Hiljaisuuteen ei ole mitään varsinaista syytä. Kunhan olen elänyt.
Toki tässä on ollut kaikenlaista puuhaa. Isäntä oli viikon kanssamme kotona, minä ja kuopus kymmenen päivää pääsiäisen nurkilla Biarritzissa. Olen tehnyt töitä, laittanut vähän ruokaa ja jopa lukenut jonkin verran.
Kaikkein radikaalein muutos viimeisen kuukauden aikana lienee se, että (oikeasti) tajusin viimein olevani totaalisen rapakunnossa. Ehkä herätyksenä toimi se, kun lentopäivän jälkeisen pitkän koneellaistumispäivän jälkeen heräsin yöllä siihen, että minua huimasi. Päivänkin olin vähän kuin hiprakassa, mutta sitten sain joogalla taas veren vähän kiertämään. Nyt minulla on fysioterapialähete ja ranteessa Suunto urheilukello. Storytelistä löysiin taas aloittelijoille tarkoitetun Juoksukoulun.
Joogaa ja kevyttä lenkkeilyä, ehkä se siitä. Täytyy seurata tilannetta. Vähän ihmetyttää, kun kello näyttää suuriman osan päivää statusta "stressed" eli "rasittunut" vaikken tekisi yhtään mitään. Varsinkin työkoneen viereen istuessa muutos tuohon statukseen on salamannopea. Mitäköhän tuostakin voisi tulkita ?
