No niin, se on sitten viimeinenkin eli neljäs viikko pihistelyä plakkarissa. Ei tässä nyt oikein voi tuulettelemaan ruveta. Kyllä se taitaa olla niin, että pihistely käy jotenkin ylivoimaiseksi, jollei siihen ole todellista pakkoa - ainakin meillä.
Johtuu ehkä siitä, että niitä pihistelyaikojakin on tullut säännöllisesti koettua. On vaikeampi vastustaa houkutusta, kun tällä hetkellä pystyy mielihalujaan toteuttamaan. Toisaalta ostamisen jälkeen herkusta taitaa nauttiakin enemmän ja toisaalta "ostokrapula" on pahempi kulutettua summaa miettiessä.
Pitäisi oppia vain nauttimaan, jos kerran tulee jotain ostettua - ja kiristämään vyötä taas sitten toisina päivinä.
Viimeinen viikko
Viimeiselle pihistelyviikolle osui syntymäpäiväni. Siksi viikonloppuna budjetti hieman paisui. Vaikka lauantaina olinkin illan
Murhamysteeri-illallisella - oli sunnuntain brunssi tavallista runsaampi - ja lauantaina paikattiin tiukkaa aikataulua pizzoilla.
Perjantai-iltaan saakka tilanne näyttikin varsin suotuisalta. Viisi päivää, viisi henkeä (+sisko perjantaina) eikä lasku noussut yli 140 euron. On siis mahdollista syödä edullisesti ja kuitenkin nauttia maukkaasta ruoasta. Arki-iltojen ruokalistalta löytyi mm. mac'ncheese (taas), kasviskeitto ja meksikolainen riisi tuoremakkaroilla. Salaatteja ja hedelmiä syötiin ihan normaalisti. Kokikset jätin kokonaan, jälkkärit olivat yhden suklaapalan kokoisia (tai halvempaa jäätelöä paketista) ja liha oli minimissään.
Makaronit ja riisi pääosassa ja edullisista juureksista tehty keitto olivat ne punaiset langat, joilla perhe söi kukkaroystävällisesti. Varsinkin kun leivoin pari kertaa itse leipääkin. Ei hullummin.
Vaivannäköä se vaatii
Noin yhteenvetona sanottakoon, että edullisesti syömisessä näyttävät olevan pääroolissa aktiivisuus, vaivannäkö ja luovuus. Herkkulöytöjä voi tehdä tarjouksissa, kunhan pitää silmät auki ja on valmis liikkumaan. Kauppojen välillä on myös suuria perushintaeroja esim. maitopurkeissa hintaero voi olla 20-30senttiä, mikä varsinkin lapsiperheissä voi tehdä tuntuvankin budjettieron viikossa. Toki sitten pitää tarkkaan suunnitella listat ja reitit, sillä aikaa saa kauppakierroksella kulumaan yllättävän paljon, eikä autolla kulkeminenkaan ilmaista ole.
Luovuus nousee kunniaan. Kun halvan ruoan perustuksena ovat tosiaan makaronit, riisit ja perunat / juurekset, saa mielikuvitustaan käyttää ahkerasti luodakseen pöytään vaihtelevaa makumaailmaa ja monipuolista ravintoa. Ei se varsinaisesti ole vaikeaa. Makuja saa luotua monella tavalla ja onneksi nettikin on reseptejä pullollaan. Pitää vain löytää aika ja inspiraatio.
Meillä myös suunnitelmallisuus ja kommunikaatio nousivat esille tärkeinä seikkoina. Jos olisi yhdessä sovittu muutaman päivän ruokalista ja käyty tiukalla ostoslistalla kaupassa, olisi huteja ja tuplaostoksia tullut varmasti vähemmän. Nyt välillä menivät ajatukset ristiin ja kaapista löytyikin sekalainen valikoima ruoka-aineksia useampaan ateriaan, mutta puuttui perusjuttuja (maitoa). Myönnän kiireessä välillä menneen pihistelykauden aikana ruokaa myös hävikkiin. Onneksi suurin osa tuplaostoksista sentään oli hyvin säilyviä kuivatavaroita, joita nyt sitten löytyy kaapista valmiina.
Pihistelyn loppu?
Mitä nyt sitten tapahtuu? Pamahtaako ruokalasku ihan pilviin seurannan loppuessa?
Näin ensimmäisen pihistelynjälkeisen viikon perusteella ei pamahda. Kyllä näistä seurantajaksoista on hyötyä, sillä jotain aina opitaan ja muisti virkistyy. Tälläkin viikolla on syöty pastaa ja keittoa, eikä viikonlopuksikaan ole suureellisia suunnitelmia. Mitä nyt vähän vietetään kuopuksen synttäreitä.
Tosin täytyy myöntää pienen helpotuksen huokauksen päässeen maanantain kauppakäynnillä. Aktiivinen pihistely vie aikaa ja energiaa.
