Luettavaksi Into-kustannukselta
Tämä kirja odotti pitkään yöpöydällä pinossa. Odotti ei mistään syystä tai lähinnä siksi, että hyvää luettavaa on ollut viime aikoina käsissä enemmän kuin ehtii käymään läpi. Pinoon se oli päätynyt kahdestakin syystä. Ensinnäkin, kirjasta on kirjoitettu blogeissa monta mielenkiintoista juttua, joten kun kirjamessuilla sitä luettavakseni tarjottiin, niin käsi ojentui nopeammin kuin ehdit sanoa Virginia Woolf. Siinä se toinen syy, Virginia Woolf.
Aallot, Majakka, Flush ja Orlando ovat olleet tajuntaa laajentavia lukukokemuksia. Kun osaisikin kirjoittaa tuolla tavalla. Näennäisen huolettomasti, melkein kuin luonnostellen ja kuitenkin kutoen kellontarkasti tarinaa ja tunnelmia, joiden varassa lukija pääsee jonnekin ihan muualle kuin sanat sellaisenaan antaisivat ymmärtää. Jacob's Room taas on minulla edelleen kesken - siihen en päässyt sisälle laisinkaan. Mielenkiintoinen kirjailija siis. Hänen elämästään taas en tiedä oikein mitään. Tai siis tiedän jotain, sen yleisimmän skandaalilehdistöaineksen : eli jossain vaiheessa naisen kanssa - teki itsemurhan hukuttautumalla.
Ei Vanessa & Virginiekään ole mikään elämäkerta. Se on fiktiivinen romaani, joka perustuu kai ainakin jonkinlaisiin faktoihin. Eikä se kyllä itse asiassa ole oikein kunnollinen romaanikaan, jos kriteerinä on selkeä juoni. Enemmänkin kyseessä on sarja tuokiokuvia ja ajatuksia, joista löyhästi koostuu kokonaisen elämän kuvaus. Kaiken lisäksi kirja ei edes kerro Virginia Woolfista kuin epäsuoraan. Se on kirjoitettu Virginian sisaren, taidemaalarin ja kolmen lapsen äidin, eli Vanessan näkökulmasta.
Virginia on vain sivuhenkilö ja kuitenkin kaiken keskiössä. Vanessa kirjoittaa tarinansa juuri hänelle.
Sisarten keskinäinen rakkaus ja toisiinsa sitoutuminen, melkein riippuvuus tulevat tarinan kulussa näkyviin selkeästi. Samoin nousee esille kateus. Vanessan maalaukset eivät koe samanlaista menestystä kuin Virginian kirjat. Vanessan kodikkuus, lapset ja miehet, taas ovat Virginialle jotain kaivattavaa, mutta jostain syystä niin kovin saavuttamatonta. Molemmat sisaret ovat vahvasti tuntevia, ehkä vähän kliseisiäkin taiteilijapersoonia, mutta sellaisina jotenkin niin kovin rakastettavia.
Kirja pääsi myös pikkuisen yllättämään. Tartuin siihen Virginia Woolf mielessäni, mutta huomasin seuraavani suurella mielenkiinnolla Vanessan edesottamuksia. Mitä ilmeisemmin hän on ollut vähintäänkin sisarensa veroinen sovinnaisuussääntöjen rikkoja. Häneen on töitätekevän äidin kuitenkin myös helppo samaistua - samanlaista tasapainottelua se on näköjään ollut aina.
Mainitsin jo, että kirja koostuu "snapshoteista" eli tapahtumakuvista. Kun juonena on ihmiselämä, rakenne toimii. Se kuitenkin tuo myös pientä hajanaisuutta lukukokemukseen - ehkä jonkunlainen, selkeämpi punainen lanka olisi vielä vahvistanut lukijan sidosta tarinaan.
Hajanaisuus on kuitenkin pientä - minä nautin tämän kirjan lukemisesta. Viime vuosisadan alun tunnelma ja boheemit kulttuuripiirit keskusteluineen ja suhteineen luovat rikkaan kontekstin. Tuosta ajasta ja noista ihmisistä tekisi mieli lukea lisää.
 |
| Luettavaksi ja blogattavaksi Into-kustannukselta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti