(Luku)päiväkirja: Joulu meni jo

 

Hurjaa, miten aika kuluu. Se vain katoaa jonnekin. Piti joulukuussa kirjoittaa joulukalenterikirjoista, ruokakirjoista ja muuten vaan kirjoista. Sitten en oikein edes lukenut - tai no jotain sentään, mutta kaukana suunnitellusta. 

Se tarkoittaa myös Goodreads lukuhaasteen melkein surkeaa tilaa. Haastessa minun piti lukea vuoden aikana 100 kirjaa. Sen ei pitänyt olla kummoinenkaan ongelma. Itse asiassa sen piti olla ihan läpihuutojuttu. Tänä vuonna mikään asia ei ole ollut läpihuutojuttu. Luettuja kirjoja on tällä hetkellä 91. Vuotta on jäljellä 5 päivää. 

Eihän tuokaan ole ollenkaan huono määrä, mutta minulle vähän alakanttiin. Sellainen vuosi. 

Palataan kuitenkin joulukuuhun. Ihan vielä ei ole "Taustapeilin" aika. 

Olemme Toton kanssa nyt pari kertaa lukeneet "joulukalenteri"-kirjoja. Viime vuonna tykkäsimme kovasti Yöjunan tarinasta. Tänä vuonna luettavaksi valikoitui Ruukin salaisuus. Kummassakin seikkailee nuori tyttö unenomaisissa ja vähän pelottavissakin ympäristöissä. 

Flora on saapunut äitinsä kanssa jouluksi Helmerinkylään vanhan kartanon portinvartijan tupaan. Kartanon puutarha vetää Floraa puoleensa ja hän löytää sieltä niin erikoisen ystävän kuin seimen palasia. Vähitellen kartanon tarina alkaa selviämään ja Flora sukeltaa yhä syvemmälle menneisyyden tragediaan. 

Tunnelma ja yliluonnollinen vire tarinoissa kummituksineen ja kirouksineen on mielenkiintoinen, mutta jotenkin en kuitenkaan nyt hirmuisesti pitänyt kirjasta. Vanhemmalle lukijalle loppuratkaisu ja sitä edeltävät tapahtumat ovat vähän ennalta-arvattavia. Henkilöhahmot jäivät jotenkin keskeneräisiksi, ehkä heitä oli tällaiseen tarinaan vähän turhankin paljon. Lisäksi minua jäi ihmetyttämään, miksi joulunodotukseen tarkoitetut kirjat kertovat kadonneista ihmisistä, kuolemasta, kummituksista ja onnettomista kohtaloista? Ruukin salaisuus oli jotenkin Yöjunaakin paljon surumielisempi. Ensi vuonna haluaisin lukea jotain iloisempaa. 

Muuten joulukuussa tulin lukeneeksi vain yhden kirjan loppuun. Kuuntelin nimittäin äänikirjana The Murderous Affair of Stone Manor. Siinä oli joulun hömpäksi sopiva tarina. Nuori nainen perii vanhan rakennuksen Skotlannista ja lähtee tutkimaan perintöään. Mukaan änkeää uraansa pelastava näyttelijä tekemään dokumenttia. Joukkoon heitetään komea yleismies ja kirottu aarre ja hauskasti kirjoitettu tarina. Nauratti, vaikka oli tarinassa tietysti myös murha. 

Noin muuten on menty ja mennään vähän asialinjalla. Olen kummasti tykästynyt kuuntelemaan äänikirjana Kaari Utrion elämäkertaa Kaari: Kirjailija Kaari Utrion elämä. Olen tietysti lukenut jo nuorena hänen kirjojaan ja lehdistä vaiheistaan, mutta on mielenkiintoista saada tällainen kokonaisnäkemys. 

Lisäksi sain joululahjaksi toivomani opuksen Suomen ruokahistoria - suolalihasta sushiin. Se on parin ensimmäisen luvun perusteella mukaansatempaava ja täynnä asiaa. 

Käsissä on siis niin pitkä tietokirja kuin pitkä elämäkertakin. Lukumääräisesti ei siis kirjoja taida enää tälle vuodelle kertyä montaa, varsinkin kun välipäivät menevät tänä vuonna töiden parissa. Yhtään en kuitenkaan valita. Mielenkiitnoista luettavaa riittää. 

Vähitellen taas elävien kirjoissa

Onneksi edes nenäliinat olivat trendikkäitä!

Marraskuun viimeinen viikko meni pahasti niiskutuksen, kröhimisen, päänsäryn, korvasäryn ja muun flunssaisuuden parissa. Tuohon lisää perhekerroin tarttuvassa taudissa... Varmaan ymmärrätte, etten ihan ihan heti kaipaa samanlaista uudelleen? Nyt kuitenkin aletaan taas vähitellen palaamaan elävien kirjoihin.

Kirjoista puheenollen. Sairastamisesta huolimatta oli marraskuu todellinen kirjakuukausi. Luin peräti 16 kirjaa. Joukosta löytyy 2 äänikirjaa, 3 painettua ja loput 11 ovat sitten e-kirjoja. Pitkästä aikaa tuli luettua myös vähän reippaammin englanniksi, tosin sellaista vähän kevyttä hötöä.

Yksi "syyllinen" suureen kirjamäärään on marraskuun #lukuhaaste. Tarkoituksena oli lukea vähintään 30 sivua kaunokirjallisuutta päivässä. Minä vaan en osannut jäädä varmaan yhtenäkään päivänä noihin 30 sivuun. Tosin osa lukemastani on sellaista, etten ole ihan varma lasketaanko niitä juuri kaunokirjallisuudeksi...

Mitä sitten luin? 

Lentokentällä, koneessa ja muutenkin stressaavan kuun kiireiden keskellä tuli luettua peräti 6 historiallista dekkaria. Historiallista, ne siis sijoittuvat tuonne viime vuosisadalle sotien väliin. Kummassakin seikkailee nuori, aristokraattinen neitokainen. Ensimmäisessä sarjassa Honourable Daisy Dalrymple kirjoittaa lehtikirjoituksia upeista rakennuksista ja auttaa siinä sivussa Scotland Yardia (ja sen komeaa Chief Inspectoria) selvittämään murhia. Tällä sarjalla ylitin kolmen osan kirouksen eli luin niitä neljä. Kevyttä ja kuplivaa. Samantyylistä, mutta ehkä vielä astetta hötöisempää, dekkaria edustaa toinen aloittamani sarja. Siinä kuningattaren sukulainen joutuu kamppailemaan sekä rahavaikeuksien että eteen sattuvien rikosten parissa. Her Royan Spyness ja Royal Pain kertonevat jo kirjanniminä tyylilajin.

Dekkareita tuli luettua myös Galbraithin Silkkiäistoukka sekä Alan Bradleyn Kuolema ei ole lastenleikkiä. Ensiksi mainittu on tietysti ihan laadukas, mutta erityisesti pidin Flavia de Lucen toisesta esiintymisestä. Hänen seurassaan on aivan omanlaisensa tunnelma.

Fantasiaa edustivat tässä kuussa Maria Carolen Tulen tyttäriä ja Angie Sagen Septimus Heap -sarjan neljäs osa Kivi. Toki fantasian puolelle menevät myös marraskuun äänikirjat. Taru sormusten herrasta-trilogian ensimmäinen osa eli Sormuksen ritarit kirvoitti ihastuneita huokauksia. Lapsille suunnattu Kummitusjuna taas oli täynnä ihania, vain vähän pelottavia tarinoita.

Muutakin lapsille suunnattua tuli luettua. Lasten e-Tarinat oli varsin mielenkiintoinen tuttavuus lasten e-kirjasaralla. Niiden avulla sai jopa meillä aikaiseksi hetken rauhaa ja hiljaisuutta.

Jari Järvelän Särkyvää ja Marjatta Lintusen Hulluruohola edustivat marraskuussa uutta suomalaista kirjallisuutta. Molemmista pidin, mutta erityisesti minua viehätti Hulluruoholan vinkeän vinksahtanut maailma, jossa normaalin ja epänormaalin rajat muuttuvat häälyviksi ja rakkaudessa vaikuttaa erityisesti sen poissaolo.

Siinähän se kuukausi sitten menikin. Ai niin, luin minä yhden superhömpänkin. Sellaisen romanttisen ja vähän pseudohistoriallisen. Ei siitä sen enempää.

Lukuhaasteen puoliväliarvonta

Karo Hämäläisen marraskuun lukuhaaste on tosi kiva juttu. Saa melkein niin kuin luvan lukea romaania joka päivä. Ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä, että istuu kirjan kanssa sohvannurkassa eikä ole laittamassa pyykkikonetta päälle...

Lukuhaaste onkin jo miltei puolessa välissä. Olen lukenut useamman kevyen dekkarin (murhia 20-luvulla) ja yhden vähän uudemman dekkarin eli Robert Galbraithin Silkkiäistoukka (kirjoitus tulossa, kunhan kerkiää). Lisäksi luin Maria Carolen syksyn uutuuden Tulen tyttäriä, josta pidin kovasti.  Kesken on vielä Septimus Heapin neljäs osa (vähän nuoremmille fantasian lukijoille). Lisäksi olen lukenut enemmän tai vähemmän sekalaista (ja kesken olevaa) kuten Mika Waltarin elämäkertaa tai Lähi-idän konfliktin historiasta kertovaa Holy War: The Crusades and Their Impact on Today's World, mutta nehän nyt eivät kai varsinaisesti ole kaunokirjallisuuteen luettavaa.

Lukemistani kirjoista kaikki, paitsi Septimus, ovat olleet e-kirjoja, mutta kuitenkin vielä perinteisessä tekstimuodossa.  Lasten e-kirjat puolestaan on edustanut uutta kirjamuotoa. Itse asiassa en ole oihan varma voiko näitä varsinaisesti kirjoiksi sanoakaan, mutta mukavia olivat ja lapset viihtyvät niiden parissa edelleen. Samoin olen kuunnellut äänikirjoja ahkerasti.

Matemaattisesti lahjakkaat ovatkin tuosta jo itsekseen laskeneet summana olevan enemmän kuin 30 sivua päivässä, mutta varmistetaanpa kisakunto.
Jotta jatkossakin tahti pysyisi vaaditun mukaisena, ajattelin tässä motivoida itseäni pienellä aikatauluvaateella.

ARVONTA

Seuraavana lukulistallani on Jari Järvelän Särkyvää. Siinä on 219 sivua. Kun sen jakaa 30:llä on lopputuloksena noin 7. Teillä on siis seitsemän päivää aikaa ilmoittautua arvontaan. Kun olen saanut kirjan luettua, arvon sen ilmoittautuneiden blogin lukijoiden tai Facebook-tykkääjien kesken ja lähetän voittajalle. 

Lisäksi arvon jo aikaisemmin lukemani Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein. 

Näin osallistut arvontaan : 

1. Ilmoittaudu blogin lukijaksi sivupalkissa tai käy tykkäämässä FBsivusta, jollet vielä ole sitä tehnyt.
2. Minua kiinnostaa kuulla, mistä tykkäätte lukea. Rullaa siis blogin (klikkaa tästä) etusivua alaspäin ja kerro kommenttina tähän postaukseen, mistä aiheesta pidit eniten. Saat toki katsoa kauemmaksikin. 
3. Huolehdithan, että minulla on jokin linkki tai sähköpostiosoite, josta sinut tavoittaa voiton osuessa kohdallesi tai sitten seuraa blogin postauksia tarkkaan ensi viikonloppuna kaiken varalta.
4. Tee ylläolevat asiat ennen 21.11.2014 klo 18:00 ja olet mukana arvonnassa!

ONNEA ARVONTAAN!

EDIT: Ilmoittautumisaika on päättynyt. Kiitos kaikille osallistujille!

Arvottavat kirjat on saatu arvostelukappaleina kustantajilta