Pihistelyn toinen viikko ja puhumisen tärkeys

Nyt on sitten toinenkin  pihistelyviikko takana. Tämän piti olla sellainen viikko, jonka aikana saisin hienosti näytettyä toteen kurinalaisuuteni.

Alkuviikko menikin hienosti. Isäntä oli reissussa ja me poikien kanssa söimme kiltisti suunnitelmien ja budjetin mukaan. Halparuokakirjaakin hyödynnettiin. Sitten isäntä palasi kotiin.

Se olikin sitten tämän viikon pihistelyn loppu. Ei sen takia, että isäntä nyt erityisesti olisi kamalan tuhlaavainen (vaikka kyllä minä vähän niitä lauantailounaan ostereita ihmettelin, mutta teki kuulemma mieli). Lähinnä syynä oli se, että yhden ihmisen hoitaessa ruokaostokset, pysyivät suunnitelmat ja kauppalistat hyvin kuosissa. Kahden kiireisen ihmisen välillä menivät menut ristiin useammin kuin kerran ja lopputuloksena oli paisunut kauppalasku viikonlopulle.

Pelkkä suunnitelmallisuus siis ei riitä. Kaikkien kaupassakävijöiden pitää myös a) olla tietoisia suunnitelmista ja b) sitoutua niiden noudattamiseen.

Kuten kuvasta näkyy, ei pihistelyn epäonnistuminen sentään kuitenkaan ollut kokonaan isännän vika. Perjantaille oli jo aiemmin suunniteltu koko perheen ravintolailtaa ja se tietysti pamautti kulut kerralla kattoon. Se oli kuitenkin ehdottomasti hintansa arvoista. La Cantinen ruoka oli taas maistuvaa ja saimme istuttua iltaa ystävien kanssa ilman, että kenenkään piti kokata tai siivota. Ei tuo muuten kai olisi perjantai-iltana töiden jälkeen oikein onnistunutkaan.

Lisäksi oli "pakko" lauantaina napata esikoisen kanssa pienet pizzapalat matkalla Kansallisteatteriin. Muuten olisimme jääneet ilman lounasta.


Ei se  niin huonosti mennytkään

Itse asiassa, kun tuota kuvaa tarkemmin vilkaisee, niin huomaa kyllä sinisen palkin laskeneen aika roimasti.  Sehän siis tarkoittaa kotikokkauksen eli normiruokaostosten summan laskeneen huomattavasti tämän toisen viikon aikana.

Tämän kakkosviikon perusostosten osuus nimittäin oli 192 euroa, kun ensimmäisellä viikolla mentiin yli 280 euroon. Se tarkoittaa huomattavaa alennusta edelliseen viikkoon, vaikka olisi perjantain ruoka kotona tehtykin.

Laskuun vaikuttaa tietysti useampi seikka. Alkuviikosta oli yksi syöjä vähemmän neljänä iltana. Myönnetään, sillä oli varmasti jonkin verran vaikutusta. Uskallan kuitenkin väittää meidän syöneen hyvin halvemmalla. Maanantain munakas ei todellakaan kukkaroa rankasti laihduttanut ja tiistain keittokin oli tehty Halparuokakirjan reseptillä. Keskiviikon lammasmakkarapasta ja torstain couscous-salaattikaan eivät ole niitä kaikkein kalleimpia reseptejä.

Tuli myös todettua, että hyvän makuinen lihapala vie pieninä tarjoiluannoksina pitkälle halvempienkin lisukkeiden kera. Perjantaina oli lähimarketissa tarjolla savustettua possua, josta nappasin palan ostoskoriin. Se höysti mukavasti lauantain juures-speltittoa ja vielä sunnuntainakin saatiin possuleivät.

Nyt on taas uusi viikko ja uudet kujeet, Saas nähdä, miten homma jatkuu.

Ensimmäinen viikko täällä