin ollut täynnä kirjoja ja kaikkea ihanaa kirjoihin liittyvää. Aiheeseen pitää  vielä palata toisessa kohtaa, käppyröineen kaikkineen.

Ensi vuoden tavoitekin pitäisi määritellä tai sitten voisi vaan lukea ilman sen kummempia määrällisiä odotuksia. Tällainen tavoitehakuinen ihminen kun osaa luoda itselleen stressiä niinkin määrittelemättömästä asiasta kuin vapaa-ajalla lukeminen. Eikä lukemisessa pääasia ole ollenkaan se sivujen tai kirjojen lukumäärä, vaan sisältö, tarinat.  Vuosi 2014 on (toivottavasti) töiden suhteen kiireisempi, joten aikaa kirjoille tulee olemaan pikkuisen vähemmän. Tavoitteen siis tulisi myös olla huomattavasti alhaisempi, jos sellaisen haluan itselleni asettaa.

Se nyt on kai on kuitenkin sanomattakin selvää, että lukeminen jatkuu - tavoitteilla tai ilman.