Tuula Levo on kirjoittanut tarinan kertojaksi Tillyn. Rakkaudesta tietämätön nuori tyttö tuntee vetoa vanhempaan mieheen ja antautuu vieteltäväksi. Tarinan Tilly ei kuitenkaan ole mikään uhri, vaan hyvinkin aktiivinen osapuoli sekä suhteen alussa että sen jatkuessa. Venny jää kirjassa vähän etäiseksi. Hänen suuttumuksensa ymmärtää, samoin kun sen, että sisar on kuitenkin aina sisar.
Vähiten kirjassa saa myötätuntoa kirjalija Aho. Hänet on kuvattu aikamoisen mukavuudenhaluisena heikkona miehenä, joka ei kykene valintaansa tekemään vaan hyvittelee kumpaakin naista, miten kulloinkin parhaiten saa elämänkulkunsa siloiteltua. Nykyajan naisen mieleen tulee nopeasti, että "nakatkaa se äijä nyt jo pellolle", mutta eihän rakkaudelle mitään mahda. Viime vuosisadan alussa ei myöskään naisen ollut ihan niin helppo lähteä omille teilleen kuin nykyisin, varsinkaan lapsen tai lapsien kera.
Kaikkiaan kirja on helppolukuinen ja tuo mielenkiintoisella tavalla lukijan eteen niin aikakauden tapoja kuin poliittisen ja kulttuurielämän henkilöitä ja tapahtumia. Vaikea sitä on varmasti tietää, mitä oikeasti kolmiodraaman osapuolten päässä liikkui, mutta uskottavia olettamuksia Tuula Levo on aiheesta tehnyt. Pidin kirjasta. Kannattaa lukea, jos aikakausi ja siihen liittyvät henkilöt kiinnostavat.
Tyylinsä, aihealueensa ja helppolukuisuutensa ansiosta kirjaa voinee erityisesti suositella vähän vanhemmille koululaisille historiankirjojen oheislukemiseksi. Siksi kai se löytyy "lukudiplomin" yhdeksäsluokkalaisten kirjatarjottimelta. 13 kotimaisen lisäksi osallistunkin tällä kirjalla myös hdcaniksen lanseeraamaan lukudiplomihaasteeseen. Tylsänä poimin tehtävälistalta sen helpomman eli : "Kirjoita kirja-arvostelu valitsemaasi lehteen" ja totean, että tämä blogi nyt saa ajaa lehden virkaa.
Kolmas kärpänen eli haaste on itselleni asettamani tavoite 25 kirjan lukemisesta TBR100 listaltani. Tämä on järjestyksessä kolmas luettu, mutta toinen blogattu tänä vuonna.
