Kauhea määrä ruokalehtiä

Meillä on olohuoneen nurkkauksessa kaksi pinoa ruokalehtiä. Pinot ovat noin palttiarallaa metrin korkuisia... Säännöllisin väliajoin ryhdyn käymään lehtiä läpi vakaana aikomuksenani poistaa niistä ainakin puolet. Jonkin aikaa homma etenee, mutta sitten tartun vanhempiin lehtiin. Niihin sellaisiin, jotka ovat jo kerran tai pari poistokierroksista selvinneet.

Arvaatte, miten käy. Jokaisessa lehdessä on se 1-2 reseptiä, jotka on ihan "pakko" säilyttää. "Kyllä minä vielä joskus ne kokeilen."

Toisinaan niin käykin. Joskus resepti on pettymys, joskus ei. Tänään tein jo useamman "poistokierroksen" selvinneen Delicious-lehden (vuodelta2015!) reseptillä kikherne frittereitä. Tein nimittäin tässä yhtenä päivänä bataattihummusta ja tulin liottaneeni ja keittäneeni vähän liikaa kikherneitä. Niitä nyt sitten syöty hummuksessa, savupaprikalla maustettuina ja pannulla rapsakoituina ja viimeiset piilotettiin nyt näihin frittereihin.

Kun kerran on kyseessä "cuisine de placard" eli  hävikistä herkuksi kaapista löytyvillä aineksilla, ei menty ihan reseptin mukaan. Hyviä olivat kuitenkin.

Kikherne-fritterit 

n.100g kikherneitä
2rkl bataattihummusta (vapaaehtoinen- voit vastaavasti lisätä ihan hiukan maitoa)
vajaat 2dl maitoa
100g täysjyväspelttijauhoja
0.5tl leivinjauhetta
1 kananmuna
persiljaa silputtuna
1 pieni sipuli silputtuna
suolaa ja pippuria

Sekoita jauhot ja leivinjauhe. Lisää kananmuna tasaiseksi sekoittaen. Lisää maito ja sekoita taas taikina tasaiseksi. Lisää hummus, kikherneet, sipuli, persilja ja sipuli sekä mausteet. Sekoita.

Kuumenna keskilämmöllä pannussa loraus oliiviöljyä. Nosta ruokalusikalla kokkareet taikinaa pannulle ja paina matalaksi. Anna kypsyä muutama minuutti, käännä ja anna kypsyä vielä muutama minuutti lisää.

Tarjoile jugurttikastikkeen kanssa. (juustokuminaa, siirappia, chilihiutaleita, pippuria ja suolaa - tai haluamiasi mausteita)
Seuraksi vielä raikasta salaattia.

Ja hop! Yksi ruokalehti pois pinosta. (Pistin silmät kiinni muutaman herkulliselta näyttävän kakkureseptin kohdalla...)

Selkeästi pitsikansaa...

Tässä helmikuussa kyselin teiltä lettupreferenssejä. Kyllä se niin on, että me olemme selkeästi pitsikansaa. Ohut ja pitsinen sai kyselyssä aivan ylivoimaisen äänivyöryn eli peräti 82% äänistä.
Muille vaihtoehdoille ei sitten jäänytkään paljon mitään. Vastaajia oli kaikkiaan 88kpl, mikä on yksi enemmän kuin edellisessä kyselyssä... oikea suunta siis otosten koossa ;-)

Toiseksi tuli selkeästi vielä pieni ja pullea. Uunipannukakulle löytyi myöskin muutama tykkääjä ja olipa joukossa yksi, joka ei lettuja halua ollenkaan. Hyvä siis, että tuli sekin vaihtoehto sinne annettua valittavaksi.

Pientä mutinaa kuului matkan varrella siitä, ettei voinut valita useampaa vaihtoehtoa.  Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että jos yleensä tykkää letuista niin tykkää varmasti kaikista. Minulle ainakin kelpaavat. Näin saatiin ero aikaiseksi vaihtoehtojen välille :-)

Nyt jätänkin letut rauhaan ainakin vähäksi aikaa. Kyllä niitä tässä tulikin jo pohdittua. Jutusteltiin ihan yleisesti, tehtiin galetteja ja ihmeteltiin pannuvaihtoehtoja. Aika siis siirtyä uusiin aiheisiin.

Tuossa syksyllä pihisteltiin urakalla. Perheen yhteisellä päätöksellä julistettiin siis tämä viikko taas pihistelyviikoksi. Tavoitteena on ruokkia 2 aikuista, 3 lasta ja yksi kissa alle 200 eurolla viikossa. Katsotaan, miten meidän käy.

KIITOKSET VIELÄ KAIKILLE KYSELYYN VASTANNEILLE !

Letut, syrnikit, blinit, crêpes, galettes, american pancakes, vohvelit...

Letut, syrnikit, blinit, crêpes, galettes, american pancakes, vohvelit - suolaista tai makeaa, yhteistä näille kaikille ovat munat, neste ja jauhot. Lisäksi muoto on useimmiten pyöreä ja littana. Toinen yhteinen piirre on lasten ehdoton suosio ja maistuvat nämä kyllä aikuisillekin, ainakin minulle.

Paitsi torstaisin hernekeiton kaverina Suomessa ja Ruotsissa, lettuja syödään perinteisesti melkein kaikissa kristillisissä maissa laskiaisen aikoihin. Paaston alkaessa lettujen reseptillä sai kulutettua loput kananmunat ja maidon. Vähän samasta syystähän Suomessa on tehty laskiaispullia. Nykyään kyseessä monilla on ennemminkin vain mukava perinnemuisto, mutta anglosaksisissa maissa vietetään edelleenkin "lettu-tiistaita" ja Ranskassakin vohvelit ovat tuttu näky Mardi Gras-juhlan herkkupöydässä.

Lettujen paksuudesta ja koosta käydää ikuisuuskeskustelua. Toiset tykkäävät isoista, ohuista ja pitsimäisistä - toiset vannovat pienten ja paksujen nimeen. Jotkut taas eivät halua lettuja ollenkaan vaan sen ison ja muhkean uunipannukakun.

Meillä viime aikoina lasten erittäin äänekkäässä äänestyksessä ovat voittaneet sellaiset keskikokoiset ja suht ohuet letut. Mites teillä ?

Siinäpä niin mielenkiintoinen kysymys, että taidan oikein laittaa kyselyn pystyyn.

  Käykääpä klikkaamassa suosikkinne sivupalkissa ! 

Äänestysaika loppuu sunnuntaina 24.2. puoliltaöin. 

 

Kaikilla meillä on varmaan jo hyvä ohje lettujen tekoon, mutta tässä vielä kaiken varalta perusresepti, jolla tehtiin tuo yläkuvan pino. Siis niitä keskikokoisia, ei kamalan paksuja, muttei kovin pitsimäisiäkään. Seuraksi mummin omenahilloa ja, kun oikein herkutellaan, kermavaahtoa.

Perusletut

4 dl jauhoja
2 kananmunaa
6 dl maitoa
Voita paistamiseen

Sekoita taikina. Seisota puolisen tuntia. Paista pienellä pannulla letuiksi vähän keskilämpöä kuumemmalla. Käännä aina kun pinta ei enää ole taikinainen - heittämällä tietenkin.