Kalliita kotkotuksia ?

Uutisia

Vuosien ajan on uunikanaa etsivä kuluttaja löytänyt vain mahdollisimman lyhyellä kasvuajalla ja mahdollisimman tehokkaasti (lue pienessä tilassa ja halvalla ruoalla) kasvatettuja rääpäleitä - itkuhan siinä on melkein tullut, varsinkin kun muistelee matkoilta tuttuja ranskalaisia maalaiskanoja tai Jamie Oliverin tuttua melkein kahden kilon vapaana kasvatetun kanan suositusta resepteissä.

Viime viikkoina on kanasta pitävä kotikokki kuitenkin saanut lukea lupaavia uutisia. Pajuniemi tuo S-ryhmän kauppojen pakastinaltaisiin luomubroilerin jo elokuun puolenvälin jälkeen (eli testaamaan pitäisi päästä ihan näinä päivinä) ja sunnuntain Turun Sanomista bongasin uutisen Huttulan kukoista. Lietoon on nousemassa teurastamo, jossa on tarkoitus tuottaa broileiria kauppojen hyllyille sekä luomuna että muuten vaan isommaksi kasvatettuna. Sopimuksia kasvattajienkin kanssa on kuulemma jo solmittu.

Näin äkkiseltään aloin jo keittiön pöydän vieressä tuulettamaan (vanhempieni suureksi hämmästykseksi - kyselivät jo, oliko teekuppi sittenkin liian kuuma), mutta sitten skeptinen minäni astui kehiin ja ryhdyin miettimään oliko uutinen tuuletuksen arvoinen. Niin, ja sitäkin tuli pohdittua, että mitä kaupan hyllyltä pitäisi löytyä riemunkiljahduksiin pääsemiseksi.


Mitä sitten haluan ? 

Kun etsin siivekkäitä uuniin pantavaksi on muutama seikka joista ilahdun. (1) Ensinnäkin kana tai broileri saisi olla ainakin puolitoistakiloinen. Tämä tarkoittaa pidempää kasvatusaikaa ja siten myös suurempia tuotantokustannuksia, mutta myöskin enemmän syötävää siivekkäästä suhteessa luiden määrään.

(2) Toisaalta, olisi kiva, jos kanalla olisi ollut kivaa ennen pataan joutumista. Mielellään siis saisivat nuo häkkikasvatuslaitokset jäädä historiaan. Koska hyvä ruoka on yksi elämän suurista nautinnoista, (3) myös kanan ruokavaliolla on merkitystä - sekä kanalle että kanan syöjälle. Hyvin syötetty maistuukin paremmalta.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten hyvin uudet tuotteet näihin toivomuksiin vastaavat. Pajuniemi kuulostaa hyvältä noiden kahden viimeisen osalta, mutta kokoon palataan sitten kun olen kaupassa käynyt asiaa tutkimassa. Huttulan kukoilla lupaus on aika lähellä täydellistä - toteutus ja tuotannon läpinäkyvyys päästään näin kuluttajan näkökulmasta tutkimaan kevättalvella.


Kalliita kotkotuksia ?

Kuten huomaatte, hinta ei tällä kertaa päässyt toivelistalle, vaikka jossain kohtaa kuluttajalla tulee tietysti kukkaronraja vastaan. Huttulan maalaiskukkojen kilohinta tulee asettumaan kuulemma jonnekin muutamaa euroa nykyistä broilerinhintaa ylemmäs. Se kuulostaa vielä kohtuulliselta. Luomubroilerien kaksin-kolminkertainen hinta taas saa jo kovemmankin kurmeekokin nikottelemaan, varsinkin kun voi olettaa ainakin osan hinnasta johtuvan ihan vaan luomuleiman byrokratiasta. Tuotteen pitää olla tosissaan tavallista parempi, että olen valmis noin suurta hintaeroa maksamaan.

Pitkästä aikaa on kuitenkin piristävää huomata, että markkinoille on tulossa uusia vaihtoehtoja. Nähtäväksi jää, onko muutos parepaan todellinen vai onko tiedossa taas vain kalliimpia kotkotuksia.

Lisää Huttulan kukoista 
S-ryhmän luomubroilerista