Lisää jäätelöä eli kuukauden keittokirja

Niinhän siinä kävi, että muksujen jäätelökinuminen nousi jäätelökoneen myötä potenssiin kymmenen. Hieman epäröin täyttää toiveita, sillä sokeria ja rasvaa päivittäin kohtuuttomina annoksina ei oikein kuulostanut hyvältä ajatukselta sen paremmin lapsille kuin äidillekään.

Ryhdyin kokeilemaan "terveellisiä" jäätelöreseptejä. Järkeilyni mukaan ne joko olisivat vähemmän vahingollisia nauttijoilleen tai, meidän huushollissa se todennäköisempi lopputulos, nyrpistely johtaisi vähempään jäätelönhimoon.

Hyvänä apuna suunnittelussa toimi koneen mukana tullut Hyvän olon jäätelökirja. Kirjan alkuosan vinkeistä sai hyvän käsityksen eri ainestyyppien vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Reseptiosan houkuttelevat kuvat taas suorastaan pakottivat kokeiluun. Värit ovat kirjassa jäätelöbaarinhempeitä ja kesäisiä. Kukat ja pastellisävyt luovat mielikuvan lempeistä ja makoisista herkuista.

Kirjassa on siis jäätelöreseptejä ilman maitotuotteita, gluteenia ja valkoista sokeria. Laihduttajalle nämä eivät taida sopia, sillä pehmeän jäätelön salaisuus on usein sopivassa määrässä rasvaa. Tosin nämä jäätelöt ovat niin "täyttä tavaraa", että tyytyväinen olo näyttää tulevan pienemmästä määrästä kuin teollisia jäätelöitä maistellessa.

Minä pikkusen fuskasin tuon sokerin kanssa ja vaihdoin hunajan ainakin osittain glukoosisiirappiin - ihan vain rakenteen pehmeyden varmistaakseni. Tiedä sitten, onko tuolla varsinaisesti vaikutusta.


Mites sitten kävi? 

Mustaherukkaherkku oli muunnteltu versio kirjan ohjeesta. Lähinnä yritin seurata suhdelukuja rasvan ja sokerin ja massan osalta. Minä tykkäsin, lapset maistoivat pari lusikallista ja väänsivät sitten suunsa vinoon. Liikaa maapähkinävoita kuulemma - joo, mutta kun minä tykkäsin juurikin tuosta maapähkinävoin ja mustaherukan kontrastista.

Osasyy mutinalle saattaa tietysti olla myös, etten siivilöinyt mustaherukan siemeniä pois. Minua ne eivät häirise, mutta jälkikasvu vähän vierastaa.

Toinen versio eli kirjan ohjeella tehty vaniljajäätelö kookosmaitoon cashew-pähkinöillä sai tyrmäystuomion. Ei kuulemma saa tehdä enää. Vika tosin saattoi olla minun tehosekoittimessani, jossa ei vaan kertakaikkiaan riitä tehoja saada pähkinöitä todella sileäksi tahnaksi. Mitä ilmeisimmin terveellisten jäätelöiden tekeminen ei ole kiinni jäätelökoneesta, mutta tehosekoittimen on syytä olla priimaa.

Lupasin palata takaisin perinteiseen - ainakin seuraavan erän osalta. Pakkasessa on pari purkkia noita terveysversioita äitiä varten. Täytyy yrittää joskus taas uudelleen, kun nämä kokeilut ovat unohtuneet. Nyt ovat maistajat turhan epäluuloisia ja tiukkaavat ainesosalistan tietoonsa jo ennen ensimmäistä lusikallista.

Ihan selvästi Hyvän olon jäätelöiden osalta pätee sama juttu, kuin terveystrendiruokien kohdalla yleensäkin. Niihin pitää totuttaa ja tottua.

Mustaherukkaherkku 

2dl marjoja (pakkasesta)
1prk kookoskermaa
1rkl neitsytkookosöljyä
1rkl maapähkinävoita
0,5dl glukoosisiirappia (tai hunajaa)

Sekoita ainekset mahdollisimman sileäksi massaksi tehosekoittimessa. Kaada jäätelökoneeseen ja anna pyöriä puolisen tuntia. Voit laittaa pakkaseen kovettumaan, mutta minusta oli juuri passelin pehmeää suoraan koneesta pyöriteltynä.

Kesädekadenssia eli jäätelökone myyntiin

No nyt on lukumaratonkin takanapäin. Kunto kesti, vaikka pientä kirjakrapulaa näköjään tänään podenkin, tai siis lähinnä silmät. Täytyy vielä palata maratoniin varmaan erikseen, mutta tässä on pieni välipala sillä aikaa kun kokoan ajatuksiani. 

Kun mikään ei riitä. Eihän sitä nyt pelkästään suklaajäätelöä, kun voi saada paahdettuja mantelilastuja päälle. Niin, enkä minä ole tunnetusti koskaan sanonut ei myöskään mansikkahillokkeelle...

Tässä on varmaa paras suklaajäätelö ikinä ja tässä arviossa on mukana erinäisiä niin itse tehtyjä kuin valmiina ostettuja jäätelöpalloja viimeisen vähän yli - no, aika monen vuosikymmenen ajalta.

Viimeistään tämän jäätelön mukana minut on käännytetty. Jos joku haluaa ostaa pienen jäätelökoneen, niin minulla on myynnissä. Minä en sitä enää tarvitse niin kauan kuin kaupasta saa Dansukkerin glukoosisiirappia. Oli se sen verran helppoa saada sellainen pehmeän kermainen lopputulos, joka ei edes jäätynyt kivikovaksi pakkasessa.

 (Edelliset tämän kesän jäätelötestaukset voi lukea täältä ja täältä)

Kesädekadentti suklaajäätelö 

iso purkki kuohukermaa (3,3 dl)
4 dl iskukuumennettua punaista maitoa
8 kananmunankeltuaista
2 dl Siro -sokeria
2 dl glukoosisiirappia
pari-kolme  kourallista  Valrhonan tummaa suklaata (Caraibe)

Vatkaa keltuaiset ja sokeri tukevaksi vaaleaksi vaahdoksi. Kuumenna kerma, maito ja glukoosisiirappi kiehuvaksi.

 Laita suklaa kulhon pohjalle ja kaada päälle sen verran maitoseosta, että suklaa juuri ja juuri peittyy. Anna sulaa ja sekoita tasaiseksi.

Kaada maitoseos keltuaisvaahtoon ja vatkaa voimakkaasti. Sekoita suklaaganacheen ja laita koko seos pakkasenkestävään kannelliseen kulhoon ja anna jäähtyä.

Laita kulho pakastimeen ja vatkaa seosta muutaman kerran jäätymisen aikana. Minä itse asiassa vatkasin vain pari kertaa ihan alussa, kun sitten menin nukkumaan. Silti koostumus oli minusta juuri oikeanlainen.

Tämä jäätelö on parhaimmillaan kahvin kera.