Copycatin donitsiwappua!

Sitä kaivettiin sitten taas donitsirauta kaapin pohjalta. Olen viime aikoina nukkunut niin huonosti, että rasvassa kypsentäminen ei oikein houkutellut. Turhan riskaabelia touhua väsyneenä. Sitä paitsi, nämä

a) valmistuivat nopeasti
b) ovat oikein nättejä pieniä herkkuja
c) maistuvat herkulliselta...

Itse asiassa edessä taitaa olla toisen satsin tekeminen, kun ensimmäinen näyttää katoavan parempiin suihin todella nopeaa tahtia.

Copycatin donitseja nämä ovat, kun en jaksanut edes kaivaa ohjekirjaa esiin vaan käytin suoraan Kirjoja ja kakkuja-blogin ohjetta... mikäs siinä, hyvä ohje :-) Sen verran muutin, että lisäsin taikinan joukkoon sitruunan raastetun kuoren ja kardemummaa.

HAUSKAA VAPPUA KAIKILLE!

Minidonitsit 

(20-30kpl tuolla meidän raudallamme)

4dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
0,5 tl suolaa
2 dl sokeria
100g sulatettua voita
2 dl maitoa
2 kananmunaa

1 sitruunan raastettu kuori

1rkl kardemummaa 

Sekoita kuivat aineet ja lisää sitten maito, munat ja sulatettu voi. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. 

Laitoin taikinan pursotinpussiin ja leikkasin sopivan aukon kärkeen. Lusikallakin toki onnistuu, mutta on huomattavasti hitaanpaa touhua (ainakin minulla). 

Vinkki : kannattaa laittaa donitsikuoppa kunnolla täyteen taikinaa, muuten toinen puoli jää väkisinkin vaaleaksi, kun se ei kohoamisen jälkeenkään ulotu rautaan kiinni ruskettumaan. 

Kuorrutukseksi voi sekoittaa tomusokeria, sitruunamehua ja vettä. Sen verran nestettä vähitellen lisäten, että saa sopivan paksun tahnan aikaiseksi. Päälle sitten erilaisia nonparelleja ja sokerikoristeita. 

Kuukauden kapine - vappuhuumaa !

Toukokuun kapine tulee nyt pikkuisen etuajassa. Se liittyy niin tiiviisti vappuun, että ajattelin laittaa vinkiksi näkyviin jo nyt. Ehditte hankkia vielä, jos mieli tekee :-)

Varsinaisestihan tätä ei kukaan kai tarvitse. Enemmän on kyse taas yhdestä keittiökapineesta, joka on kiva saada, mutta jolla on suuri riski jäädä kaappiin pölyttymään. Minun itsehillintäni on näiden suhteen ihan olematon - siitä todistavat pursuavat keittiön kaapit ja myös tämä kuukauden kapine -  mutta hauska vehjehän tämä on.

Kyseessä on tietysti donitsien kypsennyskone, "donitsirauta". Ulkonäöltään ja toiminnallisuudeltaan se muistuttaa kovasti serkkuaan vohvelirautaa. Sellainenkin meiltä löytyy ja sen käyttötiheys on ehkä noin kerran vuodessa. En kyllä ymmärrä miksi, sillä kätevä vehjehän sekin on ja vohvelit ovat herkkua. Viimeksi taidettiin kokeilla näitä... Uusin tulokas tässä "rautaperheessä" on muuten väline  cake popsien kypsentämiseen. Ihan vaan vinkiksi niille, jotka haluavat popseja tehdä enemmänkin ja nimenomaan kakkutaikinasta eikä keksimurusta.

Olen tästä donitsiraudasta kuullut aiemminkin, mutta vasta Glorian ruoka ja viini -lehdessä olleet ihanat reseptit saivat minut talsimaan Confetin kauppaan ja ostamaan hyllystä se toiseksi viimeisen. Sitä piti tietysti heti kokeilla ja pojat saivatkin kaverinsa kanssa välipalaherkuksi minidonitseja.

Yhdellä kypsennyskerralla saa aikaiseksi seitsemän ihan pikkuista donitsia. Halkaisijaltaan donitsit eivät ole kovinkaan montaa senttiä. Minimuffinssit ovatkin erittäin sopivia lapsille tarjottavaksi. Aikuiset voivat sitten vaan syödä useamman kerralla. Tosin ei jäänyt pojiltakaan lautaselle pinosta jäljelle kuin muruset.

Käytin näin ensimmäisellä kerralla koneen ohjevihon reseptiä. Leivinjauheella kohotettu taikina tuotti kauniita renkaita todella helposti. Öljysin hiukan rautaa, mutta se ei olisi kyllä ollut laisinkaan tarpeen. Tarttumisen riskiä ei näköjään ollut ollenkaan, vaikkei taikinassa itsessään ollut rasvaa kuin hiukan voita. Aikaa kuluu noin 5-7 minuuttia per erä. Ainoastaan sopivan taikinamäärän oppimisessa meni hetki. Jos laittoi liian vähän niin donitsit jäivät vaaleiksi. Liian isolla määrällä renkaat näyttivät lähinnä Saturnukselta.

Korvaako tämä sitten öljyn donitsien kypsennyksessä ? Rehellinen vastaus on, että ei. Koneella ei tule donitseihin sitä rasvakypsennyksen tuomaa ruskeaa pintaa ja ne jäivät vähän kovemmiksikin. Niistä puuttui se ihana tirisevä rasvaisuus. Vika saattoi tietysti olla taikinassakin. Täytyy vielä vappuna kokeilla toista versiota, jossa olisi itsessään vähän enemmän rasvaa, ehkä se auttaisi. Vähärasvaisempaa vaihtoehtoa hakeville ja yleensä kuumaa öljykattilaa pelkääville tämä on hyvä kapine. Minidonitsit olivat herkullisia, varsinkin tuon sokerikuorrutuksen kanssa.

Näin vapun kunniaksi taidan laittaa pystyyn pienen leikkimielisen kyselynkin. Kummat ovat parempia - kuorrutetut donitsit vai sokerissa kieritetyt munkit ? Käykää klikkaamassa suosikkinne sivupalkissa!

p.s. muistattehan, että muita kuukauden kapineita pääsee vilkuilemaan sivupalkin sarjalinkistä. Edelliseen pääsee suoraan tästä.