(Luku)päiväkirja : Syyskuun luetut ja kirjamessuilua Turussa

 

Vähän ehdin viikonloppuna ottamaan esimakua syksyn kirjamessuista. Lauantain iltapäivälipulla mentiin Turun Kirjamessuilla oikein koko rahan edestä, sillä ehdimme esikoisen kanssa neljässä tunnissa katsomaan neljä esitystä ja keräämään useamman kirjan saaliin. Minulle tämä messureissu oli harvinaisen helppo sillä seurasin vain esikoisen itselleen kuratoimaa esityslistaa. Mielenkiintoista - Keskiajan demoneista Punaiseen Beethoveniin. 

Hyödyllisin uusi tuttavuus ei kuitenkaan tainnut tällä kertaa olla varsinaista lukemista vaan ostin muutaman vihkosen niitä iltoja varten, kun pitää saada kuopus eroon tietokoneesta. Jos saan isoveljensä houkuteltua mukaan, voi suunnitelma jopa onnistua. Raportoin onnistumisesta, kunhan sinne saakka keritään. 

Kirjastokauhun ilmenemistä eivät kirjamessut tietysti auta yhtään. Yleensä sieltä tulee hankittua iso pino luettavaa, mutta nyt pysyin maltillisena. Tämän vuoden pakollinen kirjamessuhankinta on tietysti Juhani Karilan Terapeuttini on ihmissusi. Rakastin hänen edellistä romaaniaan Pienen hauen pyydystys, joten odotukset ovat hirmuisen korkealla. Vähän koitan toppuutella, etten pilaa lukukokemustani ihan itse omalla asennoitumisellani. Tämä on kuitenkin eri kirja. 

Lisäksi esikoinen hankki muutaman kirjan mm. lavakeskustelun pohalta melkein riemastuttavalta vaikuttavan Keskiajan demonit. (Keskiajan hirviöt meillä onkin jo luettuna molemmilla.) Vähän haasteellisempaa luettavaa edusti sitten Rick Rubinin Luovuus ja olemisen taito. Selvästi on seuraava polvi fiksumpi jo nuoresta pitäen. En tasan olisi vähän yli parikymppisenä lukenut paljon muuta kuin romaaneja.

Esityksistä parhaiten taisi mieleen jäädä päivän viimeinen eli Sarjakuva soikoon! Sen aikana Ville Tietäväinen, Aapo Kukko ja Sami Nyyssönen kävivät keskustelua sarjakuvan olemuksesta, sen suhteesta esittäviin taiteisiin ja kertoivat omista teoksistaan, jotka olivat mielenkiintoisesti erilaisia niin filosofialtaan kuin sisällöltään. En oikeastaan tunne sarjakuvaa kirjallisuudenlajina, enkä lue niitä oikeastaan koskaan. Asiaintila pitänee korjata, sillä kaikkien kolmen uudet teokset vaikuttivat mielenkiintoisilta. (Metsän kuningatar, Punainen Beethoven ja Olet mitä luet - sarjakuvan ymmärtämisen selitys) 

Kuukauden luetut : Syyskuu 

Syyskuu osoittautui oivalliseksi lukukuukaudeksi. Loppuun pääsin 10 kirjan verran. Kuuntelussa on nykyään näköjään pääasiassa tietokirjoja ja sekä The Silk Roads että Queer Georgians olivat sujuvaa ja mielenkiintoista kuunneltavaa. Anthony Delaney luki teoksensa itse ja se toi tietysti oman sävynsä myös tekstiin, varsinkin kun queer-historia on selvästi kirjailijalle hyvin läheinen ja tärkeä aihe. 

Milja Kaunisto	Napoleonin koodi	paperi
Peter Frankopan	The Silk Roads	äänikirja
T.A Williams	Murder in Portofino	ekirja
Eppu Nuotio	Hevosenkenkä	paperi
Nelli Hietala	Puun sielu	paperi
Patti Smith	Enkelten leipää	paperi
Anthony Delaney	Queer Georgians	äänikirja
Andrey Kurkov	Kiovan korva	paperi
Terhi Rannela	Kuolema Kaivopuistossa	paperi
Barbara Pym	Oivallisia naisia	paperi

  

The Silk Roads avaa maailmanhistoriaa vähän uudesta näkökulmasta vaihtamalla maailman keskiöön Euroopan sijasta Aasian ja erityisesti Lähi-idän alueen. Tekee hyvää vähän katsoa oman kouluhistorian ulkopuolelle. Onhan se selvä, että jokaisen maan kouluissa keskitytään läheiseen historiaan ja asemointi on sen mukaista. Jo Ranskan ja Suomen koulujen historiaohjelmassa on merkittäviä eroja ja edes pieni poikkeaminen vielä kauemmas tekee hyvää. Tässäkin kirjoittaja on  selvästi eurooppalainen ja näkökulma tavallaan tuttu, mutta fokusoituminen uudella tavalla antaa paljon uutta tietoa ja pistää ajattelemaan. (Sekä Silkkitiet että sen uudempi painos on myös suomennettu ja Atena julkaissut - kannattaa tarttua, jos tulee vastaan) 

Historiallisten romaanien karttelutaukoni päättyi Milja Kauniston Napoleonin koodiin ja kolmesta dekkaristakin peräti kaksi on historiallisia. Vähän samoihin aikoihin sijoittuvia, eli viime vuosisadan alkupuolelle, mutta toinen Ukrainasta ja toinen Suomesta. Ne pari  muuta dekkaria ovat sitten cozy mysteryä parhaimmillaan eli Rakel Oksan uusin mysteeri ja Armstrong & koiransa Oskar uudessa seikkailussa. 

Viihdettä kuukauteen mahtui yhden kirjan verran, mutta Oivallisia naisia oli paljon enemmän kuin vain romanttista viihdettä. Itse asiassa se ei oikeastaan ollut hirveän romanttinen - ainakaan perinteisessä mielessä. Pidin kovasti. 

Nelli Hietalan Puun sielu oli jonkunlainen naisen kehityskertomus, mutta en ihan päässyt siihen sisälle. Ymmärrän puun halailun hyvää tekevän vaikutuksen, mutta en pysynyt kärryillä tarinan edetessä. Luin kirjan loppuun, mutta kauhean suurta muistijälkeä se ei tainnut jättää. 

Sellaista tällä kertaa. Nyt siirryn jatkamaan uuden läppärin asennusta. Tämä vielä toimii, mutta kun sitä uutta Windowsia ei tähän enää saa ja muutenkin vähän aina välillä kiukuttelee tunnistautumisessa niin päätin 7 tai 8 vuoden jälkeen siirtyä uuteen. Katsotaan, mitä kivaa tekniikan kehitys on mahdollisesti tuonut mukanaan. 

(Luku)päiväkirja: Kirjamessuhuumaa ja simulaatioita

Syksy tuli rytinällä. Vettä satoi kohisten melkein koko viikon ja sytytin kynttilät takkaan harva se päivä. Värit syttyivät miltei yhdessä yössä puihin ja pensaisiin. Pihalla tuttu asetelma tummanpunaisesta villiviinistä, valkean lilasta syyshortensiasta ja vadelmapensaan ylälehtien keltaisista lehdistä helli katsetta. 

Pidän syksystä, vaikka vanhemmiten pimeyden saapuminen onkin joka vuosi vaikeampaa. Ei millään malttaisi luopua hellivästä lämmöstä ja auringosta. 

Turun Kirjamessut ovat käynnissä ja siitä alkaa yleensä minun kirjasyksyni ja messuiluni. Tänä vuonna jäävät kuitenkin messuvierailut vähiin. Turkuun ehditään paikalle vasta huomenna ja silloinkin vain hetkeksi. Helsinki jää väliin kokonaan, kun ei olla paikalla. Kaikkea ei vaan ehdi ja syksy näyttää olevan entistä kiireisempi sekä työsaralla että muuten. 

Hauskan huomisesta kirjamessureissusta tekee sen, että tällä kertaa ei äidillä ole mitään ohjelmaa katsottuna. Menen kuskiksi ja seuralaiseksi, kun Totolla on kirjailijatapaaminen. Mitäs siitä tuumitte ? 

Rob McCool-sarjan kolmas osa on ilmestynyt. Rob McCool on ollut sekä Toton että minun lukulistojen kärjessä. 

Ennen pandemiaa Toto ehti tapaamaan kirjailija Tatu Kokon silloisilla Turun kirjamessuilla. Nyt Tatu kysyi, kiinnostaisiko meitä (siis Totoa) lukea myös uusin Rob McCool ja kiinnostaa toki. Vauhdikas seikkailu historiaa ja scifiteknologiaa tutulta, mutta kuitenkin niin vieraalta vaikuttavassa maailmassa on rentouttavaa luettavaa äidille ja ilmiselvästi koukuttavaa pojalle. Tykkäämme molemmat. 

Äidille kirjoista tekee erityisen mielenkiintoisia myös niiden kirjoitustapa. Tatu kyselee palautetta ja ideoita kohderyhmältä eli nuorilta lukijoilta Livekirjailija - Tatu Kokko sivuilla.  Prosessi on kiehtova, pääseväthän kirjan syntyyn osallistuneet kommentoijat myös niminä kirjan loppuun. Ihan mahtavaa. 

Huomenna Totolla on taas treffit Tatun kanssa Turun kirjamessuilla. Kivaa. Toki varmaan kierrellään myös ostamassa kirjoja. 

Ei kirjan kirjaa 

Oma lukemiseni tökkii pahemman kerran ja syykin on vanha tuttu. Töissä on vaan ollut kertakaikkiaan liian kiire ja päivät niin pitkiä, ettei illalla ole perusjuttujen lisäksi jaksanut tarttua kirjaan. Hiukan olen kuunnellut äänikirjaa lähinnä unilääkkeeksi, eli sitä tuskin voidaan laskea varsinaiseksi lukemiseksi. Aamuisin joudun yleensä palaamaan melkoisen lähelle edellisen illan alkukohtaa. 

Viikkoon mahtui myös kahden päivän koulutus business kommunikaatioon liittyen. Hupaisasti simulaatiossa päädyin keskustelemaamn espanjalaisen johtajan kanssa, joka harrastaa novellien kirjoittamista. Hän on jopa joitakin vuosia sitten perustanut Blogspotiin kirjoittajayhteisön, jota käytettiin alustana novellien julkaisulle. 

Keskustelu eteni raapaleiden määritykseen ja vuodenaikoihin. Sain tehtäväkseni kirjoittaa raapaleen syksystä. Virtuaalinen tehtävä simulaatiossa, mutta kiehtova sellainen. Ehkä  jossain kohtaa koitan sellaisen saada raapaistua kasaan. 

Ainakin se tuli todistettua, että kirjallisuus toimii oivana yhteyden luojana myös liikemaailmassa. 

Turun Kirjamessut - pientä raporttia

No niin, kirjamessukausi on taas avattu. Turun Kirjamessut ovat meille helppo vierailupaikka, kun mummola on n.10min ajomatkan päässä Messukeskuksesta. Niinpä tälläkin kertaa otin seuralaisen mukaan perjantaiksi - ja jätin hänet sitten lauantaiksi mummin ja pappan luokse.

Perjantai siis oli "Toton päivä"

Ensimmäisen messupäivän ohjelma oli siis suunniteltu aikalailla Toton kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Koska ajoimme aamulla Espoosta Turkuun, oli ensimmäinen virallinen ohjelmaosuus vasta kahdeltatoista ja päivä alkoikin reteästi kirjailijatapaamisella.

Toto nimittäin luki kesällä Rob McCool-kirjat ja tykkäsi niistä kovasti. Tatu Kokko löysi kiireisestä messuaikataulustaan pienen lukijafanin mentävän aukon ja istuimme puolisen tuntia mukavasti jutustellen.

Toto pääsi kysymään mieltään askarruttaneen kysymyksen, mistä Tatu oikein oli saanut idean Rob McCooliin - Oli kuulemma vähitellen kehkeytynyt toisen kirja-aihion pohjalta ja yhdessä netissä livesti nuorten kanssa kirjoittaen -  ja muutenkin vietimme hauskan ja mielenkiintoisen hetken. Kolmas Rob McCool-kirja on tekeillä ja sen kirjoittamista pääsee seuraamaan Livekirjailija Tatu Kokko -blogissa.

Kiitos Tatu, 

kun annoit meille aikaasi. Tapaaminen jäi Toton mieleen 

ja siitä puhutaan varmasti vielä koulussakin. 

Kirjailijatapaamisen jälkeen menimme hetkeksi kuuntelemaan JP Koskista lukemassa ääneen Benjamin Hawkin uusinta osaa Lasten alueelle. Viime vuonna Totosta olivat kirjailijoiden lukuhetket ihan parasta, mutta tänä vuonna paikka oli ehkä helpommin löydettävissä, mutta tunnelman ja keskittymisen kannalta turhan hälyistä. Toki keskittymiseen (tai lähinnä sen puutteeseen) saattoi vaikuttaa heti perään alkanut toinen päivän  pääohjelmista, nimittäin Soturikissat-tietovisa!

Tietovisan aikaan riitti äidilläkin ihmettelemistä. Ensin opettelimme Kahoot! visa-appsin käyttöä ja sovimme äidin toimivan "koneenkäyttäjänä" Toton kertoessa oikeat vastaukset. Sitten äiti vaan paineli komentojen mukaan ruutua ja seurasi silmät pyöreinä, miten Toto näköjään tiesi melkein kaiken ja lopulta suvereenisti voitti koko tietovisan. En ikimaailmassa olisi ajatellut, että hän muistaa noin paljon yksityiskohtia kirjoista. Aika vinhaa!

Sitten vähän haahuiltiin kirjoja katselemassa, syötiin vohvelit ja istuttiin hetki kuuntelemassa Nuortenkirjailijoiden osastolla - tai siis, minä kuuntelin ja Toto keskittyi lukemaan ensimmäisiä sivuja kirjasaalistaan...

TOTON KIRJASAALIS : 

• Soturikissat tietovisavoitto: Erin Hunter - Klaanin laki 
• Lukijakappale kirjailijalta : Tatu Kokko - Roskasakki ja Papanamaan kartta
• Toton valinnat kirjakaupassa : 
• Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) 
• Minecraft - rakennusmestarin opas 

Lisäksi vielä Plants vs. Zombies -tarrakirja

Päivän kruunasi Toton spontaani huudahdus parkkipaikalla poislähtiessä (kaupanpäälliseksi saatua hillomunkkia mutustellen) : 

"Nämä olivat parhaat kirjamessut ikinä!"

Lauantai oli sitten "Äidin päivä" 

Tai, jos ollaan ihan rehellisiä niin äidin päivä alkoi jo perjantai-iltana kirjabloggaajien illallisella ravintola Tiirikkalassa. Kiitos seuralle! Oli kivaa! 

Lauantai-aamuna sitten aloitettiin rennosti kuuntelemalla ensin Jenni Haukion ajatuksia täydestä messuohjelmasta ja lisäksi kuulimme esittelyn muutamasta Into-kustantamon uutuuskirjasta. Ohjelmaa messuilla olisikin ollut pitkiin ja täysiin päiviin, mutta olin taktisesti päättänyt keskittyväni äänikirjakeskusteluun ja vähän myös messujen toiseen pääteemaan eli teatteriin. 

Siispä kävin kuuntelemassa keskustelua siitä, syövätkö äänikirjat painettujen kirjojen myyntiä. Minusta ne kai ennemminkin tuovat lisää lukijoita, kuten osuvasti sanoi myös Aula & Co:n perustaja Niko Aula: "Kirjojen myyntikäyrä oli pudotuksessa jo ennen, äänikirjat käänsivät käyrän vähemmän alasuuntaiseksi." - mukana keskustelussa myös Nora Varjama (Aula & Co) ja Bookbeati Suomen johtaja Sari Forström. 

Teatterin osalta kuuntelin ensin keskustelua dramaturgien roolin muutoksesta. Siitä mieleeni jäi lähinnä se, että hommia riittänee tulevaisuudessakin, kun työ laajenee käsiohjelman roolilistauksessa yhä useampaan kohtaan. - mukana Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho ja dramaturgit Minna Leino ja Satu Rasila

Elina Knihtilän Elinan salongissa keskusteltiin kehoasenteista esittävässä taiteessa ja kirjallisuudessa, sekä naisen näkyvyydestä ja rooleista. Todettiin, että vielä on matkaa siihen kaikenmuotoisten ja -näköisten kehojen näkymiseen elokuvissa ja teatterissa muutenkin kuin jotenkin pahana esimerkkinä tai hupaisana sivuroolina. Samoin harmiteltiin sitä, miten naisen rooli on edelleenkin olla passiivisena subjektina toimijan sijaan. 

Vastuuta muutoksesta kutsuttiin jakamaan kaikki - vain yleisö voi todella saada muutoksen aikaan valitsemalla katsottavansa laajasti, tai jopa valikoiden niitä elokuvia tai teatteria, joissa naisenkin rooli on aktiivinen. 

Lisäksi ihmeteltiin sitä, että  miehet eivät edelleenkään oikeastaan lue ollenkaan naisten kirjoittamia kirjoja. - Elina Knihtilä, Raisa Omaheimo ja Nina Honkanen saivat aikaan keskustelun, joka jatkui heidän vuoronsa jälkeen vielä pressihuoneessakin. Tärkeä ja huomionarvoinen aihe siis. 

Sitten alkoikin päänsärky viedä veroa tämän äidin voimista sen verran, että pienen kirjakierroksen jälkeen siirryin suosiolla Mummilan sohvalle lepäämään. 

ÄIDIN MESSUKIRJAT: 

• Keittokirja tietenkin : Sari Spåra - Isoäidin parhaat reseptit 
• Into-kirjat esittelystä: 
• Laura Ertimo/Mari Ahokoivu : Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu 
• Eveliina Talvitie: Kovakuorinen
• Antto Terras: Tallinnan tappajat 
• Liken arvostelukappale: Tommi Liimatta: Saaret kuin sisaret 
• Omia ostoksia : 
• Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras
• Ilkka Auer : Domowik

Toton kanssa kirjamessuille - Turun Kirjamessut ovat jo viikonloppuna

Messuseuralainen

Minä olen taas kerran melkoisen opportunistinen kirjamessuilija. En nimittäin ole suunnitellut messuohjelmaani kuin vähän alkuun ja senkin lähinnä siksi, että perjantaina mukanani on lukukoukkuun jäänyt kuopukseni, joka koko 8v innolla odottaa messuja. Ei silti, meillä onkin tiedossa oikein tapaaminen suosikkikirjailijan kanssa, joten odotus on varsin ymmärrettävää.

Hieman täytyy varmaan harrastaa Toton kohdalla myös jonkinlaista odotustenhallintaa... Hänen mielestään kun olemme myös menossa ostamaan Koiramies kolmosta, kun kerran viime vuonna ostettiin messuilta se kakkonen. Suurin ongelma tuon toteutuksessa lienee se, että kolmas osa kyseisestä sarjasta ilmestyy vasta ensi vuoden puolella. No, emmeköhän me jotain löydä kotiinvietäväksi.

Olen siis Turun Kirjamessuilla heti perjantaina... jos työt suovat. Olen tässä koko päivän kiristellyt hampaita, kun jo sovittua vapaapäivää näyttävät vaanivan niin kollegat kuin vaativat asiakkaat. Mikä siinä onkin, että sitä juuri varattua päivää haluavat kaikki? Mielessä ei tosin ole edes vilahtanut, että antaisin periksi. P...kele!

Mutta siis sitä alustavaa ohjelmaa:

Perjantai

Pääsemme lähtemään Espoosta Turun suuntaan vasta perjantaina aamulla ja pitää kiertää mummin ja pappan kautta, joten todennäköisesti ehdimme Messukeskukseen vasta puoliltapäivin.
Siinä sitten ensimmäiseksi vaihdetaan muutama sana Rob McCoolin kirjoittajan eli Tatu Kokon kanssa. Toto luki molemmat McCoolit kesällä ja tykkäsi kovasti, joten tästä pitäisi tulla kiva hetki.

Sitten virallisempia ohjelmatärppejä:

10:15 Ilkka Auer : Kymnaasi - vähän harmittaa, kun koululaisten haastattelema Ilkka jää tällä kertaa väliin logistiikkahaasteiden vuoksi, mutta menkää te muut!
13:00 JP Jokinen: Benjamin Hawk ja timanttitasangon arvoitus - viime vuonna Toto tykkäsi kaikkein eniten siitä, kun pääsi kuuntelemaan pätkiä muutaman kirjailijan kirjoista heidän itsensä lukemina. Benjamin Hawk kuulostaa siltä, että 8v voisi tykätä.
13:20 Soturikissavisa - edelliseen ohjelmaan mennään, jos sieltä ehtii tähän. Kissasoturifanin ehdoton ohjelmanumero.
Heureka pop up pitää koittaa ehtiä tarkistamaan...

Muuten mennään varmaan vähän fiiliksen ja kuopuksen tahdon mukaan. Todennäköisesti messupäivä jää hieman lyhyemmäksi, sillä ei taida seuralainen ihan kauhean montaa tuntia tuolla viihtyä, mutta jos nyt edes muutaman... Pääpaikkoina lastenalue ja Suomen Nuorisokirjailijoiden ständi, jonka ohjelma pitää käydä tarkastamassa.

Illalla sitten syömään bloggarikollegojen kanssa - Kiva!

Lauantai

Lauantai onkin sitten äidin messuilupäivä eli tiedossa on päämäärätöntä haahuilua sekä ruoan että kirjojen parissa. Tosin ensimmäisenä aamulla on taas bloggariohjelmaa.

Joitain tärppejä päivän ohjelmasta sentään nappasin - nämä tuolta Kirjamessujen puolelta, pitänee vielä tarkistaa ruokapuolenkin tarjonta.

12:50 - Äänikirjan asema - horjuttaako se jo perinteistä painettua kirjaa ? Minulla on tietysti asiasta oma painava mielipiteeni, mutta kiva kuulla alan ihmisten pohdintoja.
13:15 - Äänikirjojen ja podcastien yhtäläisyyksiä, eroja ja mahdollisuuksia - paneelikeskustelu. Edellisen kanssa samassa paikassa heti perään. Mielenkiintoista.
13:40 - Näytelmä kirjallisuuden lajina ja dramaturgin työnkuva - teatteri on minulle rakas taidelaji ja ajateltuna kirjallisuuden näkökulmasta ? Täydellistä.
15:40 - Ranskalaiset klassikot yhteiskuvassa - totta kai...
16:30 - Nykyajan romanttinen viihdekirjallisuus Suomessa - muutama tosi hyvä on tullut viime vuosina vastaan ja huolimatta genren pienestä kaavamaisuudesta, on joukossa myös vinkeitä poikkeuksia. (Eikä kaavamaisuus tässä kohtaa ole välttämättä huono asia - niin kuin ei vinkeyskään)

Sunnuntai 

Ajetaan Toton kanssa kotiin...

Mitäs te ajattelette käydä katsomassa ja kuuntelemassa Turun Kirjamessuilla ? 

Kattiloita kirjamessuilla

Tänä vuonna ehdin kuin ehdinkin Turun Kirjamessuille ja sain seurakseni peräti 2/3 pojistakin. Siitä johtuen huomasin teemaksi valikoituneen aika pitkälti lasten- ja nuorten kirjallisuuden. Lyhyehkön lauantaivisiitin aikana kuopus halusi peräti kahteen kertaan kuuntelemaan kirjailijoiden lukuhetkiä.  Hyvin saikin kuunneltua, sillä harmillisesti yleisö ei ollut oikein löytänyt toiseen kerrokseen ja sali oli melkein tyhjä. Eturiviin siis...

Riikka Ala-Harjan Kahden perheen Ebba (kuvass)  ja Siri Kolun Me Rosvolat - Tarinataistelu saivat ekaluokkalaiselta suosiollisen vastaanoton, vaikkei vartissa kovin pitkälle tarinassa kerittykään. "Mahtavaa" ja "Luetaan nuo kirjat loppuun" tulivat spontaaneina kommentteina.

Nuo kirjat eivät tällä kertaa päätyneet ostoksiin saakka (Rosvoloita pitää kuulemma ensin kuunnella ensimmäisen osan ja tämän välistä puuttuvat), mutta toki luettavaa löytyi mummin sohvallekin.

Ostokset siis noudattivat yhtenäistä linjaa ja kaikki hankkimani kirjat olivat joko nuorten- tai lastenkirjoja.

Itselleni nappasin messutarjouksesta mukaan Magdalena Hain Gigi ja Henry -trilogian. Olen jo vuosia odottanut sitä ilmestyväksi sähköisenä, mutta niin ei ole tapahtunut. Jouduin siis tinkimään säännöistäni ja hankkimaan kirjat painettuina. (En onneksi kovin paljon saanut isännältä toruja).

Lisäksi saatiin ekaluokkalaiselle Kapteeni Kalsari -fanille uusi tyylilajia edustava opus eli Koiramies. Se oli kuulemma luettu mummin luona loppuun jo ennen kuin äiti palasi toiselta messukierrokseltaan... Niin, ja Puluboi = agentti NollaBullaNolla ja kamukiemurat pääsi luettavaksi sekin samantien.

Seuraava hankkimani kirja olikin sitten jo Ruoka ja viini -messujen puolelta - tosin lapsille tarkoitettu sekin eli Hellapoliisin Pikkukokki keittiössä. Saa nähdä innostuuko kukaan jälkikasvusta kokeilemaan itsekseen sen vaihekuvitettuja reseptejä.

Muuten messut menivätkin aikalailla ruoan puolelle ja kirjaimellisesti ihan kattiloiksi.

Uudessa keittiössämme kun on induktioliesi, jolla parikymmentä (vähintään) vuotta vanhat luottokattilani eivät nyt sitten toimikaan. Niinpä päädyin Heirolin osastolla hankkimaan Suomen kokkimaajoukkueenkin käyttämät uudet kattilat eli Quick Clack Pro - sarjaa 5l ja 2,8l. Kattiloissa (ja pannuissa) ideana on irrotettavat kahvat, jolloin kattilat voi pinota siististi pieneen tilaan. Lisäksi kattiloihin saa myös muovikannen.

Innostuin hauskasta konseptista  ja nyt sitten testaillaan, miten tuo toimii käytännössä. Ainakin soppa näytti nätisti syntyvän ja pääsee nyt muovikannella varustettuna kattilassa jääkaappiin odottamaan huomisiltaa.

Messupäivän kenties mielikuvitusta kutkuttavin juttukin taisi löytyä ruokapuolelta. Mätitahnaa 3D tulostimen läpi tarjoiltuna loi kuvia lohimassasta printterin kautta tulostetuista kalapuikoista (kalanmuotoisina tietysti) - kelpaisi varmaan lapsille, mutta en ole ihan varma miten houkuttelevalta tuo minusta tuntuu. Siinäkö on tulevaisuus ?

Nyt sitten odotellaan seuraavia messuja, joihin ei enää olekaan pitkä aika. Helsingin Kirjamessut ovat lokakuun lopussa (ja samaan aikaan taas myös Ruoka ja viini -messutkin.

Kaikenlaista kivaa ja kirjamessuja - liput arvontaan

Se on kuulkaas taas kaikkea kivaa tiedossa lokakuussa - yksi vuoden pimeimmistä ja synkeimmistä kuukausista on perinteisesti myös täynnä kaikenlaista mielen- ja kielenvirkistystä.


5-7.10. Meikätyttö suuntaa kohti Turkua ja Turun Kirjamessuja.  Vielä en ole muita tärppejä ehtinyt sen tarkemmin tutkimaan, mutta lauantaina 14:45 (Onerva) pääsee seuraamaan keskustelua aiheesta "Rakkautta kirjoihin vai maksettua markkinointia?" 

Mitäs luulette ? Miksiköhän kirjabloggaajat kuluttavat aikaansa lukemiseen ja vielä lukemistaan kirjoista kirjoittamiseen ?  


20.10. Kysytään What's Cooking Helsinki? Siellä pääsee seuraamaan ruokabloggaajien kokkausnäytöksiä, tarvikekirpparille ja muutenkin nautiskelemaan Teurastamon tunnelmasta.  Jos yhtään tykkäät ruokabloggaajien vinkeistä ja resepteistä, kannattaa niitä tulla bongaamaan ihan livenä päivän aikana.


25.-28.10. sitten on vuorossa Helsingin Kirjamessut. Perinteinen tapahtuma kerännee tänäkin vuonna huikean määrän kirjoista innostuneita. Sieltä taitaa meidät kirjabloggaajatkin bongata perinteisesti antamasta lukuvinkkejä. 

ARVONTA 

Jotta päästään lokakuun touhuissa hyvään alkuun, niin laitetaan tässä 1x2 lippuaTurun Kirjamessuille arvontaan.

Sulle ja kaverille, kannattaa mennä. Lipuilla pääsee sekä Turun Kirjamessuille että Turun Ruoka & Viinimessuille.

Osallistua voi jättämällä kommentin alle ja osallistumisaikaa on tämän viikon sunnuntai-iltaan klo 21 saakka. Muistathan jättää myös sähköpostiosoitteesi, niin saan yhteyden voittajaan.

Onnea arvontaan!


p.s. Kiitokset Turun Kirjamessuille lipuista arvottavaksi 




EDIT: Ja voittaja on... rummunpärinää... Paula! Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse :-) 

Messuperkausta

Se on taas kuulkaas maanantai ja takana kahden päivän karkelot Turun kansainvälisillä kirjamessuilla (ja siellä ruokapuolella tietysti myös - yllättäen). Hulinaa riitti, jalkoja särkee edelleen ja silmissä vilisee. Pitänee oikein pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä koko tohinasta jäi käteen. Siis niiden isojen ostoskassien lisäksi...

Lauantaina kirjabloggailtiin täysillä 

Ihan ensimmäiseksi tietysti tulevat mieleen kaikki ihanat kirjabloggaajakollegat, joita tuli varsinkin lauantaina tavattua niin kummituskierroksella kuin messuillakin.  Olihan lauantai-iltapäivästä varattu useampi tunti kirjabloggausteemalle. Aloitimme kuuntelemalla Katjan ja Hannan mielenkiintoista jutustelua kirjabloggauskirjastaan eli Rivien välistä.

Sitten jatkoimme paneelilla, jossa kirjabloggaajat keskustelivat kustantamoiden edustajien kanssa. Allekirjoittanutkin oli päätynyt lavalle saakka ja ihan oikeasti innostui keskustelun aikana. Kiitos siitä kuuluu tietysti sekä Liken Nora Vaaramalle, Into-kustantamon Mika Rönkölle että tietysti bloggarikeskustelijoille, joista lavalla seuranani olivat Kirsi Hietanen ja Hanna Morre Matilainen. Keskustelua ohjasi ja aktivoi ansiokkaasti Taika Dahlbom .

Aiheet olivat  moninaiset ja vaihtelivat kirjablogien vaikutuksesta myyntilukuihin (satunnaista, ehkä enemmän silloin kun pieni kustantamo saa näkyvyyttä) kirjabloggaamisen eettisiin sääntöihin (esim. lue kirja, ennen kuin kirjoitat siitä). Taika oli listannut tarkemminkin keskustelun antia. Kannattaa siis vilkaista tänne.

Lauantai siis meni aika puhtaasti kirja-aiheiden parissa. Tosin täytyy myöntää, että päivän ruokailu oli lähinnä ruokamessupuolen maistiaisia. Ihmisiä oli niin hurjat määrät joka puolella, että jonot kahviloihin tuntuivat tällaisesta kärsimättömämmästä messukävijästä ihan liian pitkiltä.


Sunnuntaina shoppailtiin syötäviä

Sunnuntaina sitten olinkin ajoissa liikenteessä ja kädet täynnä kasseja jo ennen yhtätoista. Onneksi oli sellainen rintamerkki, että välillä pääsi käymään viemään saalista autolle. Ajoissa istahdimme myös "viinikarsinaan" maistelemaan annoksia ja Jacob's Creekin luomuviiniä. Silakkatartar oli hyvää, nyhtöpossu vähän kuivaa ja tylsää ja juustokakku herkkua. Viini ihan yhtä hyvää kuin viimeksikin. Siinä kai ne tärkeimmät uutiset siltä kiepsautukselta.

Mielenkiintoisin tuttavuus taisi olla Ceramicon raastinlautanen, joita yksi lähti tietysti mukaan testattavaksi. Hyvin tuo toimiikin. Parmesaani raastui eikä sormilla ollut vaaraa. Varsinkin eilisen pasta-annoksensa päälle lapset innostuivat lisäämään juustoa vähän normaaliakin enemmän. Pähkinäkin meni testattaessa ihan hienoksi pölyksi, kuten kuvasta näkyy.

Lisäksi kassiin löysivät tiensä monet herkut - valkoista balsamicoa, artisokka-valkosipulitahnaa, katajanmarjasilakkaa, hevosmakkaraa ja muutama muukin, joita en tässä edes muista. Ilmestyvät sitten maistelujärjestyksessä tuonne FB:n puolelle.  Hiukan jäi harmittamaan, että unohdin ihan kokonaan ostaa lauantaina maistelemaani taivaallista lammasmaksamakkaraa. Ei vaan osuttu kohdalle, eikä muistunut mieleen. Pahus vieköön.
Kirjojakin tarttui mukaan sentään muutama, mutta niistä lisää sitten myöhemmin.

Kaikkiaan siis oikein onnistuneet messupäivät. Näistä kun selvittiin,niin nyt on sitten hyvä hetki ryhtyä kirjaamaan sotasuunnitelmaa Helsingin kirjamessuille. Ainakin muita kirja- ja ruokabloggareita olisi taas kiva tavata...

Tässähän voisi mennä ihan sekaisin... Kirjasyksyä ja kirjamessuja

Syksy on minusta ollut aina uusien asioiden aikaa, mutta tänä syksynä tuntuvat uudet jutut suorastaan tulvivan ikkunoista ja ovista. Vauhti on kiihtynyt niin monella rintamalla, että lukuaikakin alkaa olla kortilla.  Ja voi, juuri nyt, kun ihania kirjoja tuntuu tulvivan sekä uusina ilmestymisinä että lukulistani normaalia nopeampana pitenemisenä. Tässähän voisi mennä ihan sekaisin...

Uusia kirjoja on listalla useampia, ensimmäisinä nyt Raittilan Terminaali, Haahtelan Tähtikirkas, lumivalkea ja, tietysti, Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa. Viimeksi mainittua odotan vähän kauhunsekaisin tuntein - se on kuulemma pelottava ja minä en yleensä uskalla kovin hurjaa kauhua lueskella painajaisten pelossa. Pakko kuitenkin edes yrittää sillä olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana haltioitunut Jääskeläisen kirjoista ihan yhtä paljon kuin Murakamin jokin aika sitten. Enkä minä yleensä faniksi rupea kovinkaan helposti, vaikka kirjoista pitäisinkin.

Huomasin tässä pari päivää sitten myös, että on alkamassa uusi , viiniin ja viinin valmistukseen liittyvä dekkarisarja. Sarjan nimikin on Wine Crime. Ensimmäisessä osassa ratkotaan rikosta Champagnen maisemissa. Se on siis listalla. Lisäksi pitää varmaan jossain välissä lukea se Rowlingsin uusin, salanimellä kirjoitettu ja kovasti kehuttu Käen kutsu. 

Sitten ovat tietysti Rauhalan Taivaslaulu ja Hiltusen Iso. Ensimmäinen kertoo lestadiolaisäidin taistelusta äitiyden paineiden alla ja toisessa isomman ihmisen elämän koettelemuksista. Kumpikin on minulla vielä lukematta. Kumpikin kuuluu syksyn "pakkoluettaviin" - sen verran sekä tunteita että ajatuksia herättäviä molemmat kuuluvat olevan.

Fantasian alueella minulla on sarjoja jatkettavana. Neil Gaimaniin ihastuin yhden kirjan perusteella ja hänellä on suhteellisen laaja tuotanto vielä minulla kahlattavana. Eiväthän ne varsinaisesti sarjaa muodosta, mutta kuitenkin. Ne on luettava, ehdottomasti, pian. Wariksen Pohjankontu-sarjaakin pitäisi jatkaa ja Meresmaan Mifongien aika odottaa listalla.

Historiallista viihdettäkään ei pidä unohtaa. Utrion Seuraneiti pitää tietysti lukea. Hänen kirjojaan olen lukenut vuosien ja taas vuosien ajan. Pakkohan sitä perinnettä on ylläpitää. Vaikka Oppinut neitikin kyllä odottaa vielä lukemista. Hirvisaaren Me, Keisarinnakin kuuluu luettavien listalle. Aihe, eli Katariina ainakin on mielenkiintoinen. Hänen elämästään riittäisi ainesta useampaankin romaaniin ja niitä tietysti on kirjoitettukin.

Joskus tuntuu, että olisi parempi olla kiinnostunut vain jostain tietystä genrestä, ei olisi ihan niin pyörryttävän pitkä lukulista. Nämäkin kirjat tulivat mieleeni ihan suoralta kädeltä, ei tarvinnut edes luntata ylöskirjattuja. Millainen lista mahtaakaan olla tuomisina Turun Kirjamessuilta, jonne suuntaan huomenissa. Messuvierailun lisäksi minulla on treffit kirjaston kummituksen kanssa, mutta siitä lisää sitten myöhemmin.

Ai niin, minut voi Turun Kirjamessuilla bongata kirjabloggaripaneelista lauantaina klo 16.15-17.50 Kokoustila 3sessa (Messukeskuksen 2. kerros). Tervetuloa seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun !