Päivä pelkkää juhlaa

No nyt on juhlat juhlittu. Eilisen päivän voi kai kuvata listaamalla

• liikutuksen kirkossa, 
• paljon musiikkia ja taitavia nuoria, ruokaa ja keittiökiiretiä
• kiire, 
• seurustelua vieraiden kanssa, 
• taivaan tutkimista sadepilvien varalta (meillä kävi tosi tuuri kelin suhteen)
• ja ennen kaikkea iloinen ja onnellinen tunnelma

Kiitos kaikille vieraille, jotka olivat mukana juhlistamassa Esikoisen ripiltä pääsyä (ja illalla Kirpun synttäreitä). Kahdet juhlat päivässä ovat tehokas ja hauska tapa saada tämä nainen lasillisella (päivän ainoalla) kuohuviiniä sohvalle nukuksiin...

Seuraaviin juhliin otan siivousapua ja pitopalvelun - itse tekeminen on kivaa, mutta vähän turhan rankkaa. En myöskään ehtinyt ottamaan kuin muutaman kuvan muiden touhujen lisäksi, joten saatte tyytyä nytkin pääasiassa teksiin.

Lisäksi tuli taas todettua, että

1. lehtitaikina on ihan huipputuote. Siitä saa helposti ja nopeasti vaihtelevia herkkuja. 
2. meille tarvitaan isompi jääkaappi - ainoa tapa saada juhliin kakku, oli tehdä pöytään koottava versio eli marenkinen enkelikakku, jonka saa koottua vasta pöytään.
3. joka juhliin tarvitaan juhlateltta. Tämä oli paras ajatukseni näitä juhlia ajatellen. Jo pelkkä teltan näkeminen olohuoneen ikkunasta toi juhlamielen! (Ja kun otti täyden palvelun, niin teltta pystytettiin ja purettiin ilman, että tarvitsi sormeaan nostaa)

Elämä oli eilen pelkkää juhlaa ja tänään herkutellaan jämillä. Minä taisin (taas) kuvitella vajaan 30 hengen syövän vähintään 60 hengen ruokamäärän. Minkäs sitä tiikeri raidoilleen mahtaa - tämä on sukuvika. 

Tätä piirakkaa tosin ei kauhean paljon jäänyt...


Helppoakin helpompi tomaattipiirakka 

Ota lehtitaikina levyt pakkasesta. Levitä päälle ohut kerros Dijonin moutarde à l'ancienne eli perinteistä sinappia (sitä, jossa on kokonaisia siemeniä). Siivuta isoja tomaatteja ja laita levyjen päälle. Ripottele pinnalle Provencen yrttejä ja valuta hieman oliiviöljyä.

Laita uuniin 220 asteeseen noin vartiksi. Anna jäähtyä haaleaksi ja leikkele haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Pistetääns taas pihistelyksi

Aina säännöllisin väliajoin minulle tulee sellainen olo, että rahaa valuu taloudesta ulospäin hieman liikaa. Välillä löydän selityksen ylimääräisistä menoista, välillä taas ei mielestäni ole ollut mitään ihmeellistä tekeillä. Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla pitää pistää pihistelykausi pystyyn. Koska meidän perheessä lainakulut, vakuutukset, puhelimet ja päiväkotimaksu ovat aikalailla vakioita, kääntyy katse perusmenoissa yleensä ruokalaskun suuntaan.

Pihistely ei tarkoita sitä, etteikö ostettaisi. Se tarkoittaa, että ensin katsotaan ruokalaskun viikottainen koko ja sitten vasta mietitään, mistä pihistetään vai pihistetäänkö, Kovin pieneksi ei ruokalaskua kahden teinipojan taloudessa voi saadakaan. Ihan varmasti määrät ovat välillä aika astronomiset.

Hedelmistä ei tingitä, että pidetään flunssapöpöt loitolla

Hyvä ruoka ei kuitenkaan tarkoita aina kalliita aineksia ja muutamalla kikalla saa ruokalaskua pienennettyä reippaastikin. Itse tekeminen, lihan (se on yleensä kallista) vähentäminen, erilaisten kuivatuotteiden suosiminen ja muutama muu kikka auttavat kummasti budjetin hallinnassa. Laadusta ei tarvitse tinkiä, eikä halvan perässä juosta  kuin tarjousten sopivasti kohdalle sattuessa.

Viimeksi laskeskelin kuluja aika tarkkaan vuosi sitten. Silloin koin lievän järkytyksen. Nyt on hyvä hetki tarkistaa tilanne taas uudelleen. Tuntuu, että syytä olisi. Vuodessa on tapahtunut pieniä muutoksia (tai ainakin kuvittelen niin)

1) Isommat lapset syövät helpommin erilaisia ruokia eli ei tarvitse ihan niin paljon säätää tarjonnan kanssa. Voi siis tehdä reiluja annoksia ilman hävikkipelkoa. Vaikuttaneeko kuluja laskevasti?

2) Lihansyönti on entisestään vähentynyt. Ei meistä kasvissyöjiksi ole, mutta liha on nykyään enemmän lisukkeena. Tästäkin voi olla iloa ruokalaskun kohdalla.

3) Kiire on kasvanut entisestään eli leipää ja muuta leivontaa tehdään harvemmin. Tällä saattaa olla ainakin jonkinlainen ruokalaskua kasvattava vaikutus.

4) Kuopuksen uhmakausi tasoittui viimein ja viimein eli uskallamme paremmin ja rennommalla mielellä lähteä julkisiin tiloihin - kuten nyt vaikka ravintoloihin...

Tästä se alkaa. Isäntäkin on komennettu ottamaan mahdolliset kuitit talteen.

Tosin viikko alkaa hyvällä tilanteella. Härkismoussakaa on jäljellä vielä reippaasti alkuviikolle ja muutenkin jääkaappi näyttää suhteellisen täysinäiseltä.

Pistetään pihistelyoperaatio pystyyn ja palaillaan viikon kuluttua ensimmäisen väliaikatuloksen kanssa. Saa nähdä, miten käy