Näytetään tekstit, joissa on tunniste lehdet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lehdet. Näytä kaikki tekstit

4.5.2013

Uusi lempilehtiehdokas ja tabbouleh-salaattia kahdella tapaa


Tabbouleh on salaatti, joka tulee säännöllisesti vastaan monessa paikassa. Alunperin sitä on syöty erityisesti Välimeren itä- ja eteläpuolella ja versioita lienee edelleen yhtä monta kuin kokkejakin. Kaikille näkemilleni versioille yhteistä on se, että siinä on jonkinlaisia ryynejä - useimmiten vehnästä, couscousia tai bulghuria - sekä yrttejä, vähintäänkin kai persiljaa ja minttua. Muuten ainekset samoin kuin salaatin väri vaihtelevat kerrasta toiseen.

Viimeksi tabbouleh vilkutteli minulle Mondo Ruoka & Matka -lehden kansikuvassa. Kun samasta lehdestä oli ollut juttua myös muutamassa blogissa (bloggareita oli yhdessä artikkelissa kokkaamassa vietnamilaista ruokaa), niin lehti lähti ruokakassiin mukaan.

Hyvä oli, että lähti. Taisin löytää uuden lempilehden. Tähän asti olen säännöllisesti lukenut pääasiassa Glorian ruoka ja viini -lehteä ja englantilaista Delicious-lehteä muiden ruokalehtien ilmestyessä lukulistalle varsin satunnaisesti. Pelkkä matkalehti ei  myöskään olisi kaupasta lähtenyt mukaan. Vaikka on kiva lukea maailman eri paikoista, en kuitenkaan ehdi matkustamaan niihin jokaiseen. Ruokaresepteillä taas pääsee kurkistamaan eksoottisempiinkin maihin ihan omasta keittiöstä käsin.

Ruoka & Matka on myös onnistunut tasapainottamaan mukavasti pienet makupalat trendeistä, tuotteista ja resepteistä pidempien ruoka-artikkelien kanssa. Lehdessä on kutkuttavastii myös sekä tietoa maailmalta löytyvistä visiitin arvoisista paikoista että siitä, miten maailma on saapunut ruoan muodossa koettavaksi myös tänne Suomeen. Pääasiassa tietysti pääkaupunkiseudulle, mutta kun täällä asumme mekin, niin minua se ei  lukijana pahemmin häiritse.

Päädyin siis kivan lehden pariin tabbouleh-salaattia seuraamalla. Kyseinen salaatti on näin kevään tullessa tuttu vieras meidän omassa ruokapöydässämmekin. Viimeisen viikon sisään on meillä sitä syöty pariinkin otteeseen. Ensimmäinen versio oli isännän vihreä tabbouleh, jossa pääroolissa ovat tällä kertaa keitetyt ohrasuurimot, jotka on sekoitettu valkosipulin, kurkkupalojen, sokerihernepalojen, sitruunamehun ja oliiviöljyn kanssa. Siihen kun lisää isot kouralliset silputtua persiljaa, korianteria ja minttua, niin herkullinen lisukesalaatti on valmis. Meillä sitä nautittiin samaa teemaa noudattaen eli sitruunalla, valkosipulilla ja yrteillä (+ tilkalla oliiviöljyä) marinoitujen kanasuikalevartaiden kera.

Ruokapöydän klassikkopaikan meillä kuitenkin varaa itselleen ruokaisa tabbouleh, jossa vähän kapinallisesti on myöskin pekonia höysteenä. En ole ihan varma, voiko tätä virallisesti enää tabbouleh-salaatiksi kutsuakaan, mutta sillä nimellä se on meillä kulkenut viimeiset parikymmentä vuotta.

Meidän perheen klassikkotabbouleh

1/2 pakettia couscous-ryynejä
1 dl viinirypäleensiemenöljyä
1 dl sitruunamehua
hyppysellinen suolaa ja pippuria
puolikas punainen sipuli hienoksi silputtuna
minttua silputtuna iso kourallinen tai 1 rkl kuivattua minttua
puolikas kurkku kuutioina
1 1/2 paprikaa kuutioina
tomaattia kuutioina saman verran kuin paprikaa
avokadoa, jos tekee mieli
paketti pekonia pieninä paloina ja rapeaksi keskilämmöllä paistettuna


Olen huomannut tässä salaatissa ainesten lisäämisjärjestyksen vaikuttavan suuresti makuun. Näin tulee minusta parasta.

Kaada couscous-ryynit kulhoon. Kuumenna vettä kiehuvaksi ja kaada sitä ryynien päälle sen verran, että ne juuri ja juuri peittyvät. Jätä kannen alle kymmeneksi minuutiksi. Sekoita öljy, sitruunamehu ja suola & pippuri.
Erottele haarukalla ryynejä toisistaan ja sekoita kastike joukkoon. Silppua sekaan minttu ja sekoita sipuli. Sekoita hyvin ryynien kanssa.

Lisää tomaatti, kurkku ja paprika. Sekoita.
Lisää avokado ja sekoita taas.
Lisää lopuksi pekonipalat sekä osa pannulle jääneestä rasvasta. Sekoita taas hyvin.

Anna makujen tasaantua tunnin tai kaksi.

20.11.2011

Leivotaan - uusi lehti ja suklaakakkua


Kaupassa osui silmiini uusi leivontalehti - ytimekkäästi nimeltään "Leivotaan". Minulla kun on tunnetusti vakava heikkous ruokalehtiin, niin pystyin vastustamaan noin kolmen kauppareissun ajan ja sitten löysi lehti tiensä kärryyn.

Yhtään ei ole ostos kyllä harmittanut. Lehdessä on monia kokeilemaan houkuttelevia reseptejä ja aika kivasti suolaiset ja makeat tasapainossa. Yhden leipäreseptin jo ehdin kokeilemaan - hyvää tuli. Toinen kokeilemani resepti on lehdessä nimeltään "Evan suosikkikakku". Kyseessä on suklainen kuivakakku, jossa mukana häivähdys sitruunaa ja kanelia. Ihan superherkkua.


Vähäsen muutin reseptiä sen mukaan, mitä kaapista löytyy ja vaihdoin grammamitat desilitroiksi, mutta muuten seurasin aika uskollisesti. Alla resepti sellaisena kuin minä sen tein.

200g voita
2 dl ruokosokeria
1/2 tl suolaa
6 kananmunaa
3 dl mantelijauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 sitruunan raastettu kuori
2 tl kanelia
200g tummaa suklaata (Valrhona Caraibe 66%)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Vatkaa huoneenlämpöinen voi, sokeri ja suola vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet (paitsi suklaa) keskenään.

Lisää kananmunat voi-sokeriseokseen yksi kerrallaan siten, että laitat ruokalusikallisen kuivia aineita jokaisen kananmunan jälkeen ja vatkaat hetken aikaa voimakkaasti. Viimeisen munan jälkeen sekoita rouhittu suklaa loppuun jauhosekoitukseen ja lisää taikinaan hyvin sekoittaen.

Laita taikina hyvin voideltuun ja jauhotettuun vuokaan (tai vuokiin) ja kypsennä uunissa kunnes kakku irtoaa reunoista.

Tein itse kahteen pienempään vuokaan, jolloin paistoaika oli n.45 minuuttia. Yhdessä isommassa aikaa tarvitaan varmaan noin tunnin verran.

Reseptissä kehutaan, että kakku säilyy jääkaapissa viikkoja tiiviisti muovipussissa. Meillä ei keritty kokeilemaan, kun loppui parissa päivässä...