(Ruoka)päiväkirja : Muuta ruokaan liittyvää

Olemme toki syöneet viime aikoina, vieläpä ihan hyvin. Suurin osa aterioista on vieläpä kokattu kotona. Silti minulla ei varsinaisesti ole ruokaohjeita kirjattavaksi tai muuta herkkuhehkutusta. Aika perusmeiningillä ollaan menty, kuten nyt vaikka tuolla sitruuna-chilipastalla kuvassa. 

Ruoka sinänsä on kyllä ollut mielessä, sillä tapani mukaan näköjään valitsen ruokaan liittyviä juttuja myös muissa toimissani. Varsinkin viihdevalintani kohdistuvat helposti herkkuihin, herkuttelijoihin tai herkkujen tekijöihin. 

Korvissa kaikuu kerran viikossa Bella Table -podcast, johon olen tykästynyt. Viimeisin Hanna Karlsonin (Liberty or Death -drinkkibaarin baarimestari Helsingissä - en ole koskaan käynyt, mutta tämän jälkeen tekisi mieli) kanssa tehty drinkkijakso oli varsin inspiroiva ja hänen luomaansa "RabarBella Fizz" - pitää kyllä kokeilla (vaikkei meillä kyllä ole mitään cocktail-välineistöä. ) 

Olen jopa katsonut pari elokuvaa viime viikkojen aikana. The League or Extraordinary Gentlemen ei kai varsinaisesti tuo mieleen notkuvia ruokapöytiä, joten ei siitä sen enempää. Julie & Julia - elokuva oli kuitenkin jotenkin jäänyt minulta väliin sen ilmestymisen jälkeen ja nyt sain sen katsottua. (Netflix)  Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja kaksi rinnakkaista tarinaa ruokaentusiasteista oli varsin viihdyttävää katsottavaa. Meryl Streep on herkullinen hahmo Julia Childina ja pidinkin erityisesti amerikkalaisen diplomaatinrouvan seikkailuista ranskalaisen kulinarismin maailmassa. Toki ajatus klassikkokirjaa läpi kokkaavasta bloggaaja-toimittajasta myös vetoaa (monestakin syystä ;-), mutta silti pidin enemmän historiallisesta osuudesta - ehkä varsinkin sen ihastuttavasti stereotyypisen ranskalaisen tunnelman vuoksi. 

Netflixistä olen myös toisinaan katsellut Somebody Feed Phil - sarjaa, jossa Phil Rosenthal syö tiensä läpi maailman eri kolkkien. Nyt viidennessä kaudessa on jakso Helsingistä ja sehän piti tietysti katsoa. Jaksosta löytyi paljon tuttua, mutta silti Suomi (tai no, Helsinki) näyttäytyi eksoottisena ja kiinnostavana ihan näin espoolaisenkin silmiin. Phil oli innoissaan myös suomalaisista herkuista ja taisi päästä maistamaan ensimmäistä kertaa elämässään useampaakin ainesta. Eikä hän ole tainnut muualla päästä juttelemaan pääministerin kanssa. Go Sanna Marin! Teki hyvää katsojan kansalliselle itsetunnolle ja toivottavasti osan näkevät myös monet, monet katsojat maailmalla.

Olen tainnut ennenkin sanoa, että sarjan vastuttamattomuus tulee sen päähenkilöstä. Innostus, avoimuus ja lapsenomainen ihastuminen kaikkeen ja kaikkiin on kertakaikkisen viehättävää (joskin isompina annoksina ehkä myös naiiviudessaan hieman rasittavaa, mutta jakso silloin tällöin mielenpiristykseksi on varsin mukavaa). 

Että sellaisia ruokajuttuja tällä kertaa. Kesäkuussa siirrytään taas Biarritzin pieneen kämppäkeittiöön, joten en tiedä, miten paljon tulee varsinaisesti kokkailtua, mutta kyllä sielläkin syödään. 

(Ruoka)päiväkirja: Kotiboksihuumaa ja katkarapuja kikherneiden kavereina

 

Viimeksi kirjoittaessani suunnittelin "kotiboksi"-prosessia. Reseptejä lista lehdistä ja muistista, ainekset tilaukseen ja siitä sitten eteenpäin. Vähän mietin, miten käy, mutta se pahus vie toimii. Ainakin toistaiseksi. 

Listassa on pysytty melko hyvin ja kerralla useamman aterian ainesten tilaus on onnistunut suhteellisen kivuttomasti. 

Hävikki on ollut ihan minimissä, sillä olen valinnut reseptit "uusiokäytön" ja hyvin säilyvien ainesosien mukaisessa järjestyksessä. 

Ainoa vähän huonommin toiminut homma, on ollut kokkauksen delegointi jälkikasvulle. Jotenkin ei vastaanottavaisuus ole ollut samalla tasolla kuin reseptivihon kanssa. Nyt kokeilen metodia "reseptilinkki WhatsAppin kautta" - Saa nähdä, miten käy. Olettaisin, että linssipyörykät suolapähkinöillä houkuttaisi edes vähän... 

Tänään pitää listaa taas päivittää ja laittaa ostoslista tilaukseen. Kiire ei varsinaisesti vielä ole, sillä ruokaa on vielä muutaman aterian verran. Lisäksi viikolla on tiedossa ainakin yksi ravintolailta, kahdestaan isännän kanssa. Saimme hänet viikoksi kotiin. 

Kaikkiaan tällä metodilla on löytynyt muutama uusi vakkarilistalle lisättävä. Viimeksi kirjasin yhden pannun turskavuoan, tänään taidan pistää muistiin Kikherne-katkarapucurryn. Alkuperäinen versio Delicious-lehdesta helmikuulta 2009... 

Kikherne-katkarapucurry 

oliiviöljyä

1 iso sipuli

valkosipulinkynsi 

0.5rkl harissatahnaa (maista ensin, miten tulista tahna on ja laita ensin vähän. Aina voi lisätä) 

400 purkki tomaattimurskaa

1rkl kookossokeria (tai ruokosokeria) 

1rkl punaviinietikkaa

suolaa ja pippuria

400g purkki kikhernenitä 

pari kourallista raakoja tiikerikatkarapuja (tai vastaavaa) 

tuoretta korianteria ja lime

riisiä ja jotain leivän tapaista

Laita riisi ensimmäisenä kypsymään. 

Leikkaa sipuli puolikuiksi ja kuullota öljyssä pannulla. Hienonna sekaan valkosipuli ja lisää harissatahna. Sekoittele hetki. 

Kaada joukkoon tomaatti, sokeri ja punaviinietikka. 

Kuumenna ja hauduttele hetken ajan. Lisää huuhdotut kikherneet ja anna hautua kymmenisen minuuttia keskilämmöllä ja pikkuisen poreillen. 

Lisää lopuksi katkaravut ja kypsennä muutama minuutti, kunnes niistä tulee kauniin vaaleanpunaisia. 

Nosta riisin kanssa tarjolle. Ripottele päälle tuoretta korianteria ja purista reippaasti limestä mehua. 

(Ruoka)päiväkirja: Kulukuri-illuusio

No joo, ei se sitten ehkä ollutkaan ihan niin kuin kuvittelin. Uskoin nimittäin vahvasti, että Ruokaboksin mukanaan tuoma suunnitelmallisuus näkyisi myös ruokalaskun tasoittumisessa. Tavallaan tietysti näkyykin, mutta ei sitten kuitenkaan kokonaissummassa. 

Jos syksyn seurannassa ilman Ruokaboksia oli  viikon ruokakustannus noin 270€ luokkaa neljän hengen taloudessa (1 aikuinen, 2 teiniä ja kuopus 10v), niin nyt vuodenvaihteen jälkeen Ruokaboksilla viikkobudjetti laski noin 230€ tasolle, mutta ruokakunnan kutistuessa kolmeen suurimmaksi osaksi seuranta-aikaa esikoisen armeijaan lähdön vuoksi (1 aikuinen, 1 teini ja kuopus 10v) ei pudotus kuitenkaan ole sellainen, jota odotin. 

Sinänsä normaalia, koska tokihan palvelukin maksaa ainesten lisäksi. Lisäksi Ruokaboksi sinänsä ei tietysti tee minusta itsestäni yhtään sen kurinalaisempaa ja koska kauppa on kirjaimellisesti oven vieressä, tulee sinne mentyä mielihalujen vetämänä ilman pakottavaa tarvettakin. Muutaman viikon jaksoin pysytellä kotosalla ja syödä, mitä kaapissa oli (tai olla ilman), sitten päädyin taas poikkeamaan kaupan kautta. Olen tunnesyöjä ja viime aikojen paha mieli näkyy näköjään kauppakäynneissä. Onneksi hiukan vähemmän kuitenkin kuin ennen. 

Ruokaboksin saldo on silti positiivinen, kun listaa plussat ja miinukset, ehdottomasti. Arvo syntyy tällä kertaa muusta kuin kustannussäästöistä - noin bisneskieltä lainatakseni. 

Plussaa: 

1. Ajansäästö - ei tarvitse itse suunnitella tai käydä kaupassa. Kolmen arki-illan ja muutaman lounaan setti tulee boksissa maanantaisin ovelle.
2. Poikien osallistaminen - valmiit ruokaohjeet ja ainekset tarkoittavat sitä, että voin lykätä vihon keskimmäisen käteen palaveritauolla ja istua sitten työpäivän jälkeen valmiiseen ruokapöytään, tai työtahdin salliessa istahtaa vaikka sohvalle neulomaan, tai siivota vähän, tai... Lapset oppivat ja äiti saa omaa aikaa. Win-Win. 
3. Oma jaksaminen ja viikonloppuruoan panostaminen - kun pääsee viikolla vähemmällä, jaksaa viikonloppuna panostaa ja ruoanlaitto jopa houkuttelee. Olen pikkuhiljaa löytämässä kokkaamisen ilon uudelleen. 
4. Vaikka kustannukset eivät varsinaisesti laskeneet, eivät ne myöskään nousseet sillä yhden hengen pudotus ruokabudjetissa ei tarkoita neljäsosan pudotusta missään tapauksessa (aina suhteessa halvempaa tehdä useammalle) ja pudotus oli kuitenkin n.15%.
5. Viikoittainen vaihtelu pääruoka-aineessa on ehkä monipuolisempaa kuin omia tapoja seuratessa. Varsinkin kalaa tuli ehkä syötyä enemmän  - tosin useimmiten lohta. 
6. Todella helppoa valita viikkoja netissä. Ruokalistat näkyvät useamman viikon etukäteen. 

Miinusta :

1. Vaihteluntarve - Ruokaboksin reseptit ovat hyviä ja pääainesosaltaan vaihtelevia, mutta jotenkin kuitenkin samanlaisesta makumaailmasta (valkosipuli, inkivääri, chili, valkoviinietikka toistuvat). Huomaan lievää kyllästymistä kuukauden jälkeen ja hiihtolomalle otetaan paussi. 
2. Maanantai-illan kotonaolon tarve - Kuljetukset ovat maanantai-iltana ja aika vaihtelee. Näin korona-aikaan toki ollaan kotosalla, mutta jossain kohtaa voi tulla haasteita olla paikalla kuljetusta varten. Ei tosin vielä ole näköpiirissä, mutta kuitenkin. 
3. Seuraavan viikon toimitukseen sitoudutaan edellisen viikon tiistaina, joten kovin liikkuvaan ja muuttuvaan elämäntapaan tämä ei sopisi. Tällä hetkellä toimii. 

Muuten onkin vaikea keksiä miinuksia. Aiomme siis ehdottomasti jatkaa palvelun käyttöä, tosin ehkä jossain kohtaa kokeilemme jotain muuta toimittajaa vaihtelun vuoksi. 

Yhteenvetona voisi sanoa, että Ruokaboksin avulla olisi mahdollista vähentää heräteostoksia (ja sitä nälkäistä kauppapaniikkia, kun ostaa suurin piirtein kaikkea, mitä näkee), mutta silloin pitää osata pysyä poissa kaupasta ja herkuttelusta. Ihan vielä tuo ei näköjään minulta onnistu. Onnistuneeko koskaan ? 

(Ruoka)päiväkirja: Oivalluksia ja lupauksia

Kuuntelin tuossa vaihteeksi Bella Tablen podcastia ja he olivat listanneet kaikenlaista viime vuoden parasta ja tulevan vuoden luvattua. Inspiroiduin itsekin miettimään mennyttä vuotta ja pohtimaan teemoja kuluvalle. 

Suurin oivallus 2021

Viime vuonna minua vaivasi pitkään, oikeastaan koko vuoden ajan, pahemman laatuinen kokkausjumi. Ei vaan kiinnostanut tehdä yhtään mitään. Kun keksin ruokalajin, sain sen kyllä useimmiten aikaiseksi, mutta se keksiminen oli ylivoimaisen vaikeaa. 

Sitten oivalsin jotain suorastaan järisyttävää. "Ei tarvitse aina tehdä alusta alkaen ja uudenlaista, saa oikaista ja se on oikeastaan suositeltavaakin väsyneenä. "

Tämän seurauksena totesin, että Ruokaboksin kaltaiset palvelut, joissa reseptit ja ainekset kannetaan kotiin valmiina kokattaviksi, ovat itse asiassa ihan sika hyvä juttu. Samoin purkeista saatavat ainekset pelastavat tarpeen vaatiessa. 

Päätin siis hyödyntää tarjolla olevat helpotukset ja sen lopputuloksena lapset saivat parempaa ruokaa (ja pääsivät itsekin kokkaamaan valmiista resepteistä) ja äidin stressitaso laski. Win-win. 

Helppoja lemppareita toistaen 

Hyvän toistokaan ei ole pahasta. Ei aina tarvitse innovoida, vaikka pieni vaihtelu pitääkin mielen virkeänä. Pöydässä ovatkin toistuneet muutamat lempparit, joita varioiden ruokakunta pistelee lautasensa tyhjäksi mukisematta.

Olen tainnut täällä aiemminkin hehkuttaa uunipellillä kypsennettävien (200 astetta, 30-40min) kasvisten ihanuutta. Saa kerralla ison satsin ja siitä riittää sitten pari päivän lounaaksikin. Lisäksi varioimalla useita kasviksia saa jokaiselle jotakin. Äiti rakastaa kurpitsaa ja kikherneitä, pojille uppoavat perunat ja porkkanat, lehtikaali (10 viimeistä minuuttia) katoaa kaikkien lautaselta. Mausteiksi laitetaan, mitä nyt milloinkin tekee mieli. Suola ja pippurikin riittävät. Broccolinit, sokeriherneet jne. tuovat vaihtelua ja tuoreena sekaan voi lisätä vielä salaattia tai babypinaattia. Kastikkeeksi jotain jugurttista ja lisukkeena toisinaan vielä jyviä tai couscousryynejä tai vaikka fetajuustoa. Tätä on syöty meillä usein eikä vielä kyllästytty. 

Suureen oivallukseeni liittyen olen viimeisimpänä innostunut Apetit Tuorekset paketeista. Valmiiksi pilkotut kasvikset paketista pannulle kovalle lämmölle, nuudeleita kuumaan veteen, vähän valkosipulia ja sitten seesamiöljyä, sitruunamehua, soijakastiketta tai muita lemppareita sekaan. Kelpaa näköjään melko lyhyelläkin toistovälillä ja seuraavana päivänä fried noodles versiona, joko kananmunan tai silken tofun kanssa.

Kolmen p:n (purkki, paketti ja pakaste) -ruokien aatelia on myös yläkuvassa oleva salaatti. Tuorekset kukkakaalimuru, sulatetut pakasteherneet ja purkkimaissi sekoitetaan keskenään. Joukkoon maun mukaan herkkusienipaloja ja leikattua kurkkua. Lopuksi voi lisätä vielä paahdettuja kikherneitä, mutta niitä ei välttämättä tarvita. Kastikkeeksi hunajadijonista, valkoviinietikasta ja jostain neutraalista öljystä sekoitettu vinegretti. (Älä unohdaa suolaa ja pippuria) Nam. Lisukkeeksi voi sitten laittaa, mitä tekee mieli. Meillä ovat viime aikoina kelvanneet hyvin mm. SoFine tofuvartaat, joka jännästi kelpaavat myös tofua muuten vierastavalle keskimmäiselle. 

Entäs sitten 2022 

1) Helppoa, helppoa, helppoa ja vähän kai pitäisi miettiä terveellistä. 

Kolmen P:n periaate siis jatkunee ainakin kesän tuoretuotteiden vyöryyn saakka. Kiloja voisi karistaa muutaman - ei siksi, että haluaisin varsinaisesti laihtua, mutta krooninen yskäni innostuu tietyn kilorajan ylittämisestä ihan jo siitäkin syystä, että minulla kilojen karttuminen usein liittyy liikunnan vähyyteen ja huonoon yleiskuntoon. 

Ruokaboksi pääsee jatkoon. Kasvispeltejä ja purkkisalaatteja tulee näkymään pöydässä tänäkin vuonna. Kotiintilausta kohtuullisesti.

2) Hauskaa ja herkullista  

Tulossa on rankka vuosi. Tiedän sen jo nyt. Paljon töitä, perhe edelleen kahdessa maassa, eikä korona auta asiaa. Pelkkä terveellisyys ei riitä. Tarvitaan mielenvirkistystä ja onnellisuutta edistäviä asioita ja maukas ja maistuva ruoka on yksi niistä. Makuihin ja niiden vaihtelevuuteen pitää kiinnittää huomiota. Se ei tarkoita makeita herkkuja, vaikka niitäkin tarvitaan. 

Lisäksi välillä pitää syödä muuallakin kuin vain kotona pöydän ääressä. Piknikit, pihalounaat ja tilanteen/kukkaron salliessa myös ravintolaruoasta nauttiminen kuuluvat 2022 ruokahuoltoon.

3) Lapset mukaan enemmän myös suunnitteluun 

Pojat ovat täysin kykeneväisiä keittiöhommiin. Esikoisen ollessa syksyllä töissä ja nyt armeijassa, on keskimmäinen ottanut enemmän vastuuta myös ruokahuollosta. Eniten tekemällä Ruokaboksin reseptejä, mutta nyt lienee aika myös sopia suunnitteluvastuun jakamisesta. Metatyö ei ole myytti. Suunnittelu, päättäminen, organisointi ja hankinnat vievät huomattavasti enemmän aikaa kuin se varsinainen ruoanlaitto (Siksi Ruokaboksi on niin ihana. Se oikeasti helpottaa). Avainsana lienee siis jakaminen - vastuun ja tekemisen. Siinä on erityisesti äidillä opeteltavaa. 

Tuossa kai tarpeeksi tavoitteita koko vuodelle. Ei ehkä ihan helppoa, mutta katsotaan, miten käy.