3 uutta lempparia

Muutaman viime vuoden aikana on ruokapöytäämme ilmaantunut jokunen uusi lemppari, jotka näyttävät toistuvan säännöllisesti. Ei liene yllätys, että yleisen trendin mukaisesti painotus on kasviksissa.

Jos ihan totta puhutaan, niin nämä taitavat olla niitä harvoja (ainoita?) reseptejä, joissa olen onnistunut käyttämään nyt niin suosittuja "lihakorvikkeita" niin, että ne ovat kelvanneet syöjille. Suurin osa kokeiluista kun on valitettavasi päätynyt yksimieliseen "ei jatkoon"-tuomioon. Esimerkiksi Nyhtökaura vain vilahti ruokapöydässämme, samoin kävi Mifulle ja viime aikoina suositulle Boltsit-palloille. Beanit härkissuikaleet odottavat vielä lopullista tuomiotaan. 

Tässä nyt kuitenkin kolme tuotetta ja reseptiä, jotka näköjään ovat jääneet vakkarilistalle.

1) Ihan ekaksi 

Ensimmäisenä mainittakoon vuoden alun Maku-lehdestä bongattu Hanna Hurtan resepti Palak Paneer kaurasta (kuva ylinnä). Siinä Yosa Kaurapalat on hyödynnetty lämpimän mausteisen pinaatticurryn kanssa. Tämä on osoittautunut perheessä varsinkin minun suosikikseni ja herätti huomiota myös toimistolla lounasaikaan... Vaikka ohje on minulle varsin uusi, sitä on tehty jo pariinkin kertaan ja tullaan varmasti tekemään vielä uudelleen.

Ohje: 
2 pkt kaurapalaa
öljyä
1 sipuli hienonnettuna
4-5 valkosipulinkynttä (pitää olla reilusti makua!)
2rkl inkiväärimurskaa purkista (tai raastettuna, lisäsin tätäkin alkuperäiseen ohjeeseen nähden)
3tl garam masala -maustesekoitusta
iso kourallinen cashewpänkinöitä
2 pienta pakettia pakastepinaattia
2dl vettä
2,5dl kookoskermaa
1tl suolaa, mustapippuria myllystä
1 lime
(1 tuore chili silputtuna)

Hienonna ensin sipuli ja valkosipuli ja ota muutkin ainekset viereen valmiiksi.

Kuutioi kaurapalat ja ruskista öljyssä pannulla. Siirrä sivuun.
Kuumenna öljyä pannulla ja kuullota sipuli. Lisää valkosipuli, inkivääri ja garam masala ja kuullota vielä hetki. Lisää pähkinät, pinaatti ja vesi. Kuumenna ja keitä, kunnes pinaatti on sulanut. Lisää kookoskerma ja soseuta. Itse kaadan blenderiin ja annan surrata tasaiseksi, mutta onnistunee myös sauvasekoittimella.

Kaada kastike takaisin pannuun ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada sekaan kaurapalat ja kuumenna.

Tarjoile riisin kera, viimeistele korianterilla, ja halutessasi chilillä ja purista päälle limelohkojen mehua.

2) Toinen vakkari 

Jalotofun savustettu versio on löytänyt tiensä ruokapöytäämme ja sitä on tarjolla säännöllisesti. Varsinkin Totolle maistuvat pannulla paahdetut tofupalat ihan sellaisenaan, isommille yleensä sivelen päälle vielä korealaista Gochujang-chilitahnaa,johon on sekoitettu silkka seesamiöljyä. Herkkua vaikka salaatissa.

Useimmiten tätä kuitenkin näköjään tulee tehtyä Samassa liemessä-kirjasta bongatun ja muunnellut kastikkeen kera omassa versiossani Poke-kulhosta kasviksilla.

Käyttämäni Poke-ohjeen olenkin jo blogiin kirjoittanut ja sen löydät täältä.
Toisaalta tofu maistuu meillä myös kaura-uunivuoan lisukkeena, kuten täällä.

3) Trendin huipulla

Pakkohan sitä on myös seurata somen tähtireseptejä ja viime aikoinahan Liemessä blogin Jenni on aloittanut useammankin villityksen. Meillä suurimman suosion on saanut Härkis-lasagne, johon minulla tuli jonkinlainen himo. Tein sitä useamman viikon putkeen - kunnes lapset jo alkoivat vähän esittämään vastalauseita.

Luulen minua houkuttaneen herkullisen maun lisäksi myös reseptin helppous. Tämä ei vaadi ihan niin montaa vaihetta kuin tavallinen lasagne ja onnistuu myös illalla töiden jälkeen.
Resepti löytyy Liemessä-blogista eli täältä.

Millaisia suosikkeja teillä muilla on 

ilmaantunut vakkarilistalle viime aikoina?

Kiitos inspiraatiosta Jamie - taas kerran !

Juuri tässä surkuttelin totaalista inspiraation puutettani ruoanlaiton suhteen. Sitten muistin tallentaneeni digiboxin syövereihin Subilta bongaamani Jamien 15 minuutin herkut -sarjan jakson. Eikä Jamie pettänyt taaskaan. Siirryin sohvalta suoraan naapurikauppaan ja ryhdyin toimeen.

Mikä siinä onkin, että Jamie Oliverin ruoanlaitto on niin ihanan inspiroivaa ? En minä edes kuvitellut saavani ruokaa pöytään 15 minuutissa, en vaikka assistentti valmistelussa parhaansa tekikin (ja ruokki kissan ja vahti kaksivuotiasta siinä sivussa), mutta se hyväntuulisuus ja rentous vaan jotenkin sai minutkin haluamaan kanafilettä kasvispedillä ja parmesaaniperunoita.

Meillä meni kaikkiaan melkein 45min ruoanlaittoon, mutta emme käyttäneet mitään koneita vaan käsi kävi veitsen kanssa. Lisäksi piti tietysti vähän säveltää porkkanoita lisäämällä ja yrtitkin haettiin ruoanlaiton lomassa pihalta. Herkullista tuli pienellä odotuksellakin ja ainakin kaikilla oli kunnolla nälkä pöytään istuttaessa.

Jamien paistettu kana kasvispedillä ja parmesaaniperunoita niin kuin meillä tehtiin

Perunat

7-8 aika isoa perunaa
1-2  sipulia
suolaa ja pippuria
perisljaa
1-2 dl kermaa
parmesaaniraastetta

Pese perunat hyvin ja raaputa kuorta pois. Siivuta ohuesti ja laita kiehuvaan veteen pehmenemään. Suikaloi sipulit ja laita keskilämmölle öljyyn pannuun hautumaan suolalla ja pippurilla maustettuna. Laitoin myös hiukan kuivattua valkosipulia.
Kun perunat ovat pehmenneet ja sipulit kuullottuneet, valuta perunasiivut ja sekoita ne persiljasilpun kanssa pannulle sipulien sekaan. Lorauta joukkoon kermaa, ripottele päälle parmesaaniraastetta ja pistä 200 asteeseen uuniin siihen asti, että perunat ovat ihan pehmeitä ja parmesaani vähän gratinoitunut.


Kasvikset

muutama porkkana
pari pientä purjoa
iso kasa pikkupinaattia
herneitä
iso kourallinen minunlehtiä
suolaa ja pippuria
öljyä ja voita


Leikkaa porkkanat kolikoiksi ja laita kattilanpohjalle voin ja öljyn kanssa. Sekoittele keskilämmöllä vähän aikaa. Lisää pilkottu purjo ja minttua ja anna kuullottua. Lisää herneet ja lisää minttua. Suolaa ja pippuroi

Kana

3 kanafilettä
timjamia, suolaa ja pippuria
öljyä ja voita
paketillinen pikkupekonikuutioita

Ripottele kanalle suolaa, pippuria ja timjamia. Nuiji leivinpaperin sisällä ohuemmiksi ja ruskista molemmin puolin pannulla. Nosta uuniin perunoiden kanssa kypsymään loppuun.

Ruskista pekonikuutiot ja ripottele kasvisten ja kanan päälle.

Ja vielä... 

Kaikkia eri osa-alueita pitäisi tehdä suurin piirtein samaan aikaan, mutta kyllä ainakin meillä pilkkominen vei sen verran aikaa, että eivät ihan menneet ajoitukset putkeen. Eikä sitä tietysti ole niin tottunutkaan miettimään ajoituksia ja tekojärjestyksiä kuin ammattikokki.

Silti, kannatti inspiroitua. Nyt ovat sitten seuraavatkin sarjan osat tallennuksessa. Toivottavasti ei vielä mennyt ihan kamalan montaa ohitse. Toisaalta tämä on varmaan niitä sarjoja, jotka toistuvat luupissa useampaan kertaan.