Kesä grillausta eli mitä opimme Kamadosta ?

Minä olen rakastunut Kamadoomme. Se on lämminnyt kesän ajan säännöllisesti ja pikku hiljaa olemme oppineet sen kommervenkkejä. Muutenkin grillaus on osoittaunut ennakkoajatuksia monipuolisemmaksi ruoanlaittotavaksi ja kausi venytetään varmasti niin pitkälle kunnes niskaan putoilee pikku-ukkoja.

Suurin haaste sytytys 

Kaikkein vaikeimmaksi jutuksi osoittautui Kamadon sytytys. Keraaminen materiaali kun ei oikein sovellu sytytysnesteen käyttöön (eikä sen haju muutenkaan miellytä), jouduttiin miettimään, puhaltelemaan ja sytyttelemään. Siis siihen saakka, kunnes emäntä päätti kuitenkin mennä vielä tarvikeostoksille isännän selän takana ja hankki sytytyspiipun. Siinä onkin sellainen tötsä, jonka avulla syttyy grilli kuin grilli.

Sytytyspiippu täytetään hiilillä ja sen alle pistetään palamaan pari sytytyspalaa. Sitten vaan odotellaan ja katsellaan hiilien palamista kerros kerrokselta.

Yhdellä satsilla saatiin kamado silleen keskikuumaksi eli noin 175 asteeseen, mutta lisäämällä hiiliä alempien kasautuessa tiiviimmin, saa määrää ja siten myös kuumuutta lisättyä joustavasti.

Hiilinä olemme käyttäneet sekä markettihiiliä, Green Egg -hiiliä sekä brikettejä - kaikki ovat palaneet, mutta pitänee vielä testata lisää. Kai niissä jotain eroakin on ?

Kamado pysyy kuumana 

Eikä grillin aina tarvitse olla sadoissa asteissa. Tuolla yhdellä tötsällisellä kypsennettiin kuusi isoa varrasta, naudan iso brisket-levy, kesäkurpitsaa, makkaroita ja muutama sipuli, eikä tehnyt edes tiukkaa ajan kanssa. Parempaa vaan tulee, kun sisuskin on hyvin kypsää ennen kuin pinta palaa.

Parasta Kamadossa onkin, että lämpö pysyy todella kauan. Kun grillin saa lämpimäksi ei tarvitse hosua. Lämpö ei karkaa mihinkään.

Saa Kamadon tosin superkuumaksikin. Ostimme alkukesästä pizzakiven. Kamado pysyi kiltisti melkein kaksi tuntia siinä 300 asteessa ja pizzoja tehtiinkin aika kasa. Taikinana vanha tuttu yön yli kylmässä nostatettu ja täytteinä punaista ja valkoista.

Grilliherkkuja 

Kamado osoittautui monipuoliseksi hiiligrilliksi. Sillä on tehty vaikka mitä. Pizzan jo mainitsinkin. Sen lisäksi on grillattu yksi kokonainen broileri, kasviksia, broilerivartaita ja  makkaroita. Kesän yllätysmausteeksi osoittautui miso, joka maustoi niin vartaiden marinadin kakkosversion (eli lisättiin vain ruokalusikallinen misoa), naudan brisketin sekä myöskin munakoison päälle levitettävän maustekastikkeen.

Kaikkein parhaaksi osoittautuivat kuitenkin aivan yksinkertaiset hampurilaispihvit. Vähän rasvaisempaa härän jauhelihaa, suolaa ja pippuria - muuta ei tarvita täydelliseen lopputulokseen.

Kamado on siis monipuolinen ja sen kanssa riittää vielä paljon kokeiltavaa. Onneksi on syksyä jäljellä. Savustuskin on vielä kokonaan testaamatta!