Koukuttava Aika mennyt palaa

Karoliina Timonen : Aika mennyt palaa
Luettavaksi ja blogattavaksi Elisa Kirjalta 

Aloittaessani lukemaan tätä kirjaa olin lievästi epäluuloinen. Jälleensyntymistä ja selvännäkijyyttä ei oikein kuulostanut minun jutultani. Kun vielä tiesin tarinan liittyvän maailmansodan kärsimyksiin, joista olen nuorena aiheuttanut itselleni ylettömällä lukemisella yliannostuksen, lykkäsin kirjan aloitusta moneen kertaan. Ihan turhaan. Minä jäin koukkuun het muutaman luvun jälkeen.

Klarissa muuttaa perheensä kanssa miehen työn perässä Bostoniin. Hän on jo lapsuudesta saakka nähnyt unia Corinnesta, mutta Bostonissa unet muuttuvat yhä selkeämmiksi ja saavat tarinan muodon. Klarissa yrittää parhaansa mukaan sopeutua kotiäidin elämään, mutta Corinnen kohtaamat vaikeudet ovat viedä hänetkin mukanaan ja aiemmat tapahtumat heijastuvat nykyaikaan. Voiko historia toistaa itseään ?

Klarissan ja Corinnen elämät vuorottelevat luvuittain. Rakenne toimii yllättävän hyvin ja molempien kokemukset täydentävät toisiaan ja edistävät juonta. Erityisen helppoa minun oli samaistua Klarissaan. Voisin hyvin kuvitella kärsiväni samalla tavalla huonosta omastatunnosta, kun lapset eivät yksinään riitäkään elämän sisällöksi. Minäkin rakastan lapsiani, mutta minun olisi vaikea kuvitella itseäni puhtaasti kotiäidiksi. Luulen, että tulisin hulluksi ja samalla aiheuttaisin ylenmääräistä kärsimystä myös jälkikasvulle, jollen välillä pääsisi miettimään "aikuisten juttuja".

Kirjan ote on ehkä vähän feministinen. Miehet tarinassa ovat ymmärtämättömiä ja itsekkäitä ja sivistymättömiä. Ainoa Corinnen kanssa samoista aiheista kiinnostunut mieskin osoittautuu kykenemättömäksi asettumaan äidin asemaan. Eivät naisetkaan tietysti ole täydellisiä, niin kuin eivät oikeassakaan elämässä. Mehän nalkutamme ja ryvemme itsesäälissä, unohdamme miehemme lasten tultua elämän keskipisteeksi - vai mitä ?

Kaikkiaan nautin kirjasta suunnattomasti. Pitkästä aikaa oli vaikea jättää kirjaa pois käsistään.
Niin, ja asiaa ihmetteleville tiedoksi, että olen tietoinen Karoliinan bloggaajataustasta ja olen hänet jopa joskus tavannutkin. Olenkin melkein helpottunut, kun ei "tarvinnut" kirjoittaa positiivisesti ja rakentavalla kritiikillä, vaan sai hehkuttaa hyvällä omallatunnolla.