Puurosotaa ja teeleipiä

Meillä ei lapsille kelpaa puuro. Ei sitten niin millään. Paitsi, jos se on mummin keittämää kaurapuuroa. Äidin keittämänä ei uppoa mikään puuro, ei edes vispipuuro. Tämähän ei tietysti estä äitiä yrittämästä säännöllisin väliajoin.

Viimeksi yrityksen alla oli ohrapuuro. Ostin Turusta messuilta Riihipuodin Äidin unelma luomuohraryynejä, jotka kuulemma hautuvat kiehuvaan maitoon sekoitettuna ihanaksi puuroksi levyltä pois nostettuina. Ihan noin helposti puuro ei kuitenkaan syntynyt, vaan jouduin vähän lisäämään ohjemäärään ryynejä ja hauduttamaa miedolla lämmöllä. Lopputuloksena oli sitten kuitenkin pehmeä ja äidistä hyvinkin maistuva puuro. Vaan kelpasiko lapsille ? Ei tietenkään.

Puurokokeilun aikaan oli Hävikkiviikko vielä päällä, joten puolikas kattilallinen puuroa piti upottaa johonkin. Tein siis samoin kuin edellistenkin puurokokeilujen kohdalla. Leivoin leipää.

Tällä kertaa kokeiluun pääsi muunnelma ryynipussin kyljestä bongatusta teeleipäreseptistä. Kuten kaikki teeleivät, se oli parhaimmillaan tuoreen lämpimänä. Silloin sain pari palaa menemään lapsillakin. Loput jäivät ja taas piti miettiä käyttöä... Loputon kierre tämä hävikin välttäminen krantussa seurassa.

Puuroteeleipä 

4 dl vanhaa ohrapuuroa
2 dl ohraryynejä
4 dl vehnäjauhoja
2 dl kuumaa vettä
4 tl leivinjauhetta
4 tl sokeria
ripaus suolaa (puuro on jo suolattu)
1 dl öljyä

Sekoita kuivat aineet puuron kanssa ja lisää vesi ja öljy. Levitä taikina tasaiseksi leivinpaperin päälle isoon uunivuokaan. Taputtele jauhotetuin käsin ja pistele haarukalla.

Paista 225 asteessa noin 15minuuttia. Pistä palan.päälle reilusti voita sulamaan ja syö heti.

Punajuurifanin ohraherkku

 

Tämä ei nyt ehkä ole ihan sellainen ruoka, jota hellekeleillä tekee varsinaisesti mieli. Meillä tätä syötiinkin illalla aika myöhään jo jokin aika sitten - hitusta ennen kuin kesä löi lämmöt päälle täysillä. 

Tämä vaan oli niin tosi hyvää, että pitää kirjata ylös ennen kuin kokonaan unohdan. 

Ideana siis on uunissa kypsennettyjen balsamico-punajuurien yhdistäminen ohrarisottoon. Viljaisen pehmeä maku yhdistyy punajuuren makeuteen ja saa ytyä fetan happamuudesta. Mukaan vielä kevätsipulia niin herkku on valmis. Paitsi, että meillä sattui olemaan vielä Jokihaka kokkaa blogista jo syksyllä bongatun ohjeen mukaan valmistettua uunikanaa. Hyvältä maistuivat kaneli ja muut mausteet näin kesälläkin. 

Minä olen tuohon ohraan tykästynyt viime aikoina oikein tosissaan. Siinä on enemmän makua ja purutuntumaa kuin riisissä, mutta silti se on lohturuokaa parhaimmillaan.  Vielä kun saisi tuon nuorisonkin jakamaan innostuksen. Mutinoita kuuluu yhä.

Punajuurinen ohrarisotto

Kuori punajuuret ja leikkaa halki ristikkäin. Kääri suolalla ripotellut punajuuret folioon yhdessä balsamicotilkan kanssa ja laita uuniin 200 asteeseen 40-60min punajuurien koosta riippuen. Anna jäähtyä vähän aikaa.

Kiehauta tuplasti kasvislientä ohraryynien määrään nähden. Kuullota hienonnettu punasipuli ja pari valkosipulinkynttä voin ja oliiviöljyn sekoituksessa pannulla. Ripottele päälle hiukan suolaa, jotta nesteet irtoavat eivätkä sipulit käristy liikaa. Lisää joukkoon ohraryynit ja kuullota niitä vähän aikaa. Muutaman timjaminoksankin riivittynä voi tiputtaa kaveriksi tässä vaiheessa. Kaada päälle kasvisliemi ja anna poreilla, kunnes se on imeytynyt ryyneihin. Mausta maun mukaan pippurilla ja tarpeen vaatiessa lisäsuolalla.

Pilko punajuuret ja sekoita ne ohraton kanssa. Saat ihanan punaisen seoksen. Ripottele päälle fetaa ja kevätsipulia. Halutessasi voit lisätä vielä paahdettuja pinjansiemeniä. Minä harmikseni unohdin ne kippoon.