Ihan ensimmäiseksi pitää sanoa, etten ehkä ole kirjalle hirveän otollista kohderyhmää. Minä olisin ihan valmis muuttamaan Turkuun takaisin ja koen itseni edelleen turkulaiseksi yli 20 pääkaupunkiseudulla vietetyn vuoden jälkeenkin. Itse aisassa koen itseni vähän irralliseksi ja vieraaksi täällä, varsinkin nyt eläessäni aika tarkkaan videopalaverien ja perheen kuplassa.
Kyyry siis kertoo siitä, miten syntymäkaupunki tai -alue tuntui aikoinaan vieraalta ja sieltä oli kiire pois, ja miten sieltä saadut eväät saattavat tuntua vajailta uusissakin ympyröissä ja vaikuttaa satojen kilometrien ja vuosikymmentenkin päähän. Erityisesti kyyry koskettaa niitä, jotka ovat kokeneet vaikeaksi löytää omaa porukkaansa tai ymmärrystä ympäriltään. Minun nuoruuden vierauteni keskittyi enemmänkin tiettyihin ihmisryhmiin ja Turku taisi olla tarpeeksi iso tarjotakseen monenlaisia viitekehyksiä oman identiteetin muotoutumiselle.
Sen kyllä tunnistan, että mennessään tarpeeksi kauas, on vierauden aste jo sellainen, että tuntuu kotoisalta. Minäkin jotenkin tunnen Biarritzissa olevani kuin kotonani melkein enemmän kuin Espoossa. Johtuuneeko sitten siitä, että olen siellä vielä turistina omassa perhekuplassani, vai Kyyryssä puhutusta vapaudesta olla omanlaisensa kaikessa outoudessaan paikallisiin nähden? En tiedä. Pitää pohtia ja testata kesällä, kun olen siellä kerralla vähän kauemmin.
Kirjan formaatti on mielenkiintoinen ja taitto tehty elävästi. Kirjoittajien omat kokemukset vuorottelevat haastatteluista poimittujen lainausten kanssa. Väliin on aseteltu asiantuntijahaastatteluiden antia ja melkein sarjakuvamaisia koosteita pääpointeista tai ajatuksista. Ehkä juuri muoto tekee lukemisesta kevyttä ja sujuvaa. Toisaalta suuri määrä lainauksia myös rikkoo kokonaisuutta ja sen hahmottaminen ei ole ihan yksinkertaista.
Kaikkineen mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä ja sujuvalukuinen kirja.
Kotiseudunkokemus on mielenkiintoinen. Tunnen itseni 17 vuotta Turussa asuneena turkulaiseksi, mutten varsinaissuomalaiseksi vaan savolaiseksi
VastaaPoistaNiin on, ja minä taas tunnen itseni edelleen turkulaiseksi vaikka olen asunut 22 vuotta pääkaupunkiseudulla...
PoistaNo onpas metkan tuntuinen kirja. Onko se omakustanne? Hauska nimi on annettu kirjalle. En osaa oikein ottaa kantaa tuohon kotiseuturakkauteen, kun olen itse asunut lapsuuteni ja nuoruuteni niin monella paikkakunnalla, etten ole oikein ennättänyt juurtua mihinkään.
VastaaPoistaAvain on kustantaja. Kotiseudun määritys olisi tosiaan mielenkiintoinen sekin.
PoistaEn ollut kuullutkaan tästä, mutta kieltämättä mielenkiintoinen aihe ja varmasti saa aikaan ajatuksia, oli sitten itse enemmän kotiseuturakas tai -vieras. En kyllä oikein usko, että kovinkaan monelle kotiseututuntemukset ovat vain toista ääripäätä, vaan kyllä sitä yleensä jotkin asiat tuntuvat vierailta, vaikka joitakin rakastaakin. Itselle esimerkiksi kotiseudun murre on henkisesti todella vierasta, koska olen omaksunut eri alueelta muuttaneen äitini puhetavan. Mutta teoksen vähän harvinaisempi lähestymistapa lienee oikein tervetullut.
VastaaPoistaJoo, on piristävää lukea ajatuksiaherättäviä kirjoja ylllättävästä aiheesta ja näkökulmasta. Vaikkei tämä ihan suoraan minuun osunutkaan, niin nautin sen herättämistä ajatuksista ja niiden pohtimisesta.
PoistaOnko tämä siis tietokirja vai kirjoituskokoelma tai mikä se onkaan nimeltään, vai mikä? En ollut minäkään tästä kuullut.
VastaaPoistaEn ole kohderyhmää ollenkaan, en ole "mistään kotoisin" kun olen vasta yli kolmekymppisenä asoittunut aloilleni ja silloin muutin maakuntaan jossa en ollut koskaan asunut. Lapsena mua muutettiin ympäri Suomea muutaman vuoden välein niin mikään ei tunnu sen enempää lapsuuden kotiseudulta kuin toinenkaan.
Tässä on haastattelujen kautta yritetty kartoittaa ja kuvata Kyyryn olemusta eli kallistunee enemmän tietokirjaan vaikkei varsinaisesti tieteellinen olekaan.
PoistaOlen mietiskellyt tämän lukemista,että tarttuisinko vai enkö. En saa ollenkaan kiinni kotiseutuvierauden kokemuksesta. Minulla ei olisi ollut aikoinaan ollenkaan halua lähteä pois pieneltä paikkakunnalta, enkä kovin kauas lähtenytkään. Synnyinpaikkakunnalla asun edelleen osan vuodesta ja aina sinne mennessäni tuntuu, että osaset naksahtelevat paikoilleen.
VastaaPoistaToisaalta, ehkä Kyyry pitäisi lukea juuri sen takia, että tunne tuntuu niin vieraalta. Siinähän todennäköisesti taas oppisi jotakin uutta!
Minäkään en ole otollista kohderyhmää tälle kirjalle, mutta olihan tuota mielenkiintoista lukea. Jotain tunnistan, mutta ehkä enemmän nykykotiseutuuni liittyen kuin siihen alkuperäiseen :-)
Poista