Gillian Flynn : Gone Girl (suom. Kiltti tyttö tulossa ilmeisesti tässä touko-kesäkuussa)
Oma ostos Kobosta
On Nickin ja Amyn viidennen hääpäivän aamu. Amy paistaa lettuja ja ryhtyy silittämään. Nick lähtee baariinsa töihin jättäen Amyn toimiinsa. Muutaman tunnin kulutta puhelin soi. Kotona ulko-ovi on auki, silitysrauta päällä ja olohuoneessa kamppailun jälkiä. Amy on kadonnut. Siitä alkaa aviomiehen painajainen. Kaikki viittaa siihen, että kyseessä on perinteinen avioriidan kääntyminen tapoksi, ehkäpä peräti harkittu murha.
Gone girl on taitavasti kirjoitettu jännäri, jonka käänteet yllättävät niin lukijan kuin poliisinkin. Rikos on mestarillisesti toteutettu ja sen takana ovat kylmän älykkäät aivot.
En mene juoneen sen enempää, etten vain pilaa kenenkään lukukokemusta. Kirjan viehätys nimittäin perustuu juuri siihen, ettei lukijakaan osaa arvata, mitä oikeasti on tapahtunut. Sitä luulee syylliseksi milloin ketäkin päähenkilöistä. Samoin henkilöhahmojen kehitys kirjan aikana on vaikuttavaa. Kiiltokuvamainen rakkaustarina kahden ihastuttavan henkilön välillä muuttuu nopeasti joksikin aivan muuksi. Kirjan lopussa jokaisen päähenkilön sädekehä on vähintäänkin lommoilla, jollei sitten aivan sirpaleina. Lukija huomaa sympatioidensa vaihtelevan kirjan edetessä - kenen puolella tässä tarinassa nyt oikein olisi ? Henkilöiden muuttuvuus toisaalta on myös kirjan heikkous. Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ei kehenkään oikein uskalla kiintyä ja se tekee lukukokemuksesta pikkuisen etäisen.
Tarina pitää jännitettä yllä koko ajan. Takaumien kautta saamme vihjeitä seuraavista tapahtumista ja lukijan on paras keskittyä, jos aikoo pysyä juonessa mukana. Ei siis mitään ihan helppoa viihdettä, mutta kuitenkin viihdyttävää. Tarina on taidokkaasti kirjoitettu ja ansaitsee suosionsa.
WSOY:n sivuilla suomennoksen ilmestymisajaksi on merkitty toukokuu, mutta olin tuossa sivukorvalla keskusteluissa kuulevani, että se on siirtynyt kesäkuuksi. Tässä on kuitenkin oiva ehdokas kesäloman lukulistalla.
Muutamassa muussakin blogissa tätä on luettu ja onpa se siellä mainittu jo nyt vuoden parhaaksi kirjaksikin. Jostain syystä en nyt noita bloggauksia löytänyt millään, mutta lisään vielä, jos tulevat vastaan.
Tämä kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Juuri sen tyyppiseltä, millaisia tykkään lukea. Harmi, kun nykyään on vain liian vähän aikaa lukemiseen. Ennen luin kirjoja paljon enemmän. Nyt sentään on pitkästä aikaa yhden kirjan lukeminen aloitettu, ja iltaisin koitan aina niin paljon sitä lukea kuin vain saan silmät pysymään auki. Kolme muutakin kirjaa odottelee jo vuoroaan.:)
VastaaPoistaAlkua pidin hieman keskivertona, mutta sitten puolen välin käänteen jälkeen melkein ahmin tämän loppuun. Kesäkuun alkupäivinä tämän kai pitäisi ilmestyä suomeksi.
VastaaPoistaJoo, keskivaiheilla huomaa, ettei kuvio ehkä sittenkään ole ihan tavanomainen :-)
PoistaVoi, odotan tätä kirjaa niin innolla! Tule tule jo, suomennos! =D
VastaaPoistaOnneksi ei enää kestä kauan :-)
PoistaMielestäni kommentoin tähän jokunen päivä sitten. Mahtaisiko kommentti löytyä roskapostin joukosta?;)
VastaaPoistaNo voi nenä, mihinkäs se kommenttisi oikein on kadonnut? Ei löytynyt mistään piiloista enkä minä kyllä ole poistanut...
PoistaUseimmiten blogger heittää kommenttini roskapostien joukkoon, mutta nyt on näköjään sitten hukannut johonkin bittiavaruuteen. Melkein päivittäin kommenttejani häviää toisten blogeista. Ärsyttävää.:(
PoistaTämä kirja kuulostaa ihan sen tyyppiseltä mitä itse tykkään lukea. Olisi vain enemmän aikaa lukea. Tai sitten, kun olisi aikaa, ei jaksa. Nyt sentään sain yhden kirjan pitkästä aikaa luettua, toinen on työn alla, ja kaksi muuta odottaa vuoroaan.:)
Tosi tylsää, jos kommentteja katoaa... Uteliaana täällä kysyn, että minkä kirjan luit ? JA mitä luet nyt ? (ja tietysti sitten vielä olisi kiva kuulla ne odottavatkin) - Mikä siinä onkin, että toisten lukemiset ovat niin mielenkiintoisia :-)
PoistaGone girl oli ihan hyvä. Ainakin se onnistui yllättämään käänteillään...
Koitan nyt vähän tutustua myös Pohjoismaisiin kirjailijoihin, kun aina tulee vain luettua amerikkalaisten ja englantilaisten kirjoittamia kirjoja. Tv:stä tulleista sarjoista ainakin olen kovasti pitänyt (Stieg Larssonin Millenium-trilogia, Wallander jne.). Nyt luin ensin Karin Fossumin Ken sutta pelkää, ja aloitin, mutten ole päässyt muutamaa sivua pidemmälle, saman kirjailijan Harriet Krohnin murha. Vuoroaan odottelee vielä Mons Kallentoftin Sydäntalven uhri sekä Suvisurmat. Noiden jälkeen tekisi mieli lukea tuo Millenium-trilogia. Useimmiten kirja päihittää sarjat ja elokuvat.
PoistaMinäkin yritän noita pohjoismaisia ain avälillä. WAllanderista pidin kovasti ja tuota Millenium-trilogiaakin olen katsellut taas vähän sillä silmällä.
Poista