Backlogia purkamassa - Jane Austen ja zombiet

Kesäloma lähestyy uhkaavasti loppuaan - vielä tämä viikko ja pari päivää ensi viikolta. Sitten pitää palata töiden pariin, vaikka mielelläni jatkaisinkin lomailua vielä muutaman viikon, tai kuukauden...

Kovasti ollaan loman aikana oltu liesussa perheen eri kokoonpanoilla. Kirjoja on tullut luettua, mutta nettiyhteyden puutteen vuoksi on suurin osa jäänyt bloggaamatta. Nyt sitten pitäisi vähitellen ryhtyä purkamaan "backlogia". Englanninkielinen termi siksi, että luetut kirjat ovat näköjään olleet melkein pelkästään englanniksi, mahtuu joukkoon sentään yksi ranskankielinen. Toinen syy termin käyttämiseen on se, etten nyt tähän hätään kuollaksenikaan muista vastinetta suomeksi. Onko sellaista ? Pitänee oikeasti ruveta panostamaan suomenkieliseen luettavaan, ettei äidinkielen taito ihan pääse ruostumaan.

Ensimmäisenä listalta löytyvät Steve Hockensmithin "Pride and Prejudice and Zombies - Dawn of the Dreadfuls" ja Seth Grahame-Smithin "Pride and Prejudice and Zombies". Ideanahan näissä kirjoissa on se, että otetaan klassinen mestariteos ja väännetään siitä mahdollisimman omituinen tarina täynnä zombeja ja itämaisia taistelulajeja.

"Dawn of the Dreadfuls" keskittyy aikaan ennen Mr Darcya eli Bennetin neidot ovat nuorempia. Zombie-virus ilmaantuu uudelleen piinaamaan Englantia ja Mr Bennet joutuu kaivamaan vanhat itämaiset taistelutaitonsa takaisin muistin perukoilta. Tyttöjen kohdalla alkaa armoton koulutus, jonka Mr Bennet on aiemmin laiminlyönyt antamalla rouvalleen vallan kasvattaa tyttäristä ns. "hienoja naisia". Veren, hien ja kyynelten lisäksi myös Zombien ruumiinosia vilisevä romaani on hupaisa tuttavuus. Kirjoittaja on säilyttänyt Austenin henkeä romaanissa ja samalla tehnyt siitä ihan omannäköisensä.

"Pride and Prejudice and Zombies" seuraa juonena tunnontarkasti Austen originaalia, mitä nyt zombiet tuovat vähän lisäväriä. Pidin tästä huomattavasti vähemmän kuin edellisestä. Onhan tässäkin käytetty mielikuvitusta, että zombiet on saatu istutettua juonenkäänteisiin, mutta, mutta... menee vähän kikkailun puolelle. Austenin alkuperäisen kirjan tuntijoille tämä on ihan luettava puhtaasti kuriositeettina ja onhan muutoksia hauska bongailla tarinasta. Ihan sellaisenaan ei kyseessä ole mikään mestariteos. Sen verran päälleliimatuilta osa tarinan muutoksista tuntuu.

Mielenkiintoisia tuttavuuksia molemmat ja sopivan karmivaa kesälukemista, mutta taidan silti jättää suosiolla kirjakauppaan tuon vastaavan "Sense and Sensibility and Sea Monsters" version...