Kirjoittamisen intohimosta ja kirjapinoista - Antti Tuomainen ja Tommi Liimatta

Näin hauskaa oli Liken Nora Varjamalla ja Antti Tuomaisella haastattelun aikana

Olipas mukava ilta. Like oli kutsunut bloggaajia ja opettajia joulunaluskirjaostoksille ja kuuntelemaan samalla Antti Tuomaisen ja Tommi Liimatan jutustelua. Molemmat herrat osoittautuivatkin sympaattisiksi kirjailijoiksi, joilla on sana hallussa muuallakin kuin koneen näppäimistöllä.

Minut veti iltaan Antti Tuomainen. Olen lukenut hänen uusimman kirjansa, Synkkä niin kuin sydämeni ja oli mukava kuulla, miten kirjailija itse kuvasi kirjoittamisprosessiaan. Tuomaisella on kuulemma kirjan alussa mielessä yleensä vain muutama kohtaus, joista tarina lähtee liikkeelle. Synkkä niin kuin sydämeni sai alkunsa tilannekuvauksesta, jossa poliisit tulevat ovelle kertomaan nuorelle pojalle jostain kamalasta... Kohtausten jälkeen tarina kuulemma siitä sitten vaan kehkeytyy. Välillä juoni rakentuu helpommin, välillä Tuomainen huomaan olleensa kuukauden verran harhateillä ja joutuvansa palaamaan uudestaan alkuun. Voin vain kuvitella, että siinä kohtaa voi pikkuisen ottaa päähän.

Ehkäpä kuukauden juonellisen harharetken jälkeen kirjoittamista jaksaakin jatkaa vain sellainen kirjailija, jolle kirjoittaminen on oikeasti intohimo. Asiaa kysyttäessä Tuomainen kiemurteli hetken aikaa ja kierteli kysymystä, mutta myönsi sitten, että kaipa se kirjoittaminen jonkinlainen intohimo on. Hänestä vain on vaikea erottaa kirjoittamista muusta olemisesta. "Eihän kukaan sano harrastavansa hengittämistäkään" Jep, intohimoisesta suhtautumisesta kirjoittamiseen siinä on kyse, tulkitsee tämä bloggaaja...

Lukijoina  sekä Antti Tuomainen että Tommi Liimatta tunnustautuivat ns. perhostelijoiksi. Yleisössä nyökytteli yksi jos toinenkin Tuomaisen mainitessa makuuhuoneessa yöpöydällä ja yöpöydän lähellä olevista kirjapinoista, joista käteen eksyy yksittäisiä kirjoja kulloisenkin mielialan mukaan. Samoin Liimatalla luettava vaihtelee nopeaan tahtiin.

Tommi Liimatta olikin minulle ihan uusi tuttavuus. Muusikko, kirjailija ja supliikkimies vastaili Liken Nora Varjaman kysymyksiin asiasta ja asian vierestä. Sen verran kuitenkin yhdessä haukkuivat Liimatan uusimman kirjan päähenkilöä, että kaipa sitä pitäisi tarkistaa, miten koukuttava törkimys vaimonsa kadottanut Kai Malmirinne oikein onkaan. Rautanaula siis livahtaa lukulistalle niiden muiden pinosta löytyvien kymmenien kirjojen sekaan.

Niin, bloggaajat mitä ilmeisemmin muistuttavat kirjailijoita ainakin yhdessä asiassa. Luettavien lista ja kirjapinot eivät koskaan lopu.

Tommi Liimatta ja vastaamisen tuska