Sunnuntain jääkaappipastaa pienellä fuskulla

Lauantaina juhlittiin isännän synttäreitä ja grillailtiin karitsankaretta. Herkkua oli ja herkkua kaluttiin luihin saakka.

Sunnuntaina kurkattiin jääkaappiin ja alettiin miettimään, mistä lounas? Lähdettiin kävelylle etsimään inspiraatiota. Pilvinen ja synkähkö sää kesti juurikin kävelyn ajan ja sai toivomaan lämmintä ruokaa.

Pastaa! Tietysti, sitähän nyt aina saa jämistäkin tehtyä. 

Pastavesi kiehumaan - kuivatavaralaatikosta löytyy avaamaton paketti Fusilli-pastaa.

Jääkaapista kerättin leikkuulaudalle chorizomakkaran jämiä (tuoretta ja kuivempaa). Muista kaapeista löytyi salottisipulia, valkosipulia ja pari tomaattia. Silpuksi vaan, suurin piirtein saman verran kaikkea (paitsi valkosipulia pari kynttä) ja muut paitsi tomaatit pannulle öljyyn hiljalleen tirisemään.

Näyttää vähän tylsältä... 

Lisää jääkaapin penkomista. Aurinkokuivatulla tomaatilla maustettua tuorejuustoa?

Jep. Toimii. 

Tomaatit hetkeksi pannuun muiden aineiden kaveriksi ja sitten iso ruokalusikallinen juustoa jo makunsa ja rasvansa pohjalle uittaneiden ainesten sekaan.

Äh, nyt tästä tuli pliisu... 

Hyppysellinen Espelette-chilijauhetta, teelusikallinen savupaprikajauhetta, vielä yksi valkosipulinkynsi, tällä kertaa raastimen kautta. Mustapippuria myllystä.

Ei, kyllä tämä tarvitsee vielä persiljaa ja lisää tomaattia raikastukseksi.

Ei löydy jääkaapista eikä muualtakaan. Onneksi kauppa on melkein ulko-oven vieressä.
Takaisin tullessa on esikoinen jo valuttanut pastan, eikä keitinvettä olekaan enää jäljellä kastiketta löysyttämään. Oikeastaan onneksi. Olisi tullut liiankin valuvaa. Parilla lisätomaatilla on kummasti nesteyttävä vaikutus. Vielä persiljaa silputtuna. Pasta kastikkeen sekaan ja parmesaani raastimensa kera pöytään valmiiksi.

Syömään! 

Syvä hiljaisuus, vain haarukat kilisevät. Lopussa yksimielinen tuomio.

Ihan parasta! 

Onkohan sitä eilistä porkkanakakkua vielä jäljellä kahvin kaveriksi ? 

Vielä kerran - talvista lohturuokaa pyrystä selviytymiseen

Lapsi on terve, kun lapsi leikkii - minua nämä animaatiot näyttävät viihdyttävän kuin lapsia ikään

Ei se kevät vaan näytä sieltä osaavan tulla. Siispä pitäydymme vielä vähän aikaa talviruokien parissa. Haudutettua punakaalia, linssejä ja chorizoa, siitä ei paljon enää talvisemmaksi pääsekään. Hyvää, mutta vähän maistui pliisulta minun suuhuni. En tiedä, olenko tulossa vanhaksi vai mikä oikein on, mutta seuraavalla kerralla taidan tuplata kaikki mausteet ja makuaineet.

Eihän tämä huonoa ollut näinkään, mutta pikkuisen ärtsympi ehkä piristäisi paremmin pyryn keskellä.

Uunissa haudutettua punakaalia linssien ja chorizo-makkaroiden kera
(suluissa seuraavalla kerralla käytettävä määrä, että saadaan kunnon maut!)

1 sipuli siivuina
puolikas pieni punakaali ohuesti siivutettuna
1 omena raastettuna
1 (2)rkl demerara sokeria
1/2dl (1dl) valkoviinietikkaa
1dl (2dl) kuivaa siideriä (marketista löytyy brittiläistä tai normandialaista kunnon kuivaa tavaraa)
2 (4)rkl punaherukkahyytelöä
kunnon ripaus muskottia jauhettuna
1 kanelitanko

muutama kourallinen linssejä - minulla oli noita kellertäviä, mutta esim. beluga-linsseillä saisi varmasti kauniimman annoksen. Eivät hajoa ihan niin pahasti kuin nuo keittolinssit
kanalientä linssien keittämiseen

öljyä
Chorizo-makkaroita syöjien tarpeen mukaan (1-2 / nuppi) Savuhovin keittoraa'at chorizot ovat hyviä, muista en ole Suomessa oikein löytänyt makua - tai sitten on kyse vain nuutuneista makuhermoistani
päälle persiljaa (jonka unohdin ostaa...) 

Lämmitä uuni 140 asteeseen. Sekoita kaali, omena ja sipuli. Sekoita sokeri, etikka, siideri, hyytelö, muskotti ja kanelitanko ja lisää ne kasvisten sekaan. Laita kannellisessa vuoassa uuniin ja anna hautua vajaat kaksi tuntia. 

Keitä linssit kanaliemessä paketin ohjeen mukaan. 

Pistele makkarat ja paista ne pannulla kypsiksi. Leikkaa kolmeen osaan. 

Sekoittele ainekset tai tarjoile ne erikseen. Maistuu vaikka maalaisleivän kera. 

Lämpöä syysiltaan - Chorizo-chilipasta

 

Nälkä, kiire, nälkä, kiire, vähän unta, nälkä, kiire... siinä summeeraus kahdesta viime viikosta. Onneksi on olemassa ainakin miljoona ihanaa ja nopeaa pastareseptiä, joilla ruokkia perhe ennen kuin taas palaa töiden pariin. Elämä on parhaillaan Hauskaa isolla H:lla, mutta vapaa-aika on kortilla.

Tänään oli isäntä tehnyt itämaisia nuudeleita, mutta niistä ei taas ole mitään reseptiä. Siis muuta kuin että "joukkoon pitää laittaa paljon kasviksia ja jotain seesamia ja soijaa jne... "
Onneksi eilinen pastakaan ei ollut yhtään hullumpaa, joten laitan tähän sen ohjeen näin vähän jälkijunassa. Koko pannullinen meni kerralla. Itse asiassa seuraava maininta on suora lainaus esikoiselta : "Ihan sairaan hyvää." Kun pastassa on chorizoa ja sitruunaa, ei se oikein voi muunlaista ollakaan.


Sairaan hyvä chorizo-pasta
(Nälkäisiä 2 aikuista, 2 koululaista ja yksi pikkumuru)

loraus oliiviöljyä
4 tuorechorizomakkaraa
4 tomaattia
2 kevätsipulia
nippu basilikanlehtiä
1 sitruunan kuori ja mehu
ripaus suolaa
mustapippuria
Espelette-chilijauhetta

paketillinen pastaa

parmesaania raastettuna

Laita pastavesi kiehumaan ja leikkaa chorizot siivuiksi (otin pakkasesta, joten helpompi leikata vähän kohmeisina). Laita chorizopalat kylmälle pannulle seuranaan loraus oliiviöljyä ja laita pannu keskilämmölle. Kun chorizopalat alkavat tirisemään ja olemaan melkein kypsiä, lisää tomaatit lohkoina, kevätsipuli ja ihan pieni ripaus suolaa. Anna hautua, kunnes tomaatit ovat ihan muussina. Raasta sitruunankuori ja purista mehu pannulle. Anna kuumentua

Samaan aikaan keitä pasta kiehuvassa vedessä ohjeen mukaan ja valuta.

Silppua basilikanlehdet ja heitä kastikkeeseen.  Kaada joukkoon valutettu pasta ja kupillinen pastan keitinvettä. Sekoita hyvin. Ripottele päälle parmesaaniraastetta, sekoita ja aseta lautasille reiluiksi annoksiksi. Lisää parmesaania sitä haluaville - samoin kuin Espelette-chilijauhetta ja mustapippuria.

Nauti, jätä jälkikasvu siivoamaan pöytä ja palaa koneen viereen hommiin.

Hommat jatkuvat taas huomenna. Pitäkää minulle peukkuja illansuussa. Silloin olen esittelemässä parinsadan sijoittajan yleisölle blogeihin liittyvää uutta yritystämme. 

Uunikyljyksiä espanjalaisittain

Minä en nyt itse asiassa ole ihan varma siitä, mikä tässä oikein nyt on niin espanjalaista. Chorizo - tottakai - ja possun ja oliivien yhdistelmä, ja savupaprika. Siihen se sitten taitaa kyllä jäädä. Oli miten oli, hyvää oli. 

Alkuperäisen reseptin nappasin taas Delicious-lehdestä. Tämä viimeinen on ollut tosi hyvä numero. Olen kokeillut siitä jo ainakin viittä reseptiä. Ei hullummin.

Kyljysten kanssa tosin katselin reseptiä ja mietin, että onpas tylsän väristä. Siispä lisäsin chorizot ja paprikaa ja sipulia... 

Uunikyljyksiä espanjalaisittain 

4 isoa kyljystä
oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä murskattuina
2 tl savupaprikajauhetta
2 tl tavallista paprikajauhetta
timjaminoksia
1 sitruunan kuori ja mehu
2 tl fenkolinsiemeniä
2 tl punaviinietikkaa
puoli kiloa pieniä (uusia) perunoita
iso loraus valkoviiniä
2,5dl kasvislientä tai kanalientä
vihreitä oliiveja
kourallinen persiljaa
2 sipulia ohuina siivuina
2 rkl punaviinietikkaa
suolaa ja pippuria
pikkupaprikoita renkaina ja palasina

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Laita kyljykset kulhoon oliiviöljylorauksen, valkosipulin, paprikajauheiden, timjamin, sitruunan, fenkolinsiementen ja viinietikan kanssa. Lisää suolaa ja pippuria ja anna marinoitua puoli tuntia.

Laita siivutettu sipuli pieneen kulhoon ja sekoita joukkoon punaviinietikkaa, suolaa ja pippuria. Anna marinoitua. Raaka sipuli muuttuu puolessa tunnissa kirpakan makeaksi. 

Pese ja siivuta perunat ja sekoita oliiviöljyn, suolan ja pippurin kanssa uunivuokaan. Laita uuniin 20 minuutiksi. Lisää viini ja kasvisliemi ja asettele kyljykset päälle. Kypsennä uunissa 15 min. Lisää oliivit ja puolet paprikoista ja laita uuniin vielä viideksi minuutiksi.

Anna vuoan seistä muutama minuutti, että liha vetäytyy ja ripottele päälle persiljaa, sipulisiivut ja loput paprikoista.

Chorizoa ja papuja

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että tästä salaatista tulee parempaa pienemmillä pavuilla - ettäs tiedätte. Maut ovat paremmin tasapainossa eli toisin sanoen kastike ja chorizo maistuvat paremmin. Pavuthan tunnetusti ovat aika pliisuja sellaisenaan.

Chorizo on tuota kuuluisaa Savuhovin merkin alla myytävää. Toin Turusta Espooseen, kun ei täältä lähikaupoista näköjään millään löydy. Poistaa pahimman himon. Tosin nyt lähikauppakin oli tuota sitten hankkinut kolmen kuukauden pyytelyn jälkeen. Meillä siis syödään lähiaikoina chorizoa vähän enemmänkin. Laitoin myös kyselyä Savuhoville siitä, mistä kyseinen tuote tulee. Vielä en ainakaan ole saanut vastausta. Minun on nimittäin todella vaikea uskoa, että suomalainen valmistaja osaisi laittaa kerrankin tarpeeksi mausteita ja muutenkin olen kuullut tämän olevan tuontitavaraa. Hyvää kuitenkin, niin kuin koko salaattikin.

Papu-chorizosalaatti 

Liotettuja ja keitettyjä valkoisia papuja (tai sitten vaihtoehtoisesti suoraan purkista)
chorizomakkaraa pannulla paloina kypsennettynä
kevätsipulia ja keväistä sipulia (ensimmäinen siis on ihan lajike ja toinen on näitä keväisiä pieniä sipulinippuja) silppuna
nippu persiljaa silppuna sekin

Kastike :
Dijon sinappia
viinietikkaa (punaista mieluiten) 
oliiviöljyä
 suolaa ja pippuria
1-2 valkosipulinkynttä

Tee ensin kastike kulhon pohjalle. Sekoita sinappi ja etikka tasaiseksi. Lisää murskattu valkosipuli ja lorottele joukkoon tuplasti sinapin määrä oliiviöljyä samalla tehokkaasti sekoittaen. Tarkoituksena on saada sellainen pikkuisen emulsifioitunut kastike. Mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita joukkoon sipulit ja anna maustua vähintään tunnin verran.  Sekoita joukkoon vielä persilja.

Hyvää tämä oli näinkin, mutta mielessä kävi, että raikastukseksi voisi sekaan sekoittaa vielä vaikka kurkkukuutioita ja tomaattikuutioita (ilman siemeniä).

MUISTATTEHAN MYÖS SIVUPALKIN KYSELYN TAI KLIKATKAA VASTAAMAAN TÄÄLLÄ