Luettavaksi ja blogattavaksi vapaavalintaisena Elisa Kirjalta
Tämä on oudolla tavalla kiehtova kirja. Juoni muodostuu neljästä näkökulmasta samoihin tapahtumiin, samojen henkilöiden elämään. Kertojat hyppivät vuosista toisiin, vuosikymmentenkin yli. Silti kokonaisuus on ehjä. Pätkistä muodostuu yhtenäinen tarina. Sitä ei uskoisi, mutta niin vain käy. Ehkä elämä oikeastikin koostuu niistä pienistä hetkistä, jolloin jokin joko muuttuu tai pysyy samana. Ihmiset muodostavat osansa kudelmaan oman aikansa verran.
On Maria, nuori pitäjänkätilö, joka raivaa oman paikkansa kylässä omalla tavallaan. Hän pitää kiinni omista päätöksistään, omasta olostaan ja olemisestaan.
Marian tytär Lahja haluaa löytää oman paikkansa, lunastaa sen vastaamalla odotuksiin. Vaan voiko kukaan olla erillään aiempien polvien teoista ? Voiko kukaan olla itsensä ilman lähimpien olemuksen heijastumista omaan olemukseen ?
Onni etsii onneaan muualta, pystymättä ottamaan sitä vastaan lähelläolijoilta. Kaarina haluaa eroon menneisyyden taakoista, mutta löytää puhdistuksen kuitenkin aiempien elämien ymmärryksestä.
Sota sotkee, tuhoaa, eikä kuitenkaan muuta sekään mitään todellista. Kummalla tavalla elämä ei muutukaan, vaikka kaikki on toisin.
Minä en oikein osaa lämmetä sotakertomuksille. Niitä on tullut luettua niin paljon joskus nuorempana. Tässä ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta sotakertomuksesta. Todelliset teemat ovat jossain muualla, eivätkä ne ole riippuvaisia aikakauden kuvauksesta. Toisten ihmisten odotukset ja niihin vastaaminen omaa olemustaan kadottamatta ovat yhtä lailla ristiriitaiset nykyäänkin kuin sata vuotta sitten. Itsensä muuttaminen on yhtä mahdotonta, oman todellisuutensa löytäminen vaikeaa.
Tähän kirjaan juuttuu, vaikka sen lukee helposti loppuun. Tarinan herättämät ajatukset jäävät mieleen räpistelemään pidemmäksi aikaa. Minäkin odotin niiden jäsentymistä ennen blogiin kirjoittamista, mutta huomaan, etten vieläkään osaa asettaa kaikkea paikoilleen. Eikä kai niin tarvitsekaan, kun kuitenkin tietää kirjan olleen lukemisen arvoinen.
 |
| Luettavaksi ja blogattavaksi Elisa Kirjalta |
Ajatteluttava teos, tosiaan. Minulla lukemisesta nyt parisen viikkoa, ja silti mielessä hyvin vahvana. Sotakirjana en pitäisi tätä lainkaan, vaikka sota toimiin jonkinlaisena polttopisteenä tai kulminaatiokohtana.
VastaaPoistaJoo, sota vaan oli siinä keskellä, muttei mitenkään kirjan varsinaisena aiheena. Silti, kun suomalaisesta kirjasta on kyse, niin sota on kuitenkin jotenkin tärkeänä ja vaikuttavana tekijänä mukana.
PoistaMinä olen kai systemaattisempi tyyppi, sillä kirjan luettuani tein siitä historiallisen aikajana, johon merkitsin tärkeimmät tapahtumat. Kommentoi Anneli K. Annelin kirjoista.
VastaaPoistaTuo varmaan auttaisikin hahmottamaan kokonaistarinaa. Toisaalta minä viehätyin myös tuosta kaleidoskooppimaisesta näkymästä, jonka kirja tarjosi.
Poista