Kirjallinen taustapeili 2013 osa I - statistiikkaa

Tuliko luettua ? 

Tänään on uudenvuodenaatto. Se on siis taas se aika vuodesta. On aika pysähtyä ja vilkaista taustapeiliin, josta heijastuukin monessa mielessä mielenkiintoinen ja erilainen vuosi. Kirjoja näkyy kuvassa hurja määrä, ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Aloitetaan siis niistä.

Tiesin jo vuoden alussa, että aikaa lukemiseen olisi aivan eri tavalla kuin aiemmin. Töiden loputtua nuorimmainen jatkoi tarhassa äidin miettiessä ja etsiessä suuntaa eteenpäin. Siinä oli hyvä myös välillä lepuuttaa aivoja lukemalla kirjaa. Ehkä havaittavissa oli myös pientä pakenemista joskus hiukan ahdistavastakin tilanteesta. Vuosi myös jatkui enemmän tai vähemmän aktiivisena töiden kannalta, joten kirjoillekin löytyi sekä aikaa että tarvetta.

Loppusaldoksi kertyi oman Excelini mukaan 133 kirjaa. Se on reippaasti yli Goodreadsiin merkitsemän tavoitteeni (120). Voisi sanoa, että onneksi, sillä kaikkia lukemiani kirjoja ei löydy Goodreadsista. Tavoitteen kuitekin saavutin.


Mitä tuli luettua ?

Sitten vähän statistiikkaa. Kuukausittaisesta lukutahdista kirjojen lukumäärän suhteen näkee hyvin muun elämään aktiviteettitason. Tammi-helmikuussa olin paljon kotona, kesä-elokuussa oli hiljaisempaa töiden suhteen lomakauden takia ja joulukuussa lukutahti kiihtyi taas lomaillessa. Heinäkuun lomalla oltiin reissussa, mikä hidasti lukemista kaiken muun kivan tekemisessä viedessä suurimman osan ajasta.

Kuukausittaisen lukemisen käppyrä kertoo myös luettujen kirjojan tyypistä ja paksuudesta. Maaliskuussa oli vuorossa yksi koko kirjavuoden ehdottomista huippuhetkistä eli Haruki Murakamin 1Q84 - Se järkäle vei suuresti tilaa muulta lukemiselta ja loppui silti liian nopeasti. Joulukuussa taas lukuvuorossa oli useita dekkareita ja hömppää - nopeaa lukemista siis.

Noin muuten voi kirjavuoden  todeta olleen fantasiapainotteinen - varsinkin alkuvuodesta tuli luettua useampiakin fantasiasarjoja ja loppuvuodesta löysin itselleni monen muun lisäksi uuden suosikkikirjailijankin, jolla onneksi on laaja tuotanto läpi kahlattavaksi. Tarkoitan tietysti Neil Gaimania, jonka Neverwhere ja American Gods olivat koukuttavia luettavia ja Graveyard Book karmivan herttainen. Fantasiaa läheltä liippaavat tietysti myös steampunk, dystopiat ja maaginen realismi. Vuoden mieleenpainuvimpia tuttavuuksia ovatkin ollet Emmi Itärannan Teemestarin kirja ja Hugh Howeyn Siilo dystopioista ja maagisessa realismissa tuo jo mainittu Murakami ja tietysti (!) Pasi Ilmari Jääskeläinen

Dekkarit ovat aina kuuluneet lukulistalleni, eikä tämä vuosi tee poikkeusta. Kesäkuussa vietin oikein dekkarikuukauttakin, sillä nehän kuuluvat tietysti ehdottomasti kesään - ja jouluun, jolloin oli huomattava dekkaripiikki niin luetuissa kuin blogatuissakin dekkareissa. Mielenkiintoista oli löytää "uusia vanhoja" dekkareita eli sähköisiä uusia painoksia vanhemmista herkuista. Vanhemmissa dekkareissa vaan on sitä jotain. Helmiä olivat myös kaksi uutta suomalaista tuttavuuttani eli Antti Tuomainen ja Vera Vala - molemmat tarjosivat mielenkiintoista ja viihdyttävää lukemista. Ulkomaisista mieleen jäivät parhaiten Flynnin Gone Girl (Kiltti tyttö) ja Watsonin Kun suljen silmäni.

Muista kirjavuodesta nousevat erityisesti mieleen Joel Haahtela, iki-ihana Virginia Woolf ja ranskankielinen rakkauteni Jean d'Ormesson. Syksyllä minulla oli sattumalta käsissäni yksi Finlandia-ehdokkaista, kun lista julkaistiin ja siitä sitten jatkoin useammankin läpi. Ihan kaikkia en ehtinyt Asko Sahlbergin Herodes odottaa Kobossa sopivaa fiilistä ja Westö on vielä ihan hankkimattakin.

Tässä onkin hyvä kohta vilkaista myös luettujen kielijakaumaa. Tämä vuosi on ollut ehdottomasti kotimaisten kirjailijoiden ja suomeksi lukemisen vuosi. Vielä viime vuonna suomenkielisten ja englanninkielisten määrä oli suurin piirtein tasoissa. Tänä vuonna suomenkielisiä on tullut luettua huomattavasti enemmän ja niistä suurin osa on ollut myös kotimaisten kirjailijoiden tuotantoa.

Alkuvuodesta uhosin vuodesta tulevan myös ranskaksi lukemisen vuosi ja kyllähän minä petrasin. Olen lukenut kokonaista 8 ranskankielistä kirjaa vuoden aikana, kun viime vuonna vastaava luku oli vain 5. Suunta siis on hyvä.


Miten luin ja bloggasin ?

Oma rakas Koboni on kohta kaksivuotias. Olen tullut siitä täysin riippuvaiseksi ja se näkyy myös sähköisten kirjojen osuudesta luetuissa kirjoissa. Peräti 76% lukemistani kirjoista on ollut e-kirjoja. Uutta on myös äänikirjojen tuleminen. Olen kuunnellut vuoden 2013 aikana 4 äänikirjaa ja ne pääasiassa vuoden loppupuolella. Enää en osaa oikein kuvitella lähteväni julkisilla liikennevälineillä minnekään ilman, että samalla kuulokkeista kuuluu lukemista. Muualla en tosin sitten olekaan oikein äänikirjoihin vielä päässyt sisälle. Kokatessakin kuuluu usein sen verran muita ääniä, että kirjan kuuntelu samalla on vähän hankalaa.

E-kirjojen suureen osuuteen luetuissa on osaltaan vaikuttanut myös blogiyhteistyöni Elisa Kirjan kanssa. Muutenkin olen tänä vuonna saanut kustantajilta (ensimmäistä kertaa ikinä) jonkin verran kirjoja luettavakseni. Tämä, muut ostokseni netissä, messuilla jne., kuin myös siskolta lainaksi saatujen lukumäärä on johtanut tänä vuonna vähän häpeälliseenkin tulokseen. En ole lainannut kirjastosta varmaan kymmentä kirjaa enempää... lukemista on ollut niin paljon tarjolla kotona muutenkin. Lasten kanssa olen tietysti yrittänyt käydä kirjastossa, mutta kun isommat pojat ovat niin nihkeitä lukemisen suhteen ja nuorimmainen keskittyy lähinnä Barbapapoihin, joita meillä on kotona vino pino, niin siitäkään ei oikein ole ollut kirjastoaktiivisuuden kannalta apua.

Sponssattujen kirjojen osuus kokonaisuudessaan lukemistani on ollut vajaa kolmannes. Paljon on siis tullut myös itse ostettua tai siskolta lainattua.

Kunnianhimoisena tavoitteenani on ollut blogata kaikista lukemistani kirjoista. Se ei tietenkään tarkoita omaa artikkelia jokaisesta - kaikki kun eivät sellaista yksinkertaisesti edes ansaitse - mutta jotain voisi mainita edes jossain. Ihan en ole tähän tavoitteeseeni päässyt ja jostain kumman syystä bloggaamatta on jäänyt ehdottomasti bloggaamisen arvoisia kirjojakin, kuten esim. Kazuo Ishiguron A Pale View of Hills ja Pekka Hiltusen Sysipimeä. Saa nähdä saanko palattua niihin vielä.

Huh,huh 

Tulipas tuossa katsottua useampikin käppyrä tämän bloggaajan kirjoista 2013. Hatunnosto, jos jaksoit lukea loppuun.  Taidan lopettaa tältä erää tähän, vaikka paljon on vielä kertomatta. Kaikista vuoden 2013 kirjallisista tapahtumista ja tempauksista riittää juttua hyvin vielä toiseenkin blogiartikkeliin. Niin, ja onhan sitä ollut elämässä jännittäviä käänteitä lukemisen lisäksi muitakin.