Ginou Richer : Piaf mon amie
äänikirja HelMet/Overdrive lainana
Lomamatkaa varten varauduin kuuntelemaan ranskankieltä ihan kuulokkeistakin ja latasin puhelimeeni Ginou Richerin kirjan Piaf mon amie. Selena Hernandez luki kauniisti (voiko ranska kuulostaa huonolta?), mutta teoksen kirjalliset ansiot jäivät kyllä kyseenalaisiksi. Jollei Piaf aiheena olisi mielenkiintoinen ja jollen olisi halunnut kuunnella kirjaa ranskaksi, olisi tämä jäänyt kesken.
Richer oli vuosia Edith Piafin ystävä kautta seuraneiti. Hän päätyi Piafin lähipiiriin ollessaan vasta kuusitoista-vuotias rakastuessaan Piafin taustaryhmän jäseneen. Siitä lähtien laulajatähti täytti Ginou Richerin koko elämän. Oikut, rakkaudet, surut, lapselliset pilat ja riemu seurasivat toistaan. Piaf oli todellinen tähti, diiva, joka kuitenkin muisti vaatimattoman alkuperänsä ja halusi tehdä hyvää.
Edith Piafista on kirjoitettu monta kirjaa ja hänestä riittäisi ainesta varmaan vielä muutamaan lisää. Ginou Richer oli aitiopaikalla seuraamassa Piafin uran käänteitä, hänen suurta rakkauttaan nyrkkeilijä Marcel Cerdaniin ja murhettaan tämän katoamisesta. Hän myös seurasi Piafin onnettomuuksien seurauksena syntynyttä lääke- ja huumeriippuvuutta ja vähittäistä tuhoutumista. Kirjan onkin mielenkiintoinen juuri tuon intiimiyden ansiosta. Se kertoo myös ihmisestä myytin takana. Mikä siis mättää ?
No, Ginou Richer oli mitä ilmeisemmin täysin Piafin pauloissa. Tämä ei voinut tehdä mitään väärää. "Eihän Edith olisi koskaan käyttänyt huumeita - pahat ihmiset antoivat niitä hänelle ja hän otti niitä vain lievittääkseen kipujaan" "Eihän Edith ollut dominoiva tyranni elämäni suhteen, hän vain päätti kenen kanssa voin seurustella ja lähdin välillä karkumatkalle vain huvikseni..." Edith oli uskonnollinen, antelias, kiltti, huumorintajuinen, rakastettava, tähti isolla T:llä... Jossain kohtaa ylistys alkoi jo aiheuttamaan kuuntelijalle pientä pahoinvointia. Varsinkin kun kirja on oikeasti vain listaus eri anekdootteja, jotka vilisevät erilaisia ranskalaisten kuuluisuuksien nimiä ja joiden tapahtumat ja arviot toistuvat kerta toisensa jälkeen.
No, tulipa kuunneltua ja samalla opittua taas muutama yksityiskohta lisää Edith Piafin elämästäkin. Lisäksi tällä kirjalla osallistun Anna minun lukea enemmän -blogin Ranska-haasteeseen. Tähän mennessä olen lukenut haasteeseen 3 kirjaa eli ansainnut sinisen raidan. Edellinen haastekirja oli Marguerite Yourcenarin Le Tour de la prison, ensimmäisenä luin Jean D'Ormessonin trilogian päätöksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti