Aikaa on, mutta mahdollisuus puuttuu

Joku osaa ottaa lunkisti...

Lomalla on ihanaa, kun ehtii tekemään kaikenlaista. Kirjapinossakin on monta kirjaa... Niinpä niin, illuusio lomalla ehtimisestä oli minullakin ennen sen alkua. Nyt on menossa viimeinen viikko. Paljon olen ehtinyt tekemään, mutta lukeminen on kyllä jäänyt aika minimiin. Aikaa ehkä olisi, mutta mahdollisuus puuttuu. Yleensä käy näin:

Kaikki lapset ovat omissa puuhissaan. Tunti aikaa. Äiti istahtaa sohvalle ja avaa kirjan. Kolmannen sivun kohdalla kuuluu: "Äiti, tule leikkimään legoilla" - No, mikäs siinä. Leikkiminen on kivaa, enkä normiarkena pahemmin ehdi osallistumaan. Lisäksi neljävuotiaan huomio siirtyy aika nopeasti muihin juttuihin ja äiti palaa vaivihkaa kirjansa pariin. 

Kuluu viisi minuuttia. "Äiti, missä minun uimahousuni ovat?" "Kulta, ihan siellä, mihin laitoit ne kuivumaan" (eli kassissa edelleen.) Kymmenen minuutin tohinan jälkeen ne löytyvät, ne on pesty ja kaapista löytyivät puhtaat uimashortsit tilalle. Äitiä tarvittiin vain kolmessa kohdassa.

Kahdeksan sivua luettuna. Keskimmäinen saatu kavereiden kanssa ovesta ulos suuntanaan uimaranta. Esikoinen tulee tiedustelemaan mahdollisuutta saada kuljetusta Magic-korttiostoksille. Ei tänään. Aikaa jäljellä vartin verran ennen kuin pitäisi kai laittaa ruoka alkuun... 

Puolet vartista on kulunut, kun kuuluu kamalaa huutoa. Isoveli ja pikkuveli karjuvat kilpaa. Riita pikkuveljen mukaan eksyneestä kortista, jota kumpikin väittää omakseen. Äiti nousee, pistää kirjan kiinni ja lähtee sovittelemaan, laittamaan ruokaa, komentamaan keskimmäisen kotiin ja pistämään uimahousunsa tällä kertaa kuivumaan, leikkii vähän lisää, ruokkii pesueensa ja lähtee hiekkalaatikolle. Saisikohan siellä hetkeksi istahdettua penkille kuuntelemaan äänikirjaa? 

Jep,jep - lomalla muuta olekaan kuin aikaa. Harmi vaan, ettei sitä riitä lukemiseen. 

p.s. tämän kirjoittamisen aikana ei kuulunut "äiti" kuin kaksi kertaa ja "pyyhkimään" kerran.