Copycatin kanakeitto itämaisittain

Se on kuulkaas taas perjantai! Miten nykyään tuntuukin siltä, että viikoissa on vain maanantait ja perjantait jäljellä? Muut päivät vain vilahtavat ohitse.

Arkipäivistä viikolla viimeinen ja erityisesti sen ilta on usein meillä pyhitetty herkutteluun. Tänään kysyin perheeltä toiveita. "Kookosta!", sanoi yksi. "Jotain hyvää ja lihaa", hihkaisi toinen, mitä ilmeisimmin vähän kasvispainotteisen viikon väsyttämänä. Itse kaipasin lämmintä ja mielellään vähän mausteista herkkua kulhooni.

Näillä spekseillä lähdin selailemaan blogeja ja nopeasti tajusin haluavani nimenomaan keittoa. Kaapissa oli kanaa valmiina, joten siitä lähdettiin. Silmiin osui Liemessä-blogin Khao soi-soppa vuodelta 2015. Sillä mentiin, vähän oikaisten ja hieman tuunaten. Hyvää tuli. Itse asiassa löysin yhden lempikeitoistani.

Koska kuopus on vähän arka chilipoltteen osalta, tehtiin keitosta lempeän mausteinen eli kokonaisen chilin korvasi myllystä kierretty korianteri-chilimauste, Hyvin toimi.

Purkitettu inkivääri on ollut meillä vakio-oikotienä jo pidemmän aikaa. Sitä löytyy kotoa aina. Isäntä vahvistaa sillä keittoja ja patoja ihan omalla lautasellaan ja sillä saa muutenkin hyvää makua. Se myös säilyy paremmin kuin tuore inkivääri.

Korianteri-chilimylly on meillä uusi tuttavuus, mutta hyvältä vaikuttaa. Makua tuli mukavasti ihan muutamalla kierroksella.

Copycatin kanakeitto itämaisittain

maustetahna:
1 iso sipuli
3 valkosipulinkynttä
1rkl kurkumaa
1rkl curryjauhetta
2tl inkivääriä purkista
noin 1rkl korianteri-chiliä kuivattuna myllystä
korianterinipun varret
3rkl rypsiöljyä

3 rkl rypsiöljyä
1prk kookosmaitoa
melken puoli litraa kiehuvaa vettä
1-2  kanaliemi fondikuutio
4 broilerin rintafilettä
1rkl ruokosokeria
1rkl kalakastiketta

1lime
korianterinlehtiä

1pkt munanuudeleita

lisukkeeksi: mangokuutioita, siitakesienisiivuja, pikkupaprikaa

Ihan ensimmäiseksi laitetaan maustetahnan ainekset pieneen tehosekoittimeen ja surrataan tahnaksi.
Tahna kaavitaan kattilan pohjalle öljyn kanssa ja annetaan kypsyä viitisen minuuttia. Lisätään joukkoon kookosmaito, vesi ja fondikuutio. Kiehautetaan.

Laitetaan kanafileet joukkoon ja annetaan kypsyä kannen alla hiljalleen poristen puolisen tuntia.

Sillä aikaa pilkotaan lisukkeet.

Nostetaan kana pois kattilasta ja riivitään suikaleiksi.
Lisätään liemeen sokeri ja kalakastike. Kiehautetaan, Palautetaan liha kattilaan.

Kypsennetään nuudelit paketin ohjeen mukaan.

Nostellaan nuudeleita kulhojen pohjalle ja ripotellaan sekaan haluttu määrä lisukkeita. Kauhalla lisätään kuhunkin kulhoon haluttu määrä lientä ja kanaa. Koristellaan korianterilla ja puristetaan vielä joukkoon hieman limemehua.

Nautitaan puikoilla sattumia ja nuudeleita kalastellen ja lopuksi lientä kulhon reunasta ryystäen. Kainommat käyttäkööt lusikkaa.

Hiekkakakusta mutavelliin - mutakakku Copycat style...

Kakku nro 1 eli hiekkakakkuversio

On meillä erinäisiä suklaakakkuja tehty tässä vuosien varrella, mutta jotenkin oudosti on ihan tavallinen mutakakku jäänyt kokeilematta. Asiaan tuli korjaus, kun donitsit oli syöty, jätski loppu ja äidillä kova makeannälkä...

Kaikki äitini reseptit-blogista löytyi perus-kladdkakan resepti. Yleiskoneella tuon tekemiseen ei mennyt kymmentä minuuttia ja paistamiseen 15min. Pisin aika ja tuskallisin odotus koituikin kakun jäähtymisen odottamisesta. Vispivaahto kun tuppaa vähän valumaan, jos sen pläjäyttää ihan kuuman leivonnaisen päälle.

Kaikki tosin ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Ensimmäinen mutakakku muistutti enemmänkin hiekkakakkua. Tarkempi analyysi osoitti paistoajan olleen ehkä hitusen liian pitkä ja kaakaomäärän summittaisesti vähäinen. Onneksi kakku tuli syötyä jo päivässä, joten äiti pääsi testaamaan uudelleen. Kakku numero kaksi olikin sitten varsinainen mutavelli, mikä sentään on se helpommin korjattavissa oleva ongelma. Kakku lykättiin takaisin uuniin muutamaksi minuutiksi. Sitten päästiin asiaan...

Alla siis perusohje, jonka onnistuu kyllä tahtoessaan ja tahtomattaankin tyrimään. Kokeilut siis jokaisen omalla vastuulla. Tosin herkku on sen verran maistuvaa, että riski kannattaa ottaa...

Valuu, valuu - mutavelli

Perusmutakakku

100g voita
2 munaa
2,5dl sokeria
1rkl vaniljasokeria
3rkl kaakaota
2dl vehnäjauhoja

Laita uuni lämpiämään ja sulata voi. Voitele 20cm kakkuvuoka (tai laita silikonivuoan pohjalle leivinpaperirengas)

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon vaniljasokeri ja kaakao. Lisää jauhot ja nostele tasaiseksi taikinaksi ja sekoita lopuksi joukkoon sula rasva.

Kaada vuokaan ja paista uunissa 15min. Ota pois uunista ja anna jäähtyä edes vähän.

Tarjoile kermavaahdon, jäätelön tai jonkun marjakastikkeen kera.

Copycatin lämmin lounassalaatti

Kun ulkona paistaa aurinko, mutta tuuli jäätää, on kiva syödä lounaaksi jotain lämmintä. Kevään kunniaksi salaatit ovat palanneet täydellä voimalla ruokapöytään. Siispä lämmintä salaattia.

Bataattia ja kukkakaalia on uunissa paahdettu telkkarissa, keittokirjoissa, ruokalehdissä ja blogeissa viime aikoina useammassakin. Pakko oli siis Copycatinkin testata jotain samanlaista. Tekemisen hetkellä ei silmiin osunut tietenkään yhtään ohjetta, mutta miten vaikeaa sitä voi muka olla sekoittaa mausteita ja öljyä leikattujen kukkakaalipalojen ja bataattipalojen päälle ja lykätä komeus uuniin ? Eihän se vaikeaa ollutkaan.

Lopputuloksena oli varsin maukas salaatti, jonka jälkeen ei nälkä kiusannut ihan heti.

Copycatin lämmin lounassalaatti 

1 bataatti kuutioituna
1 pienehkön kukkakaalin kukinnot
0,5tl muskottia
0,5tl jeeraa
1tl chilijauhetta
1tl sweet smoked paprika-jauhetta
1tl mustapippuria
isohko ripaus suolaa
oliiviöljyä

Kaada kasvispalat uunivuokaan ja ripottele mausteet pinnalle. Lorottele öljyä ja sekoita hyvin. Lisää öljyä, jos se ei riitä peittämään kaikkia paloja mausteiden kanssa.
Lykkää 200 asteiseen uuniin vajaaksi puoleksi tunniksi. Lopputuloksena kasvikset ovat vielä purutuntumalla (al dente). Jos haluat ne ihan pehmeiksi niin pidennä kypsennysaikaa.

Kastike :
2dl jugurttia
2rkl ketsuppia
suolaa ja pippuria

Tee jugurttikastike sekoittamalla kreikkalaista (tai turkkilaista) maustamatonta jugurttia ketsupin, suolan ja pippurin kanssa. Jätä maustumaan.

Salaattipohja yhdelle (monista tarvittava määrä - juureksia ja kastiketta riittää noin neljälle riippuen nälän vakavuusasteesta) :

salaattia
puolikas avokado kuutioina
kourallinen paahdettuja manteleita
pieni pala fetajuustoa murustettuna

Levitä salaatti ja avokado lautaselle. Nosta keskelle iso kasa jugurttikastiketta ja sen päälle uunikasviksia. Ripottele päälle manteleita ja fetajuustoa.

#satasyytäollaonnellinen 4-5 ja perjantai-illan herkuttelua

Copycat on ollut ihan onnessaan. Pitkästä aikaa alkaa kokkausjumitus helpottamaan ja reseptien lukeminen houkuttamaan hellan ääreen hyvällä mielellä. Jaelin porkkanamajoneesi kuulosti koukuttavalta, mutta se jäi kuitenkin tänään vain korvan taakse talteen. Glorian ruoka ja viini -lehdessä kun oli vähän samantapainen ohje munakoisosta yhdistettynä lammaskoftaan ja sumakkisipuleihin. Jälkkäriksi kypsyy uunissa vielä(kin) klementiinikakku, mutta siitä lisää sitten vähän myöhemmin. Kun nyt ensin päästäisiin maistamaankin.

Kolme innostavaa reseptiä samana päivänä - se on melkein enemmän kuin marraskuun alun jälkeen yhteensä. Tässä olikin tälle päivälle oiva syy olla onnellinen (numero5). Numero nelonen liittyi nuorimmaisen uhma-raivareihin, mutta miten... sen voitte lukea FB:n puolelta.

Tämä annos on kovasti lihapitoinen ja vaikutti ensin siltä, että eihän tuosta yhdistelmästä voi nälkä edes lähteä, mutta tuhti munakoisotahna kyllä täytti vatsan. Yhtään ei tarvinnut enempää.

Ihan kaikkia ainesosia ei meiltä tällä kertaa löytynyt huolimattoman kauppareissun seurauksena, mutta tosi hyvää oli näinkin. Alla pikaiseen niin kuin tänään tehtiin.

Sumakkisipulia 

Leikkaa pari sipulia siivuiksi ja laita pieneen kattilaan. Lisää loraus riisiviinietikkaa, iso lusikallinen sumakkia, loraus vettä ja puoli desiä sokeria. Anna poreilla noin 10min ja jätä sitten maustumaan. Nosta tarjoilukulhoon ja sekoita joukkoon ripaus Maldon-suolaa ja loraus oliiviöljyä. Sipuleista tulee ihanan vaaleanpunaisia.


Munakoisotahna (Baba Ganoush) 

Leikkaa kaksi munakoisoa halki pitkittäin, ripottele puolikkaille suolaa ja jätä ne puoleksi tunniksi "itkemään". Pyyhi suola pois, ripottele puolikkaille kuivattuja yrttejä (meillä sattui olemaan Provencen yrttejä laatikossa). Ohjeen mukaan niitä pitäisi kypsentää 170 asteessa tunnin verran folioon käärittyinä, mutta minä taidan seuraavaksi tehdä vanhalla tavalla ilman foliota ja 200 asteessa. Munakoisot nimittäin olivat ihan kovia vielä tunnin jälkeen. Nostin lämpöä pariin sataan ja jätin foliopaketit avoimina vielä puoleksi tunniksi uuniin. Muista laittaa myös muutama valkosipulinkynsi uuniin foliossa samaan aikaan munakoisojen kanssa.

Kypsennyksen jälkeen saa lusikalla kaavittua munakoison sisuksen kattilaan. Purista vielä valkosipulit joukkoon pois kuoristaan, lisää 1 sitruunan mehu ja pari isoa ruokalusikallista tahinia sekä pari ruokalusikallista oliiviöljyä. Sekoita sileäksi sauvasekoittimella. Kaavi kulhoon ja koristele mustilla seesaminsiemenillä.


Lammaskoftat

Hiero lusikallinen korianterinsiemeniä, puolikas chili silputtuna, valkosipulin kynsi, lusikallinen juustokuminajauhetta, 2 tl suolaa ja sitruunan kuori raastettuna huhmareessa tahnaksi. Silppua nippu korianteria joukkoon.

Sekoita mausteseos karitsan jauhelihan joukkoon ja muotoile kourassasi pötköiksi. Paista pienessä määrässä öljyä kypsiksi.

Pistä tarjolle ja koristele korianterinlehdillä.

Copycatin pikainen sinappikana

Sarppu oli tehnyt herkullisen oloisia sinappisia kanafileitä. Alkoi sitten Copycatinkin tehdä mieli. Tämä ohje taitaa olla alunperin joskus jostain Jamie Oliverin ohjelmasta tai kirjasta napattu, mutta en tiedä tunnistaisiko alkuperäisen kirjoittaja enää omakseen. Näin tehtiin pikaista sinappikanaa meillä tässä yhtenä iltana.

Pikainen sinappikana 

Ota muutama kanafile palasiksi leikattuina
Ripottele päälle suolaa, pippuria, sumakkia, savupaprikaa, Espelette chilijauhetta ja lorauta oliiviöljyä. Sekoita hyvin.

Pistä kanapalat kuumalle pannulle tirisemään.

Leikkaa purjo silpuksi (pese tarpeen mukaan) ja lisää pannulle, kun filepalat ovat ruskistuneet molemmin puolin. Lisää hitusen suolaa, pari oksaa timjamia ja öljyä. Kuullota muutama minuutti. Lorauta sekaan reilusti Marsalaa ja anna alkoholin kiehua pois. Mikäli kanapalat eivät vielä ole kypsiä, lisää hiukan vettä ja anna kiehua.

Lisää lopuksi kaksi isoa ruokalusikallista Dijonin perinteistä sinappia (sitä, missä siemenet vielä näkyvät) ja pari desiä kermaa. Anna velä kiehahtaa ja ripottele lopuksi päälle sumakkia ja chiliä.

Meillä syötiin perunoiden kaverina alkusalaatin perään, mutta ei tämä varmaan huonoa olisi pastankaan kera.

Copycat sooloilee - kesän karibialaisin omenahillo

 
Copycat on huono tekemään hilloja - varsinkin omenasta. Omenahilloa kun tuppaa tulemaan mummilta sen verran paljon, että enempää ei yhteen viiden hengen perheeseen enää saa uppoamaan. Nyt sitten kuitenkin osui silmiin sekä Pumpkin Jamin että Kokit ja Potit - blogin versiot uunissa tehdystä omenahillosta ja sitä ohjettahan piti tietysti päästä kokeilemaan.

Tosin keittiövaaka ei toimi, ilmeisesti patterin väsähtämisen vuoksi, joten sokerien määrä meni vähän arvailuksi. Olettaisin kuitenkin, että painon suhteen mennään noin suurin piirtein kopioitujen reseptien linjoilla eli 2 osaa omenoita ja 1 osa sokeria.

Omenoihin ja sokerin määrään copycat sitten tällä kertaa taisikin jättää uskollisen reseptin seuraamisen ja törkkäisi sekaan vähän omia juttuja. Hillosokerikin itseasiassa muuttui puoliksi muscovadoksi. Lisäksi kaneli sai kaverikseen vaniljaa. Ja kun tumma sokeri + vanilja tuo auttamatta mieleen Karibialaisen tunnelman, niin hilloon tempaistiin vielä kunnon loraus rommia. Kesäistä tunnelmaa talteen talveksi siis !

Lopputuloksena on melkein musta hillo. Pikkuisen rommin terävyyttä sisältävää, ei yltiömakeaa hilloa tullaan varmasti maistelemaan ainakin juustojen seurana. Myös jouluisten kakkujen kumppanina tämä lienee varsin herkullista.

Kesän karibialaisin omenahillo 

1kg omenoita
500g hillosokeria (puolet hillosokeria ja puolet muscovadoa - tämä hillo ei välttämättä säily ilman pakastinta koko vuotta...)
2 kanelitankoa
1 tl jauhettua vaniljaa
iso loraus rommia
sitruunamehua

Laita ainekset sitruunamehua lukuunottamatta uunivuokaan ja laita 150 asteiseen uuniin 1-1/2 tunniksi. Minä laitoin ilman kantta - tiedä sitten, onko se oikeaoppista. Ota pois uunista, vetäise sileäksi sauvasekoittimella tai blenderissä ja sekoita joukkoon tilkka sitruunamehua, jos siltä tuntuu. Purkita puhtaisiin purkkeihin.

Lempileipiä - Täydelliset purilaissämpylät

Kunnon hampurilaissämpylöitä on yllättävän vaikea löytää. Kaupasta ostetut ovat meidän tarkoituksiimme yleensä aivan liian isoja, eikä se valkoinen ja hötöinen leipä meillä oikein uppoa kehenkään. Itse tehdyt sämpylät ovat usein (ainakin minulla) olleet vähän turhankin kiinteitä tai sitten liian pehmeitä hampurilaistarkoitukseen.

Nyt Copycat on kuitenkin (taas kerran) aivan onnessaan. Puutarha ja hella -blogissa oli kirjattuna resepti, jonka lopputuloksena sämpylöissä on sopivan kiinteä kuori, mutta sisusta sellaista ihanan pehmeää leipää, joka imee kastikkeet muuttumatta silti mössöksi. NAM !

Ensimmäisellä kerralla syötiin nyhtöpossupurilaisten kanssa, mutta näitä tullaan tekemään lisää ihan pihvipurilaistenkin kohdalla. 

Allaolevista määristä tuli sopiva sämpylä meistä jokaiselle eli 4 suht'isoa ja yksi 2-vuotiaalle purilaisen purijalle sopiva. Myös nostatuksessa käytin jo aiemmin hyväksi kokemaani kylmänostatusta. Eli tein taikinan valmiiksi jo edellisenä päivänä, jätin jääkaappiin yöksi nousemaan ja leivoin sämpylät sitten aamulla. Näin saatiin työmäärää (ja stressitasoa) lounasvalmisteluissa vähän pienemmäksi. Hiivakin muuttui kuivahiivaksi, kun sitä meillä löytyy aina kaapista.

Täydelliset purilaissämpylät 

2 dl vettä (lämmintä)
vajaa 1 pss kuivahiivaa
2 tl sokeria
2tl suolaa
2 dl hiivaleipäjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä
Seesaminsiemeniä

Sekoita hiiva ja vesi. Lisää sokeri, suola, hiivaleipäjauhot ja puolet vehnäjauhoista. Sekoita ja alusta joukkoon loput vehnäjauhoista ja lopuksi öljy.

Laita kulhoon kansi ja nosta jääkaappiin yöksi. Nostoa kulho pois jääkaapista aamulla noin tuntia ennen kuin leivot sämpylät.

Tee 4 sämpylää + 1 mini ja jätä vielä liinan alle lämpimään paikkaan nousemaan tunniksi.

Voitele sämpylät vedellä ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista 225 asteessa 9-12 min uunin ärhäkkyydestä riippuen.

Copycat trendien huipulla - nyhtöpossupurilaisia ja inkivääriolutta

Tämän kesän supertrendejä ovat olleet nyhtöpossuhampparit ja inkivääriolut. Pakko kai sitä on trendejä edes yrittää seurata ollakseen jollain tavalla varteenotettava ruokabloggari, joten tässä meidän otoksemme nyhtöpossupurilaisista ja inkiväärioluesta.

Copycat onkin noista hampurilaissämpylöistä aivan onnessaan. Vuosien tuskailun ja liian kovien, hötöisten tai isojen sämpylöiden jälkeen löytyi ihanneresepti ihan nenän edestä eli Puutarha ja hella-blogista. Vähän tosin tekotapa muuttui matkan varrella, mutta siitä lisää myöhemmin. Tämä resepti kun on vielä kirjattava tuonne lempileipiinkin. (Siellä onkin ollut kesän ajan vähän hiljaista).

Inkivääriolutta ja minttua

Inkivääriolueen minulla on ollut vähän kaksijakoinen suhde. Se kuulostaa ihanan raikkaalta ja virkistävältä, mutta aikaisemmat kokeilut ovat maistuneet vain isännälle, joka on totaalinen inkiväärifani. Tämänkertainen resepti tuli bongattua Glorian ruoka ja viini-lehdestä (nr5 eli tuo tällä hetkellä myynissä oleva) ja kelpasi nirsolle perheenäidillekin. Tämäkin simankaltainen juoma tosin oli parhaimmillaan tasan yhtenä päivänä eli toisena päivänä pullottamisen jälkeen. Tein juoman tiistaina illalla - pistin pulloon keskiviikkona ja perjantaina sekä kuplat että maun tasapaino olivat kohdillaan. Loput olivat sitten sopivasti käytettävissä viikonloppuna nyhtöpossun kastikkeeksi.

Myös nyhtöpossun perusohje on bongattu Glorian ruoka ja viini-lehdestä... tai siis lähinnä sen kastikkeen sillä kasslerin uunissapaistomausteet ovat meillä olleet standarikamaa jo ennenkin. (Samaa possua syötiin meillä jo kertaalleen kesäpiknikillä, mutta silloin tabbouleh-salaatin ja mansikka-briesalaatin kera) Muutenkin näihin hampurilaisiin yhdisteltiin ideoita vähän sieltä täältä - nuo jo mainitut Copycatin sämpylät, La Cantinen lounaasta muistuttava purilaispesto ja etikkamarinoidut sipulit. Lopputuloksena oli jotain suurempaa kuin osiensa summa.

Nyhtöpossupurilaiset

hampurilaissämpylöitä
nyhtöpossua
etikkamarinoitua punasipulia (siivuta punasipulia ja anna marinoitua tunnin verran punaviinietikan kanssa suolalla ja ripauksella sokeria maustettuna)
pestoa
salaattia, tomaattia ja kurkkua

Valmistele ainekset ja kokoa purilainen syöjien maun mukaiseksi.


Nyhtöpossu

Ota runsaan kilon verran possun kassleria ja hiero sen pintaan suolaa, pippuria, muscovado-sokeria ja savupaprikajauhetta. Laita 225 asteiseen uuniin 20 minuutiksi ilman kantta. Laske sitten uunin lämpötila 90 asteeseen ja jätä possu sinne kannen (tai folion) alle vähintään 6 tunniksi (tai yön yli).


Riivi possu suikaleiksi ja kiehauta kastike inkiväärioluesta (3dl), possun paistinliemestä (3dl),  muscovadosokerista (1dl) ja valkoviinietikasta (1dl). Anna kastikkeen poreilla kokoon jonkin verran ja maista. Lisää sokeria tai vaikka inkivääriäkin, mikäli maku tuntuu liian miedolta. Inkiväärioluen laatu vaikuttaa kastikkeeseen hurjasti. Piknikkiä varten käytin itse asiassa ihan Schweppesin Ginger Ale limonadia ja siihen piti lisätä inkivääriä. Tällä kertaa piti lisätä vähän sokeria.

Valuta kastiketta lihan päälle haluamasi kosteusasteen saamiseksi. Voi olla, ettet tarvitse ihan kaikkea. Se taas riippuu siitä, miten kuivaksi possu on uunissa mennyt ja miten mehukkaaksi sen tarjoilua varten haluat. Anna seistä ja maustua vähän aikaa ennen tarjoilua.

Purilaisen kavereina meillä syötiin tällä kertaa kyssäkaalislawta ja polentaranskiksia.

Punajuurifanin ohraherkku

 

Tämä ei nyt ehkä ole ihan sellainen ruoka, jota hellekeleillä tekee varsinaisesti mieli. Meillä tätä syötiinkin illalla aika myöhään jo jokin aika sitten - hitusta ennen kuin kesä löi lämmöt päälle täysillä. 

Tämä vaan oli niin tosi hyvää, että pitää kirjata ylös ennen kuin kokonaan unohdan. 

Ideana siis on uunissa kypsennettyjen balsamico-punajuurien yhdistäminen ohrarisottoon. Viljaisen pehmeä maku yhdistyy punajuuren makeuteen ja saa ytyä fetan happamuudesta. Mukaan vielä kevätsipulia niin herkku on valmis. Paitsi, että meillä sattui olemaan vielä Jokihaka kokkaa blogista jo syksyllä bongatun ohjeen mukaan valmistettua uunikanaa. Hyvältä maistuivat kaneli ja muut mausteet näin kesälläkin. 

Minä olen tuohon ohraan tykästynyt viime aikoina oikein tosissaan. Siinä on enemmän makua ja purutuntumaa kuin riisissä, mutta silti se on lohturuokaa parhaimmillaan.  Vielä kun saisi tuon nuorisonkin jakamaan innostuksen. Mutinoita kuuluu yhä.

Punajuurinen ohrarisotto

Kuori punajuuret ja leikkaa halki ristikkäin. Kääri suolalla ripotellut punajuuret folioon yhdessä balsamicotilkan kanssa ja laita uuniin 200 asteeseen 40-60min punajuurien koosta riippuen. Anna jäähtyä vähän aikaa.

Kiehauta tuplasti kasvislientä ohraryynien määrään nähden. Kuullota hienonnettu punasipuli ja pari valkosipulinkynttä voin ja oliiviöljyn sekoituksessa pannulla. Ripottele päälle hiukan suolaa, jotta nesteet irtoavat eivätkä sipulit käristy liikaa. Lisää joukkoon ohraryynit ja kuullota niitä vähän aikaa. Muutaman timjaminoksankin riivittynä voi tiputtaa kaveriksi tässä vaiheessa. Kaada päälle kasvisliemi ja anna poreilla, kunnes se on imeytynyt ryyneihin. Mausta maun mukaan pippurilla ja tarpeen vaatiessa lisäsuolalla.

Pilko punajuuret ja sekoita ne ohraton kanssa. Saat ihanan punaisen seoksen. Ripottele päälle fetaa ja kevätsipulia. Halutessasi voit lisätä vielä paahdettuja pinjansiemeniä. Minä harmikseni unohdin ne kippoon.

Copycatin mansikkamenu, kevätraparperia, eikä enää ole paluuta entiseen

Se on kuulkaas kesä. Jaa, että mistä sen tietää ? No siitä, että meillä ei lapsia saa illalla nukkumaan ajoissa. On kuulemma liikaa valoa. Koululaiset eivät ole vielä kertaakaan olleet vuoden aikana myöhässä aamulla. Muutaman kerran ovat kääntyneet talon kulmalta, kun kello on soinut. Siitä onneksi kestää enää 30 sekuntia koulun ovelle.  Kaksi aamua on jäljellä ennen kesälomaa, joten vielä ehtii myöhästymään. Tänä aamua oli keskimmäisellä taas tosi hilkulla...

Kesäolo tulee myös mansikoista. Joo, tiedän. Ne ovat vielä niitä espanjalaisia. Mutta, kuten olen ennenkin sanonut :"Jollei malta odottaa kotimaisia (ja minähän en aina malta) niin näistä saa ihan kelvollisia vähän tuunaamaalla" Espanjalaiset mansikat ovat huomattavasti vähemmän makeita kuin suurin osa kotimaisista sitten heinäkuussa. Siksi ne sopivatkin mielestäni hyvin salaatteihin ihan sellaisenaan. Jälkkäreihin sitten täytyy houkutella esiin lisämakeutta, jonka yksinkertaisimmillaan saa tuntumaan tomusokerilla.

Naapurikaupasta sai mansikkalaatikon kohtuuhintaan, joten meillä syötiin todellinen mansikkamenu tässä yhtenä päivänä lounaalla.

Muistattehan muuten, että mansikat voi (ja kannattaa) huuhdella, kun niissä on kannat vielä kiinni.  Jos kannat on poistettu, vesi menee mansikan sisään ja lopputuloksena on vetisiä möykkyjä. Kun vielä kuivaa mansikat nopeasti pyyhkeen tai talouspaperin sisään hellästi käärien, on lopputuloksena puhtaammat, mutta edelleen napakat mansikat.

Mansikkainen halloumisalaatti 

Paitsi, että tällä kertaa ei ollut halloumia vaan jotain kreikkalaista grillijuustoa. Sama periaate kuitenkin, eikä maussakaan ollut varsinaisesti eroa.

Yksinkertaisesti vain sekoitettiin salaatinlehtiä, avokadoa, kurkkua, kevätsipulia ja tietysti niitä mansikoita. Päälle sitten pannulla ruskistettuja juustosiivuja ja balsamicokastiketta.  Kastike oli sitä Rajamäen valmista, jota saa kaiketi kaikista marketeista. Ihan ehdoton apu, kun ei ehdi itse siirappeja keittelemään.

Copycatin raparperiposset ja mansikkalisuke

Copycat taas hykerteli onnellisena katkoessaan pihalla kevään ensimmäisiä raparperinvarsia. "Tämän on pakko olla hyvää." Kyseessä on siis Maistuis varmaan sullekin -blogista pongattu raparperiposset. Olihan se. Eikä pelkästään hyvää, vaan kertakaikkisen herkullista. Ohjeen löydätte tuolta linkin takaa.

Lisukkeeksi tehtiin ihan yksinkertaisesti mansikanpaloja, jotka oli jätetty hetkeksi vetäytymään tomusokerin ja vaniljasokerin kanssa sekoitettuna.Tästä ei jälkiruoka enää parane.

Tein ensimmäisen possettini tuossa jokin aika sitten ja nyt olen huomannut, ettei ole enää paluuta entiseen. Se on niin ihanan helppo tehdä ja lopputulos vie kielen mennessään. Te kaikki, jotka ette possettia ole vielä kokeilleet. Teitä on siis nyt varoitettu.... vaikka voisi sitä tietysti pahemmistakin asioista tulla riippuvaiseksi.

Copycatin kuulumisia - jälkkäriherkkuja

Copycat onkin ollut kovasti hiljaa viime aikoina. Ihania reseptejä ovat blogit pullollaan, mutta jostain syystä niitä on vain kirjattu, ei kokattu. Tämän reseptin bongasin jo kauan sitten Glorian ruoka ja viini-lehdestä ja viime aikoina sitä on tehty useammassakin blogissa.

Huolimatta monista esimerkeistä, Lemon possetin kanssa meinasi ensin käydä huonosti. Helppoa, yksinkertaista ja varmasti herkullista. Hetkinen, helppoa ? Minä onnistuin epäonnistumaan ensimmäisen erän. Sen siitä saa, kun ottaa muiden testaaman reseptin eikä sitten kuitenkaan seuraa sitä kunnolla. Hyvä muistutus siitä, että kannattaa ensin seurata alkuperäistä reseptiä ja ruveta kokeilemaan vasta sitten, kun sen osaa. Kermaa pitäisi kunnolla kiehauttaa eikä reseptissä lukenut vaniljauutetta. Silti piti hosua ja vielä törkätä ylimääräinen ainesosa sekaan. Lopputuloksena ei lemon posset hyytynyt kunnolla. Herkullista se oli, mutta ei ihan sellaista kuin piti.

No, Copycatkin oppii. Toisesta erästä tuli täydellinen. Tämä onkin ihan omiaan vappupöydän herkuksi. (Siis ennen niitä donitseja)

Donitseista puheenollen - prakaako Blogger vai ettekö tosiaan ole ollenkaan vastailleet sivupalkin kyselyyn ?

Hauskaa vappua kaikille !

Lemon posset
(kolmelle)
2 dl kuohukermaa
vajaa 1 dl sokeria
1 sitruunan mehu

Lisäksi
Mansikoita

Mittaa kerma ja sokeri pieneen kattilaan. Anna kuumeta ja keitä noin 3 min koko ajan sekoittaen. Saa porista. Nosta kattila liedeltä ja sekoita sitruunan mehu joukkoon. Maista seosta ja lisää tarvittaessa sokeria tai sitruunamehua.

Kaada seos 3 pieneen kippoon. Peitä tuorekelmulla. Nosta jääkaappiin ja anna hyytyä vähintään muutaman tunnin ajan.

Tammikuun lempileipää - Blogistanian klassikko

Copycat on hykerrellyt onnesta viime aikoina useampaankin kertaan. Blogeista on löytynyt ihania reseptejä perheen kanssa herkuteltavaksi. Muutamat löytyvät FB:n puolelta, mutta pataleipä on ihan pakko nostaa lempileipien joukkoon.

Olen reseptiä ihaillut useammassakin blogissa, mutta vasta Herkku ja koukku blogin versio sai meilläkin Kokkipadan pois kaapista. Se kannatti. Leipä on helppoakin helpompaa. Sen rapea kuori rasahtelee ihanasti ja sisuksen pehmeä "höhhömäisyys" on leipien aatelia. Tein sitä ensimmäistä kertaa, kun isommat pojat tulivat kavereineen välipalalle ja silloin piti itse pitää kiirettä, että ehti maistamaan. Katosi parempiin suihin sen verran nopeasti.

Joulukuun lempileivästä tarinoidaan täällä ja täältä taas löytyvät kaikki suosikkini tähän mennessä. 

Copycat juhlii voitaikinavohveleilla

Niin hyviä ideoita täältä Blogistaniasta löytyy, ettei voi kuin pistää pienet tarjoilut pystyyn ja kutsua käymään sellaisen ystävän lapsineen, jota ei ole nähnyt melkein koko syksynä. Ehdittiin sentään vielä ennen joulua.

Herkku ja koukku - blogista se alkoi ja jatkui sitten Sillä sipulissa. Copycat innostui ja kaivoi vuosia kaapin pohjalla lojuneen vohveliraudan esille, sekoitti lohikreemin, nosti pöytään muitakin tilpehöörejä ja pisti toimeksi. Ja kyllä kannatti. On kuulkaas erinomainen oivallus tuo voitakinan käyttö. Lopputuloksena on ihanan rapeita vohveleita eikä edes tarvitse tuskailla juoksevan taikinan sottaavuuden kanssa. Tästä oli erityisesti iloa, kun paistomestarina toimi esikoinen 10v.

Kiitokset siis ideasta. Meillä mentiin suolaisella, joten alla lohikreemin ohje.

Tarvitset kaupan valmista kaulittua voitaikinaa ja vohveliraudan sekä lisäksi :


Savulohta (joko kylmäsavulohta tai lämminsavulohta, maun mukaan)
100g tilli-pippurituorejuustoa
50g maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl maustamatonta jugurttia
puolikkaan paprikan
1 kevätsipulin
pippuria
2 rkl sitruunamehua

Tee pari tuntia ennen tarjoilua, jotta maut tasaantuvat. Silppua lohi, paprika ja kevätsipuli ja sekoita muiden ainesten kanssa. Maista ja mausta tarpeen mukaan.

Muina lisukkeina oli smetanaa ja mätiä, sekä jugurtti-vuohenjuusto-sitruunankuori-mössöä parmankinkulla.

Jälkkäriksi syötiin pähkinäleivoksia ja Banoffee-torttua, mutta niistä lisää ehkä sitten vähän myöhemmin. Nyt pitää mennä vielä valmistamaan viimeiset suklaalusikkapussit tältä joululta :-)