3.6.2013
Pellillinen makeaa - erä II : Sitruuna-mustikkaruudut
Joskus aiemminkin olen täällä tullut maininneeksi, että peltipiirakat ovat herkkusuiden perheen pelastus. Niin tälläkin kertaa, kun meillä oli kylässä pari ihmistä ja poikien kaveri vielä yötä. Herkkua riitti myöhäiseksi jälkkäriksi, aamupalan herkuksi ja vielä iltapäivän välipallakin. Eikä äidin tarvinnut kuumalla kelillä touhuta uunin vieressä kuin hetken verran taikinaa sekoittaessa. Ne toiset leivontahetket käytin leipomisen sijaan kirjaa lukien ja rentoutuen. Ah, näitä kesäisiä viikonloppuja !
Tämän(kin) reseptin bongasin Delicious-lehdestä. Alkuperäisen oli lehteen kirjoittanut Donal Skehan niminen Irlannin nouseva keittiötähti. Häntä aina välillä tituleerataan uudeksi Jamie Oliveriksi, mutta enpä tiedä. Alkuperäisellä on sentään ihan kokin koulutustakin takanaan, kun Donal ilmeisesti on pääasiassa äidin opissa taitonsa hankkinut entinen poikabändiläinen. Yhteistä lienee sentään rentous ja se, että kyse on julkisuutta taitavasti hyödyntävästä ja mukavannäköisestä nuoresta miehestä. Ehkä se riittää - en tiedä.
Tämä resepti ei nyt ole mitään kauhean ihmeellisen uutta, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin toimiva ja herkullinen. Sitruunaisuutta voi säädellä sitruunoiden määrällä, samoin tietysti mustikkaisuutta. Meillä ei kumpaakaan vedetty överiksi, että kelpasi kaikille pöydän ympärilläolijoille. Juju löytyy päälle valutetusta kuorrutuksesta. Se on terävän sitruunaista ja samalla makeaa.
Alla resepti, kuten minä sen tein normaali uunipellillisen kokoisena ja suhteessa hitusen pienemmällä rasvamäärällä kuin alkuperäisessä. Niin, ja vinkkinä vielä, että tämä oli itse asiassa parempaa seuraavana päivänä, kun maut olivat oikein asettuneet. Kannattaa siis tehdä silloin, kun haluaa säästää tarjoilupäivänä mahdollisimman paljon aikaa johonkin muuhun kuin leipomiseen.
Mustikka-sitruunaruudut
375g jauhoja
2 kukkuratl leivinjauhetta
300g sokeria
6 kananmunaa
300g pehmeää voita
5 rkl maitoa 2-4 sitruunan kuori raastettuna
muutama kourallinen mustikoita (oman maun mukaan)
Laita uuni lämpiämään 170 asteeseen (kiertoilma 150)
Sekoita kuivat aineet kulhossa ja lisää munat, voi, maito ja sitruunankuori. Sekoita. Oli parin minuutin homma yleiskoneella.
Levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja ripottele päälle mustikat.
Laita uuniin ja kypsennä 25-30 min tai kunnes pinta on kauniisti ruskistunut. Aika riippuu vähän uunista.
Sekoita 2 dl tomusokeria ja puoli dl sitruunamehua. Mikäli seos tuntuu liian löysältä niin lisää vielä tomusokeria. Valta jäähtyneen piirakan päälle. Anna kovettua. Leikkaa ruuduiksi ja nauti. Voit halutessasi koristella vielä vaikka sitruunankuoriraasteella. Meille riitti ihan tällaisenaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi nam mitä herkkua, mustikka on ehdottomia suosikkejani, toivottavasti niitä taas tulee.
VastaaPoistaSamaa toivon minäkin :-)
PoistaVaikuttaa todella herkulliselta! Ajattelin juuri hyödyntää mustikoita piirakkaan, niitä kun löytyy vielä pakasteesta runsaasti. Tästäkin vuodesta näyttäisi tulevan hyvä mustikkavuosi. Pitääkin ahkeroida pakastinta tyhjäksi. :)
VastaaPoistaMeillä on vähän sama - pitäisi saada pakastin tyhjäksi taas...
PoistaÄidin helmoissa oon minäkin oppinu,poika bändissä en oo ollut (huh!) ja kouluakin käyty,mutta näin loistavaa mustikkapiirakka ohjetta ei oo hetkeen tullu vastaan. Kiitos tästä :D
VastaaPoistaheh, vielä ehtii poikabändiin - sä olet vielä niin nuorikin ;-)
PoistaTuo Delicous-lehti on tullut vastaan jo parissa blogissa joten piti nyt ihan googlata se....
VastaaPoistaMustikka nyt on herkkua vaikka missä;D
Delicious on ollut yksi lemppareistani jo monta vuotta. Siellä on paljon sellaisia helppoja ja nopeita, mutta inspiroivia reseptejä. Sellaisia, joilla saa perheen ruokittua ilman, että tulee liian huono omatunto koko ajan toistuvista samoista resepteistä...
PoistaNam! Mustikka ja sitruuna on kuulostaa hyvältä yhdistelmältä.
VastaaPoistaMeilläpäin mustikan kukinnoista voisi päätellä että hyvä sato on tulossa.
Täytyy vaan toivoa, ettei ala liikaa satamaan ennen kuin kukinta on loppu ja sitten saisi tulla edes vähän vettä, jotta marjat kasvavat - eikös vaan ? :-)
PoistaJa äiti tykkää, kun ei tarvitse koko ajan olla uunin vieressä :-)
VastaaPoista