Kaukamoinen

Petteri Hannila : Kaukamoinen 
Oma ostos Elisa Kirjasta

Tuossa dekkarikuun tohinassa jäi toukokuulta kirjoittamatta kokonaan Kaukamoisesta. Se kuitenkin minusta ansaitsee vahvasti tulla mainituksi ja mainostetuksi. Suomalaista fantasiaa on viime vuosina ilmestynyt mukavasti ja Kaukamoinen on lajityyppinsä mielenkiintoinen edustaja. Kalevalainen parsi ja tunnelma veivät mukanaan ja huolimatta tarinan varsin tummistakin sävyistä viihdyin sen parissa.

Vierra on kainujen heimon tytär, taitava metsästäjä ja soturi, jota elämän käänteet kuljettavat päällikön kodasta orjuuteen, sisarrakkaudesta petokseen. Mytologiset tarinanjuonteet ja vanhojen voimien läsnäolo luovat omat haasteensa Kaukamoisen elämään. 

Juoni on täynnä käänteitä. Siinä on mielestäni sekä kirjan yksi vahvuuksista että heikkouksista. Tarina ei missään vaiheessa ole tylsä, mutta vauhti välillä vähän turruttaa. Suvantovaiheet syventäisivät sekä henkilöhahmojen, ympäristön että taustan ymmärrystä. Nyt nämä jäivät hiukan ohuiksi ja lukijaa välillä melkein väsyttää. Jänniinkin käänteisiin vähän turtuu.

Näin naisena oli mukava lukea heimosta, jossa päällikkönä on nainen. Naiset metsästävät ja taistelevat ja heidän arvonsa määriytyy enemmänkin noiden taitojan myötä kuin keittoreseptien, mikä oli varsin virkistävää. Eivät miehetkään varsinaisesti vätyksiä ole, mutta vähemmän pääsevät pullistelemaan kuin monissa, monissa muissa fantasiatarinoissa.

Petteri Hannila on käsittääkseni itse kustantanut kirjansa. Näkyykö kustantamon tuen puute juuri tuossa pienessä tarinan nykivyydessä ja ohuudessa ? En tiedä, minä en asiaa osaa oikein arvioida, mutta voisin olettaa, että lisäsparraus olisi helpottanut. Kirja on kuitenkin miellyttävällä tavalla erilainen kuin monet muut ja sitä luki mielellään.

Tästä kuulemma alkaa sarja Kaukamoisesta. Odotan jatkoa mielenkiinnolla. Vielä ei kai sellaista ole ilmestynyt ? Ainakaan en näin äkkiseltään löytänyt mistään.

Aamu-usvaa matkalla

Charles Baudelaire : Le Spleen de Paris
Oma ostos Kobosta 

Kun tämä ajastettu artikkeli ilmestyy blogissa, olemme todennäköisesti aika lähellä Saksan ja Ranskan rajaa. Aamu-usva leijailee tienvierustalla ajaessamme unisten kylien läpi. Myös kuskin silmät harittavat ja kartturin leukaperät natisevat haukotuksista. Takapenkillä on (toivottavasti) vielä hiljaista. Onneksi pysähdyspaikalla saa vahvaa kahvia. Ranskassa siis ollaan ja edessä loma. Terveisiä kissavahdeille kotiin !

Baudelairea ranskalaisemmaksi tuskin pääsee. Hänen proosarunonsa ovat kaikkien nuoruusangstiaan elävien peruslukemistoa. Tosin ne eivät nimestään huolimatta ole varsinaisesti tuskaisia, vähän haikeita vain. Niillä voi lääkitä sieluaan niinä hetkinä, kun elämä murjoo tai muuten masentaa. Kirjailija itse oli oikea runoilijan perikuva. Oopiumin orja ja syfiliksen syömä nuorukainen, joka kuoli nuorena - klassikkohahmo, eikös vain ?

Mielellään Baudelairea kuitenkin lukee myös tällainen, angstivaiheensa jo aikoja sitten ohittanut keski-ikäinen naisihminen. Kyseessä on sarja tuokiokuvia, minitarinoita, joita myös kirjailija itse proosarunoiksi kutsui. Niissä näemme vilauksen jostain kirjailijan mieltä askarruttaneesta tilanteesta tai kuulemme lyhyitä ihmisten välisiä dialogeja. Baudelaire oli aikansa lapsi. Nykyään 1800-luvun puolivälissä pahennusta aiheuttaneet tekstit eivät saa edes kulmakarvoja värähtämään, mutta kertovat lukijalle oman aikansa käsityksistä.

Baudelaire oli dekadenssin tyylipuhdas edustaja ja joutui sensuurin hampaisiin - tosin vielä enemmän toisella teoksella eli Fleurs du Mal. Se onkin sopivasti minulla matkalukemisena. Syvälle dekadenssiin ei ehkä tällä perhematkalla sukelleta, mutta epikurolainen lähestymistapa on meille luontainen ja eteläinen Ranska oiva paikka sen toteuttamiseen.

Pieniä raportteja matkan varrelta siis tiedossa teillekin - sillä varauksella, että saan yhteydet pelittämään kunnolla.

Sitruunaleipä kesäpöytään

Minulla ei noin ihan luonnostaan ensimmäiseksi tulisi mieleen tökätä sitruunankuorta leipään, mutta se toimii ! Tämän reseptin olen aikoinaan bongannut kai Glorian ruoka ja viini -lehdestä niin kuin niin monen muunkin herkullisen leipäreseptin. Siitä lähtien tätä on tehty vähintään kerran kesässä.

Sitruunaleipä

Päivä 1

7-8 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
2-3 tl suolaa
1/2 pss kuivahiivaa
2 1/2 dl lämmintä vettä
1 dl maustamatonta jugurttia
1/2 dl oliiviöljyä

Sekoita vesi jugurtin kanssa. Laita kuivat aineet kulhossa ja lisää nesteet. Vaivaa noin 10min. yleiskoneen pienellä nopeudella ja taikinakoukulla. Taikina saa jäädä hiukan löysäksi.

Laita taikina kannelliseen, öljyttyyn astiaan ja anna sen kohota jääkaapissa vähintään yön yli.

Päivä 2

luomusitruunan kuori
vehnäjauhoja leipomiseen

Kaada taikina hyvin jauhotetulle pöydälle ja painele se levyksi. Ripottele raastettu sitruunankuori tasaisesti levyn äälle. Taita levy kerran pitkittäin ja poikittain ja vaivaa hetki.

Leikkaa taikina kahtia tai pötköstä 10-12 sämpyläksi. Pyöritä palloiksi ja muotoile ne kämmenten välissä soikean sitruunan muotoisiksi.

Kohota liinan alla runsas tunti. Viillä viilto terävällä veitsellä päälle.

Tässä kohtaa käskettiin reseptissä heittämään vettä uunin pohjalle ja paistamaan 225 asteessa n. 20min leipiä tai 12 min sämpylöitä, mutta minäpä sovelsin taas pataleipää. 30min 225 asteisessa uunissa kuumentuneessa padassa kannen alla plus 10 min ilman. Lopputulos oli ihan mahtava !

Tämä on herkkua tuoreena, mutta sitruunan maku vahvistuu vielä, jos malttaa odottaa seuraavaan päivään...

Tapenade

Juupa juu, pientä kokkailuväsymystä on ollut edelleen havaittavissa, vaikka olenkin jäänyt koukkuun Jamien ohjelmaan. Syytän säätä ja viikon pakkausrupeamaa. Se on kuulkaas aikamoinen rumba, että saa viiden ihmisen vaatteet valittua, pestyä, silitettyä ja vielä pakattua niin, että autoon mahtuisi paluumatkalla isännän viinejä mahdollisimman monta laatikkoa. Niitä kun pitäisi saada taas kotiutettua tänne Suomen kellariin... Sellaiset satakunta (laatu)pulloa odottaisi kärsivällisesti noutajaa.

Onneksi kesällä maistuvat nämä vakiomössöt - kuten esimerkiksi tapenade eli oliivitahna. Se sopii hyvin teemaankin, sillä Etelä-Ranskassa tätä syödään monenlaisena versiona. Yleensä kalana on sardelli, mutta olemme huomanneet kelpaavan lapsille paremmin vähän miedonpana versiona...

Tapenade 

Sellainen keskikokoinen purkillinen mustia, kivettömiä oliiveja kaadetaan tehosekoittimeen. Sekaan lisätään purkillinen tonnikalaa, pikkupurkillinen kapriksia, puoli desiä sitruunamehua ja puoli desiä oliiviöljyä. Pistetään surraamaan. Maistetaan ja lisätään maun mukaan lisää sitruunamehua tai oliiviöljyä, kunnes saadaan pehmeä tahna.

Helppoa kuin mikä ja maistuu ihanalta leivän päällä. Minun suosikkilisukkeeni on tomaatti. Kesän makeat, kypsät tomaatit täydentävät tapenaden hapokkuutta ja suolaisuutta ihanasti.

Korianterinkukkaa en syönyt, vaikka se lautaselta löytyikin, mutta sen tuoksu oli huumaava.  Lähinnä se on tuossa muistuttamassa, että näitä tahnoja voi muunnella mielensä mukaan. Yrttejä vaan sekaan, jos siltä tuntuu - tai jotain muuta.

Lukumaratonin jälkipuintia

Silmät alkavat taas toimimaan ja untakin on saatu, joten kurkistetaanpa vielä lukumaratonin loppuyhteenvetoon.

Ensinnäkin - se oli tosi kivaa ! Lukeminen on aina kivaa, mutta yhteismaratonin yhteisöllisyys pääsi positiivisesta ennakko-odotuksestani vielä yllättämään. Tsemppaus oli mahtavaa!

Kiitos siis kaikki kanssamaratoonarit (ja sivustatsemppaajat) 

Tuli matkalla tietysti jotain opittuaki. Kun seuraavan kerran maratoonaan, niin se pitää tehdä ajankohtana, jolloin lapsilla on jotain omaa ohjelmaa jossain muualla. Ulkona vielä sataa ripsotti, joten isäntä oli välillä vähän stressaantunu, kun yritti pitää kolmea villiä vekaraa pois äidin niskasta... Niin, tai sitten pitää äidille keksiä kiva lukupaikka muualta. Tuo samainen sade vähän sotki rantakahvilasuunnitelmia.

10.7. meitä osallistuikin maratoniin kiitettävä määrä bloggareita, kaikkiaan 23 virallisesti ilmoittautunutta (lista löytyy täältä) ja vielä osa-maratoonarit päälle.

Seurasimme sekä luettua sivumäärää, että myös luettuja kirjoja. Ensimmäinen on huima. Porukalla saimme kasaan 20 173 !!!!  (tämä taitaa olla lopullinen tulos) luettua sivua, emmekä edes mitenkään tavoitelleet mahdollisimman suuria lukuja. Lähinnä tarkoituksena oli seurata mielenkiinnosta, paljonko oikein kertyy. Oma sivumääräni oli 966.

Myös kirjoja luettiin laidasta laitaan, sarjakuvista klassikoihin, fantasian, hömpän ja dekkarien kautta.


Omat kirjani ovat seuraavat (koko maratoonarien kirjalistan kopioin tämän viestin loppuun... sieltä voi käydä bongaamassa omat suosikkinsa !) :

Pekka Matilainen : Kupoli 
Elisa Kirjalta luettavaksi ja blogattavaksi saatu 

Se kirvoitti tuoreeltaan jo kommentteja eli
"Pekka Matilaisen Kupoli (231 sivua) luettu. 1400-luvun Firenzeen sijoittuva historiallinen dekkari oli mukavan helppoa luettavaa. Nuoren Antonio-pojan kertoma tarina surmatusta aatelismiehestä, väärin syytetystä kirkonpalvelijasta ja kadonneesta antiikin käsikirjoiutuksesta vei mukanaan. Kirja myös vilisee erilaisia historiallisia henkilöitä ja tapahtumia, joita renessanssiajan Firenzessä riittää. Mielenkiintoista luettavaa siis, mutta jotenkin itse juoni vähän jäi kaikkien historian nippelitietojen varjoon. Sitä olisi vielä voinut vähän lihavoittaa niin, että tarinan henkilöiden painoarvo olisi kasvanut suhteessa kaikkiin suurmiehiin, filosofeihin ja taiteilijoihin."

Elisa Kirjalta luettavaksi saatu

Pasi Ilmari Jääskeläinen : Harjukaupungin salakäytävät
Elisa Kirjan kesäalesta itse ostettu 

Tähän kirjaan minä rakastuin heti. Onneksi on seuraava Jääskeläinen jo Kobossa odottamassa.

"Nonniin, nyt minä olen ihan hämmentynyt. Luin juuri Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät ja sen tunnelmista on vaikea päästää irti. Kirjan alussa mietin, onko tässä taas tällainen tyypillinen suomalainen keski-ikäisen miehen kriisikuvaus, mutta sitten tarina kiemuroitui ja siirtyi aivan uudelle tasolle.

Olen aivan ihastuksissani. Olen viime aikoina ollut Murakamin lumoissa, mutta tässä on nyt aika varteenotettava ehdokas hänen seurakseen. Tyylissäkin on jotain samaa. Unenomainen todellisuus, joka sekoittuu ihmisten hitaaseen särkymiseen ja taas eheytymiseen saa ainakin minut täysin valtaansa. Melkein harmittaa, että tämä tuli luettua lukumaratonpäivänä, jolloin pakostakin keskittyminen on hiukan kevyempää. Tätä kirjaa pitäisi makustella.

Keski-ikäisen kustantaja Suomisen lapsuuden Viisikkoleikit Jyväskylän salakäytävissä ovat aikoinaan päättyneet nuoren rakkaustarinan traagiseen loppukohtaukseen. Vanha historia palaa kummittelemaan Facebookin sivuille. Jääskeläinen leikkii ajalla ja takaumilla taitavasti vuoroin hämmentäen ja vuoroin selkiyttäen lukijan ymmärrystä. 

Kirjalle on myös vaihtoehtoinen loppu, jonka voi käydä lukemassa Atenan sivuilla. Itse kyllä pidin enemmän juuri siitä, jonka osuin kirjassa saamaan... arvaatteko kummasta ? "


Jussi Katajala : Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita
Elisa Kirjan kesäalesta itse ostettu

Tämän oli tarkoitus olla kitalaenpuhdistus novellien varasto, mutta sitten jäinkin siihen koukkuun ja luin kaikki kirjan novellit putkeen.

"Ihania, tyyliltään jotenkin vähän vanhahtavia historiallisia novelleja, joissa monessa on pieni yliluonnollinen vire. Tykkäsin hurjasti. Jussi Katajala on jotenkin onnistunut saavuttamaan sellaisen tunnelman, jonka yleensä yhdistän sellaisiin 50-60-luvulla kirjoitettuihin seikkailuromaaneihin. Näin silti, vaikka tarinoiden aiheet vaihtelevat esihistoriallisesta ajasta nykyaikaan.

Aiheista osa oli ehkä turhankin tuttuja (taivaalta tuleva avaruus"jumala, kuoleman lykkääminen herkullisella ruoalla), mutta kaikkiaan ote on varsin raikas ja tarinoita luki todella mielellään. Hyvä löytö!"


Kalle Isokallio : Vesimeloni
Oma ostos Elisa Kirjasta joskus aiemmin 

Tämä jäi kesken maratonpäivänä ja näyttää uhkaavasti jäävän kesken sen jälkeenkin. Kirja kertoo taloudellisista kiemuroista, investoinneista, huijauksista ja ihmisten tarpeesta tienata rahaa. Teen työtäni kaupallisella alalla, olen viime aikoina miettinyt investointikuvioita, eikä yhtään huvita lukea melkein samoista jutuista kirjasta vapaa-ajalta. 


Thomas Mannin novelleja (vanhempi pokkariostos jostain) 
tarjosi myös luettavaa. Tästä kirjasta kävin läpi kolme novellia, jotka olivat aikakautensa tyypillisiä edustajia. Hauskoja, mutta viimeisimmän lukeminen maratonin loppuvaiheessa ei välttämättä ollut ihan hyvä idea...

Seuraava maraton on jo 24.7., joten halukkaat ehtivät siihen vielä hyvin mukaan !

Ja tässä sitä maratoonarien kirjalistaa :

 
1. Ahnve, Karin: On vasta aamu
2. Ahonen, Lauri & Jaakko - Pikku Närhi
3. Andersson, Claes: Syksyni sumuissa rakastan sinua (runoja)
4. Andersson, Claes: Hulluudestamme ja hulluudestamme
5. Austen, Jane & Ben H. Winters: Järki ja tunteet ja merihirviöt (jäi kesken)
6. Autio, Aada Aleksandra: Tuulen tuoma (novelli)
7. Bach, Richard: Kohoa siivillesi (kesken)
8. Bechdel, Alison - Äideistä parhain
9. Bergstrand, Mikael: Delhin kauneimmat kädet
10. Buck, Pearl S.: Hyvä maa
11. Byatt, A.S.: Ragnarök, jumalten tuho (+1/3)
12. Canales, Juan Díaz: Valkoinen valtakunta (Blacksad #2)
13. Canth, Minna: Agnes
14. Carriger, Gail: Changeless (osittain)
15. Cleland, John: Fanny Hill
16. Dahl, Roald: Jali ja suklaatehdas
17. Dexter, Colin: Viimeinen bussi Woodstockiin
18. Dickens, Charles: Oliver Twist (lyhennelmä)
19. Dijan, Philippe: Hullu rakkauteni
20. Dominíguez, Carlos María: Paperitalo
21. Dovlatov, Sergei: Matkalaukku
22. Dunmore, Helen: Ingo - Meren kansa
23. Enoranta, Siiri: Nukkuu lapsi viallinen
24. Erpenbeck, Jenny: Vanhan lapsen tarina
25. Fitzgerald, F. Scott: Kultahattu (osittain)
26. Fuentes, Carlos: Aura
27. Gaiman & Russell - Coraline
28. Gaiman & Russell - Sandman. Unten metsästäjät
29. Golding, William: Kärpästen herra
30. Haakana, Veikko: Suden lauluja (runoja)
31. Hakkarainen, Anna-Kaari: Verkko
32. Hall, Tarquin: Vish Puri & kadonneen palvelijattaren tapaus
33. Hannila, Petteri: Kaukamoinen
34. Harju, Janne: Niin lähti kaunis päivänsäde (novelli)
35. Harris, Charlene: Living Dead in Dallas (osittain)
36. Hegemann, Helene: Aksolotli – Yliajo
37. Hietamies, Laila: Jos tulisi lopulta ikävä (novelli)
38. Hossein, Khaled: Ja vuoret kaikuivat
39. Hyppönen, Henkka : Sehän on ihan hyvä
40. Hämäläinen, Helvi : Kaunis sielu
41. Ibsen, Henrik: Rakkauden komedia (näytelmä, jäi kesken)
42. Isherwood, Christopher: Cabaret - Jäähyväiset Berliinille
43. Isokallio, Kalle : Vesimeloni
44. Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
45. Jansson, Tove: Kesäkirja
46. Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia
47. Jokinen, Seppo: Ajomies
48. Jones, Diana Wynne: Leijuva linna
49. Järvelä, Jari: Chateau Inkeroinen (novelli)
50. Jääskeläinen, Pasi Ilmari : Harjukaupungin salakäytävät
51. Kafka, Franz: A Country Doctor (novelli)
52. Kanehara, Hitomi: Käärmeitä ja lävityksiä
53. Katajala, Jussi : Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita (novellikokoelma)
54. Kettu, Katja: Kristalliyö (novelli)
55. Kiljander, Robert: Pahassa pulassa (näytelmä)
56. Kitamura, Satoshi: Tuku-tuku ei nuku (lastenkirja)
57. Kokkonen, Kiti: Purukumi karusellissa
58. Kokkonen, Kiti: Terveisin Karo, sähköpostiromaani
59. Kotro, Arno: Sanovat sitä rakkaudeksi (runoja?)
60. Kotro, Arno - Lybäck, Christer: Veitsen terällä
61. Lensu, Terttu: Mummo vastaan muu maailma (osittain)
62. Läckberg, Camilla: Mantelintuoksua lumimyrskyssä
63. Lauronen, Mixu & Anastasia Lapintie: Vilja® (novelli)
64. L'Engle, Madeleine: Hyppy ajassa
65. Mankell, Henning: Tähtiin karkaava koira
66. Mann, Thomas : Pikku herra Friedemann (novelli)
67. Mann, Thomas : Tristan (novelli)
68. Mann, Thomas : Tonio Kröger (novelli)
69. Matilainen, Pekka : Kupoli
70. McCarthy, Cormac: The Sunset Limited (näytelmä)
71. McEwan, Ian: Sementtipuutarha
72. McEwan, Ian: Vieraan turva
73. McInerney, Jay: Bright Lights, Big City
74. Meresmaa, J. S.: Lintukoto (novelli)
75. Miten kirjani ovat syntyneet 5 (kahden kirjailijan osuus)
76. Moggach, Deborah: Tulppaanikuume
77. Montgomery, L.M: Annan nuoruusvuodet
78. Murakami, Haruki: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta
79. Nakamura, Fuminori: The Thief
80. Niemi, Mikael: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (osittain)
81. Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta
82. Nousiainen, Miika: Metsäjätti (osittain)
83. Nupponen, Anni: Juuret (novelli)
84. Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
85. Poe, Edgar Allan: Keijun saari (novelli)
86. Poe, Edgar Allan: Sanojen voima (novelli)
87. Poe, Edgar Allan: Älä lyö pirun kanssa päästäsi vetoa (novelli)
88. Pratchett, Terry & Gaiman Neil: Hyviä enteitä (osittain)
89. Pushkin, Alexandr: Patarouva (novelli)
90. Päivinen, Maaria: Mitä jäljelle jää (novelli)
91. Rajakylä, Sami: Pätkärunoilija
92. Riley, Andy - Pupujen uusi itsemurhakirja
93. Rouhiainen, Elina: Uhanalainen (osittain)
94. Rogan, Charlotte: The Lifeboat
95. Rommi, Satu: Kahvia ja guruja eli kolme vuotta Intiassa
96. Rowling, J.K: Siuntio Silosäkeen tarinat
97. Sairanen, Petter: Muisti on unta
98. Salama, Annukka: Piraija kuiskaaja
99. Saranti, Elisabeth: Furberry (novelli)
100. Seppälä, Juha: Takla Makan
101. Sewell, Anna: Black Beaty (kesken)
102. Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi (kesken)
103. Shields, Carol: Maitoa leipää olutta jäätelöä (novelli)
104. Shields, Carol: Naamiaispuvut (novelli)
105. Shields, Carol: Takan ruokaa (novelli)
106. Siekkinen, Raija: Novelli (novelli)
107. Sihvonen & Rapi - Kuolleiden urheilijoiden seura
108. Sloth Lady: Jos sais kerran reissullansa (novelli)
109. Snyder, Albuquerque, King - American Vampire
110. Soikkeli, M. G.: Urho ja kettu (novelli)
111. Sokal - Tarkastaja Ankardon tutkimuksia
112. Stevenson, Robert Louis: Aarresaari
113. Stevenson, Robert Louis: Itsemurhaklubi
114. Stevenson, Robert Louis: Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde
115. Supinen, Miina: Orvokki Leukaluun urakirja (lyhytproosaa)
116. Sundström, Mikaela: Alati taivaat
117. Swan, Anni: Tottisalmen perillinen
118. Tamminen, Petri: Muistelmat
119. Tenhunen, Eeva: Viimeinen pari
120. Tikka, Eeva: Haapaperhonen (novelli)
121. Tikka, Eeva: Hauen laulu (novelli), kahdessa blogissa
122. Tikka, Eeva: Intiaaniprinsessa (novelli)
123. Tikka, Eeva: Jänkäkurpan yö (novelli)
124. Tikka, Eeva: Muuttunut meri (novelli)
125. Tikka, Eeva: Varjolaiva (novelli)
126. Torday, Paul: Ventovieras (osittain) (+kokonaan)
127. Tossavainen, Jouni: Kesäpäivä
128. Tuomola, Johanna: Kadonneiden rahojen arvoitus
129. Utrio, Kaari: Pirita Karjalan tytär
130. Vaijärvi, Kari: Minun yöni kauniimmat kuin teidän päivänne
131. West, Nathanael: Vastaathan kirjeeseeni, Miss Lonelyhearts
132. Yoshimoto, Banana: Kitchen
133. Detroit Metal City -mangaa (osittain)

Kesädekadenssia eli jäätelökone myyntiin

No nyt on lukumaratonkin takanapäin. Kunto kesti, vaikka pientä kirjakrapulaa näköjään tänään podenkin, tai siis lähinnä silmät. Täytyy vielä palata maratoniin varmaan erikseen, mutta tässä on pieni välipala sillä aikaa kun kokoan ajatuksiani. 

Kun mikään ei riitä. Eihän sitä nyt pelkästään suklaajäätelöä, kun voi saada paahdettuja mantelilastuja päälle. Niin, enkä minä ole tunnetusti koskaan sanonut ei myöskään mansikkahillokkeelle...

Tässä on varmaa paras suklaajäätelö ikinä ja tässä arviossa on mukana erinäisiä niin itse tehtyjä kuin valmiina ostettuja jäätelöpalloja viimeisen vähän yli - no, aika monen vuosikymmenen ajalta.

Viimeistään tämän jäätelön mukana minut on käännytetty. Jos joku haluaa ostaa pienen jäätelökoneen, niin minulla on myynnissä. Minä en sitä enää tarvitse niin kauan kuin kaupasta saa Dansukkerin glukoosisiirappia. Oli se sen verran helppoa saada sellainen pehmeän kermainen lopputulos, joka ei edes jäätynyt kivikovaksi pakkasessa.

 (Edelliset tämän kesän jäätelötestaukset voi lukea täältä ja täältä)

Kesädekadentti suklaajäätelö 

iso purkki kuohukermaa (3,3 dl)
4 dl iskukuumennettua punaista maitoa
8 kananmunankeltuaista
2 dl Siro -sokeria
2 dl glukoosisiirappia
pari-kolme  kourallista  Valrhonan tummaa suklaata (Caraibe)

Vatkaa keltuaiset ja sokeri tukevaksi vaaleaksi vaahdoksi. Kuumenna kerma, maito ja glukoosisiirappi kiehuvaksi.

 Laita suklaa kulhon pohjalle ja kaada päälle sen verran maitoseosta, että suklaa juuri ja juuri peittyy. Anna sulaa ja sekoita tasaiseksi.

Kaada maitoseos keltuaisvaahtoon ja vatkaa voimakkaasti. Sekoita suklaaganacheen ja laita koko seos pakkasenkestävään kannelliseen kulhoon ja anna jäähtyä.

Laita kulho pakastimeen ja vatkaa seosta muutaman kerran jäätymisen aikana. Minä itse asiassa vatkasin vain pari kertaa ihan alussa, kun sitten menin nukkumaan. Silti koostumus oli minusta juuri oikeanlainen.

Tämä jäätelö on parhaimmillaan kahvin kera.

Kestääkö kunto ? Kirjabloggarien lukumaraton !

N.  Y.  T.  - NYT !

Minuutti sitten, keskiyöllä alkoi kirjabloggaajien lukumaraton minun osaltani. Itse tosin olen tällä hetkellä unten mailla ja tämä on ajastettu blogiartikkeli. Täytyyhän sitä vähän kerätä voimia urakkaa varten.

Aamua varten on pöydällä odottamassa kuvassa näkyvä pino paperikirjoja, puhelin äänikirjaa varten ja tietysti rakas Koboni. Kaikkiaan valikoimastani löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia kirjoja :

• Bernard Schlink : Lukija
• Thomas Mann : Kuolema Venetsiassa
• Salman Rushdie : Imaginary Homelands
• Pekka Matilainen : Kupoli
• Karoliina Timonen : Aika mennyt palaa 
• Pasi Ilmari Jääskeläinen : Harjukaupungin salakäytävät
• Pasi Ilmari Jääskeläinen : Lumikko ja yhdeksän muuta
• Camilla Läckberg : Majakanvartija
• Charles Baudelaire : Les Fleurs du Mal 
• Joel Haahtela : Elena (ÄÄNIKIRJA) 
• Pekka HIltunen : Sysimusta
• Kalle Isokallio : Vesimeloni
• Kate Morton : The Secret Keeper
• Märta Tikkanen : Emma ja Uno. Rakkautta totta kai
• Phkala / Valtaoja : Tiedän uskovani, uskon tietäväni
• Helena Waris : Uniin piirretty polku
• Jussi Katajala : Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita

Eiköhän noilla jo yksi päivä lueta ?

Niiden lisäksi on isot kasat lastenkirjoja ja notkuvat kirjahyllyt, jos tuosta ei vielä löydy tarpeeksi inspiraatiota...

Maratonin tuntoja voitte seurata "Ja kaikkea muuta FB-sivulla" samoin kuin tämän artikkelin päivityksistä. Älkääkä unohtako kaikkia ihania kanssamaratoonareitani !

TERVETULOA MUKAAN !

EDIT 5:50
Tästä se alkaa. Kissa herätti, joten hyvissä ajoin kirja käteen. Ensimmäiseksi Thomas Mann, jollen nyt sitten nukahda uudestaan. Se on kumma, miten meillä Toto 2v vaistoaa heti, kun äidillä olisi jotain omaa juttua tulossa. Silloin ei koskaan nukuta yötä...


EDIT 7:10
No nyt on takana 79 sivua ja kaksi Mannin tarinaa. Ne ovat kyllä niin riemastuttavan saksalaisia ja riemastuttavan 1800-lukulaisia. Perussynkkää angstia vastaan punaposkinen tervehenkisyys.

Pikku herra Friedemann kertoo lapsena lattialle pudonneesta, rujosta miehestä, jonka seesteistä elämää järkyttää kaupunkiin saapuva everstiluutnantinrouva. Sovinnaisuuksia vastaan toimiva rouva saa herkän miehen raiteiltaan.

Tristan -tarinassa taas seuraamme, miten runollinen kirjailijnkäsitys nuoresta rouvasta parantolassa ottaa yhteen aviomiehen tervehenkisen tulkinnan kanssa. Oli miltei hupaisaa huomata, miten itse reagoin. Yliromantisoiva kirjailija sai minut melkein ärsyyntymään kuvauksellaan, mutta olikohan hänen ymmärryksessään sittenkin jotain perää ?

En oikein pääse Mannista perille. Kirjoittiko hän osittain kieli poskella romanttisia näkemyksiä pilkaten, vai onko hän tahattomasti hiukan koominen ?

Mutta nyt minulla on vuorossa päivän toivottavasti kunnolla käynnistävä teekupillinen ja seuraavaksi Kupoli.


EDIT 10:30
Pekka Matilaisen Kupoli (231 sivua) luettu. 1400-luvun Firenzeen sijoittuva historiallinen dekkari oli mukavan helppoa luettavaa. Nuoren Antonio-pojan kertoma tarina surmatusta aatelismiehestä, väärin syytetystä kirkonpalvelijasta ja kadonneesta antiikin käsikirjoiutuksesta vei mukanaan. Kirja myös vilisee erilaisia historiallisia henkilöitä ja tapahtumia, joita renessanssiajan Firenzessä riittää. Mielenkiintoista luettavaa siis, mutta jotenkin itse juoni vähän jäi kaikkien historian nippelitietojen varjoon. Sitä olisi vielä voinut vähän lihavoittaa niin, että tarinan henkilöiden painoarvo olisi kasvanut suhteessa kaikkiin suurmiehiin, filosofeihin ja taiteilijoihin.

Isäntä lähti nuorimmaisen kanssa palaveriin (mielenkiintoista kuulla, mitä siitäkin sitten oikein tuli). Isommat pojat kitisevät, kun on kuulemma nälkä. Pitänee tekaista heille jotain suuhunpantavaa, jotta lukurauha palaa.

Seuraavaksi sitten vilkaisen, mitä Leonardon rasia sisältää. Sieltä löytynee  sopivaa tavaraa tuohon minihaasteeseen kitalaenpuhdistusnovelleista...


EDIT 15:30
Tahti hidastuu uhkaavasti. Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita toi vain 173 sivua. Minun piti lukea vain pari kitalaenpuhdistusnovellia, mutta jäinkin tarinoihin koukkuun ja luin koko kirjan. Ihania, tyyliltään jotenkin vähän vanhahtavia historiallisia novelleja, joissa monessa on pieni yliluonnollinen vire. Tykkäsin hurjasti. Jussi Katajala on jotenkin onnistunut saavuttamaan sellaisen tunnelman, jonka yleensä yhdistän sellaisiin 50-60-luvulla kirjoitettuihin seikkailuromaaneihin. Näin silti, vaikka tarinoiden aiheet vaihtelevat esihistoriallisesta ajasta nykyaikaan.

Aiheista osa oli ehkä turhankin tuttuja (taivaalta tuleva avaruus"jumala, kuoleman lykkääminen herkullisella ruoalla), mutta kaikkiaan ote on varsin raikas ja tarinoita luki todella mielellään. Hyvä löytö!

Nyt kun lapset on ruokittu, nuorimmainen päiväunilla ja kissavahtien kanssa sovittu loma-ajan toimet, niin voi taas keskittyä vaikka pidempäänkin tarinaan. Kotimaista välillä. Pasi Ilmari Jääskeläinen ja Harjukaupungin salakäytävät.

Sivujen kokonaissaldo tällä hetkellä 483. Mahdankohan päästä tämän päivän aikana tuhanteen ?


EDIT 19:30
Nonniin, nyt minä olen ihan hämmentynyt. Luin juuri Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät ja sen tunnelmista on vaikea päästää irti. Kirjan alussa mietin, onko tässä taas tällainen tyypillinen suomalainen keski-ikäisen miehen kriisikuvaus, mutta sitten tarina kiemuroitui ja siirtyi aivan uudelle tasolle.

Olen aivan ihastuksissani. Olen viime aikoina ollut Murakamin lumoissa, mutta tässä on nyt aika varteenotettava ehdokas hänen seurakseen. Tyylissäkin on jotain samaa. Unenomainen todellisuus, joka sekoittuu ihmisten hitaaseen särkymiseen ja taas eheytymiseen saa ainakin minut täysin valtaansa. Melkein harmittaa, että tämä tuli luettua lukumaratonpäivänä, jolloin pakostakin keskittyminen on hiukan kevyempää. Tätä kirjaa pitäisi makustella.

Keski-ikäisen kustantaja Suomisen lapsuuden Viisikkoleikit Jyväskylän salakäytävissä ovat aikoinaan päättyneet nuoren rakkaustarinan traagiseen loppukohtaukseen. Vanha historia palaa kummittelemaan Facebookin sivuille. Jääskeläinen leikkii ajalla ja takaumilla taitavasti vuoroin hämmentäen ja vuoroin selkiyttäen lukijan ymmärrystä. 

Kirjalle on myös vaihtoehtoinen loppu, jonka voi käydä lukemassa Atenan sivuilla. Itse kyllä pidin enemmän juuri siitä, jonka osuin kirjassa saamaan... arvaatteko kummasta ?

Sivumäärä ei ole suuren suuri - tätä ei vaan voi lukea liian nopeasti. Kirja toi 295+ vaihtoehtoinen oppu 24 sivua. Kokonaismäärässä ollaan siis kohdalla 800... No, tuhatta sivua lähdin vähän niin kuin tavoittelemaan. Vielä ehtii hyvin 200 sivua lukaista, varsinkin kun isäntä kokkaa ja minulla on erikoislupa lukea tänään ruokapöydässäkin. Lounaalla sain kyllä pojilta jo suhteellisen paheksuvia katseita...


EDIT 23:00
Vielä tunti jäljellä. Thomas Mann lukumaratonin loppupuolella ei ollut oikein hyvä ajatus. Meinasin väkisin nukahtaa, mutta kahlasin ne 66 sivua Tonio Krögerin kirjailija-angstia.

Kobon akku hyytyi, joten se on ollut novellin ajan latauksessa. Täytyy nyt koittaa tämä viimeinen tunti lukea Kalle Isokallion Vesimelonia eteenpäin, vaikkei se ihan omimmalta kirjaltani vaikutakaan.


EDIT 00:00
Se oli sitten siinä. Kivaa oli, varsinkin kun kierteli katselemassa muiden maratoonarien kommentteja matkasta.
Tavoitteeseen eli 1000 sivuun en nyt ihan päässyt, mutta eipä tuo sivujen lukumäärä nyt tässä mikään pääasia olekaan.
Kaikkiaan tuli luettua 966 sivua. Ihan hyvä. Viimeisimpänä oli tuo Vesimeloni (101s), joka ei riittänyt pitämään minua kunnolla hereillä. Vakavaa pilkkimistä oli havaittavissa.

Eipä sitten muuta tällä kertaa kuin että

Kiitos tsemppauksesta !

KESKIYÖLLÄ SE ALKAA !

Kuva napattu blogista Le masque rouge...

10.7.2013 Kello 00.00 alkaa elämäni ensimmäinen lukumaraton. Ja komeasti alkaakin, sillä osallistun kirjabloggarien yhteismaratoniin, joita heinäkuussa järjestetään peräti kaksi !

Maratonhan tarkoittaa sitä, että kerrankin saa lukea hyvällä omallatunnolla ihan koko päivän (tai vuorokauden - oman kunnon mukaan). Minäkin sain ihan virallisen luvan, kun ajoissa kauniisti pyysin, kaikkien kolmen lapsen kesälomasta huolimatta. (Pitääkin muistaa tauoilla tsempata isäntää... hänellä on todennäköisesti aika rankka päivä edessä)

Koska lukumaratoniin osallistuu useampi blogi, niin meillä on säännöt (tosin aika joustavat sellaiset)

Säännöt :

1. Kaikki 24 tunnin aikana luettu kirjallisuus lasketaan mukaan maratoniin.
2. Aloittaa voi mihin kellonaikaan hyvänsä ja lukea haluamansa ajan ja määrän kuitenkin niin, että enimmäisaika on 24 tuntia. (Esim: aloitus 10.7. klo 18.00 -> lopetus 11.7. klo 18.00.) Näin siksi, että maratoonareilla on erilaisia elämäntilanteita, jotka halutaan ottaa huomioon. Tankkaus-, lepo- yms. taukoja saa pitää vapaasti, mutta ne lasketaan mukaan suoritusaikaan.
3. Merkitään ylös luettu sivumäärä ja ilmoitetaan se julkisesti blogissa.
4. Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten tahansa!
5. Lukumaratonista saa mielellään kirjoittaa blogiinsa etu- ja jälkikäteen ja varsinkin maratonin kuluessa.

Kansainväliseen tyyliin otamme mukaan myös minihaasteita. Yksi sellainen on nimeltään Kitalaenpuhdistusnovelli. Ideana on lukea maratonin lomassa (kenties kirjojen väleissä) novelleja, joista pikaisesti postataan!

Mukaan ovat ilmoittautuneet seuraavat blogit - jos vielä alkoi tehdä mieli osallistua niin pistäkääpä viestiä ! Niin, ja seuraava maratonhan on ihan pian eli 24.7., jos tämä tulee vähän äkkiä.

10.7.2013

Booking it some more
Kaikkea kirjasta
Kirsin kirjanurkka
Kirjasfääri
Mitenköhän tässä käy ?
Ja kaikkea muuta
Le masque rouge
Kuuttaren lukupäiväkirja 
Elegia 
Bibliofiles
Kirjavalas 
Ilselä
Aberdeen Diaries 
Kirjakko ruispellossa
Kirjainten virrassa
Satun luetut 
Kaleidoscope
Erjan lukupäiväkirja
Lonkeropiirakka 
Kirjojen salainen puutarha 
The Review Factory 

Itse aloitan "oikeaoppisesti" keskiyöllä, tosin varmaan ajastetulla bloggauksella unten mailla. Siitä on sitten hyvä aamulla aloittaa ensimmäisestä kirjasta.

Kirjoja on niin pinossa kuin Kobossa valmiina varmasti tarpeeksi. Niistä sitten valikoin sen mukaan, miltä tuntuu. Silmiä ajattelin lepuuttaa jossain vaiheessa äänikirjakävelyllä.

Niin, ja kissavahtipalaveri tuo yhden pakollisen tauon, mutta pitäähän sitä muutenkin sentään jotain syödäkin. Enkä oikein usko lasten muistavan äidin lukumaratonia ihan koko päivää, isännän yrityksistä huolimatta. Varsinkin Toto 2v saattaa aiheuttaa ylimääräisiä tauon paikkoja - tai sitten niissä väleissä luetaan lastenkirjoja ääneen.

Lisätaukoja tuo sitten maratonista raportointi ja tietysti, toistenkin maratoonareiden seuraaminen !

TERVETULOA MUKAAN TSEMPPAAMAAN ! 

KESKIYÖLLÄ SE ALKAA...

Kesäkurpitsaa pannulta ja tsatsikia - yksinkertaisesti herkullista

Tämä on yksi suurista kesäruokasuosikeistani. Kesäkurpitsa on aina hyvää, mutta tässä sen ominaismaku on jotenkin parhaimmillaan. Tsatsikin kirpakka valkosipuli vain korostaa kesäkurpitsan pehmeyttä. Tämä muuten pesee Jamienkin nopeudessa. Tekemiseen saa harvoin kulumaan yli 15min ja riittää oikein hyvin kevyeksi lounaaksi.

Kesäkurpitsaa pannulla ja tsatsikia

Siivuta kesäkurpitsa. Sekoita lautasella pari ruokalusikallista jauhoja, suolaa ja pippuria. Pöllytä kesäkurpitsasiivut molemmin puolin.

Raasta puolikas kurkku ja sekoita raasteeseen vähän suolaa. Laita valumaan vartiksi ja puristele sitten kuivaksi ja sekoita 1,5 desiin jugurttia (esim. vaikka sitä turkkilaista). Lisää teelusikallinen hunajaa, puolikas valkosipulinkynsi hienonnettuna sekä suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Jätä maustumaan.

Kuumenna pannulla oliiviöljyloraus ja paista keskilämmöllä jauhotettuja kesäkurpitsasiivuja muutama minuutti per puoli. Siis sen verran että ovat kauniin ruskeita ja vähän pehmenneitä.
Tarjoa heti tsatsikin kanssa.

Paha, paha tyttö

Harri Nykänen / Jarkko Sipilä : Paha, paha tyttö
Oma ostos Elisa Kirjan kesäalesta

Dekkarikuussa tuli luettua yksi Raid-tarinakin eli Paha, paha tyttö. Huomasinpa taas, että dekkarigenressä tämä suomalainen, vähän lakoninen kerrontatapa ei oikein ole ominta lajiani. Raid on kyllä mielenkiintoinen hahmo, joka kaikessa ristiriidaisuudessaan on melkein sympaattinen. Kylmäverinen tappaja, joka antaa rahaa syntymättömän lapsen avuksi, ei ehkä ole ihan ensimmäinen mieleen tuleva yhdistelmä.

Paha, paha tyttö on juoneltaan varsin yksinkertainen. Nuori tyttö on joutunut huonoon seuraan ja kuvaa puhelimellaan kiistanalaista materiaalia. Filmin haluaisi käsiinsä niin siinä esiintyvä bisnesmies kuin pahemmanlaatuinen rikollisjengi. Tyttö sattuu olemaan sukua Raidin vanhalle kaverille ja tottahan sitä nyt pitää auttaa ystävää hädässä. (Siinä taas tuo jännä ristiriitaisuus.) Poliisit tulevat muutamaa jättiläisenaskelta perässä ja tilanteita setvitään kovalla kädellä. Raidin maine kasvaa. Siinä kai ne pääpiirteet.

Kirja on hyvin kirjoitettu. Juoni juoksee ja tapahtumat etenevät. Minä vain en jotenkin jaksa tuota aihepiiriä ihmisistä, joiden elämä on yhtä alamäkeä. En myöskään oikein innostu rikollisten elämän osittaisesta ihannoinnista. Ehkä olen tiukkapipoinen, mutta minusta rikollisuus ja varsinkaan väkivalta eivät ole hyvä asia, eivät edes silloin kun autetaan ystävää ja väkivallan kohteeksi joutuva sen jopa ansaitsee. En tiedä miksi tuo näissä suomalaisissa kirjoissa niin häiritsee - ehkä se tulee liian lähelle. Kun tapahtumia kuvataan paikoissa, joissa itsekin välillä käy, niin ne tulevat liian todellisen tuntuisiksi. Kuka tietää, vaikka ne välillä voisivat ollakin totta.

Kaikkiaan siis hyvin kirjoitettu, muttei ihan ominta lajiani. Luen näitä toisinaan, muutaman vuoden välein. Aina on lopputuloksena sama tuntuma, mutta ehkä se on hyvä testata aina välillä.

Mielenkiintoista muuten, että tässäkin on kahden kirjailijan nimet tekijöinä. Tuntuu olevan kovasti muotia tämä yhdessä kirjoittaminen. Ehkäpä se on jotenkin yhteisöllisempää. Kuva yksinään kirjoittajakammarissaan erakoituvasta kirjailijasta rapisee kovaa vauhtia...