Kustantajalta yllätysarvostelukappale luettavaksi
Kaipa tämä on sellainen klassinen angsti-kuvaus elämästä irrallista kautta läpikäyvästä päähenkilöstä. Haahuilua kaupan ja kodin välillä, ystävien tapaamista, matkoja lainarahalla, töidenhakua sopivan tuulen sattuessa, haahuilua, baari... Pahinta taitaa olla, että tunsin kirjaa lukiessani itseni vanhaksi tädiksi, jonka teki koko ajan mieli nillittää jostain. Ei kai kukaan halua sellaista tunnetta?
En vain voi sille mitään. Rationalisti sisälläni toteaa, että jos tilillä on vain 48 euroa, ei mennä aamupuurolle Café Engeliin. Onhan siinä ehkä jollain kriteereillä jotain hohdokasta. "Liput liehuen syvyyteen" - tyylisesti, mutta en voi itselleni mitään. Pudistan päätäni ja totean maalaisjärjen puuttuvan.
Suurin hankaluus tässä kirjassa kohdallani on siis sisällön lievä ärsyttävyys. Päähenkilö sinänsä on ihan sympaattinen, eikä itse asiassa edes mitenkään kovin nuori enää (yli kolmekymppinen...), joten sellaista teinisekoilua tässä ei ole. Kaikilla meillä on vaikeita hetkiä ja sipsitkin lohduttavat sopivissa hetkissä, mutta silti koen kirjan maailman ja ajattelutavan itselleni kovin vieraaksi. Ei voi mitään. Ehkä minä tosiaan olen tuollainen tylsä keski-ikäinen täti-ihminen.
Tarina itsessään rakentuu pienistä hetkistä ja lyhyistä luvuista. Kirja on helppolukuinen ja nopeasti haukattavissa. Ehkä vauhdissa jää jotain olennaista huomaamatta, tai sitten ei. Olen nyt osunut lukemaan useamman viihteeksi luokiteltavan romaanin omasta elämästään irrallisena ja miltei hellyttävän eksyksissä soheltavian nuorehkojen naisten elämästä. Jotkut kirjoista ovat ärsyttäviä, toiset eivät.
En oikein tiedä, mikä saa ärsytysmittarini värähtelemään. Ehkä kyse on ulkoistamisesta. Kun poikaystävä jättää, Tinder-tutut eivät soita, kukaan ei kutsu töihin, tai sipsejä on tarjolla lähimarketissa. Mitäs, jos päättäisi itse etsiä paikkansa? Ei ole helppoa, tiedän, mutta voisi edes yrittää.
No niin, huono kirjahan tämä mitä ilmeisimmin ei ole. Ylläoleva kiukuttelu kohdistuu fiktiiviseen henkilöön ja hänen valintoihinsa, ei kirjan rakenteeseen tai tylsyyteen. Kuten sanoin, Savonlahden kirja on helposti lähestyttävä ja luettava. Paljon kehuttu romaani oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto-ehdokkaanakin viime syksynä, joten selkeästi se on onnistunut tavoittamaan lukijoitaan. Ehkä minä en ole oikeaa kohderyhmää. Samaistumispinta puuttuu.
Tällä kertaa kirjallisuus ei siis lisännyt empatiaa.
VastaaPoistaNäin voi asian tulkita :-)
PoistaEi ollut minunkaan kirjani, sanoo toinen täti-ihminen.
VastaaPoistaMitäs me tädit. Onneksi meitä on muitakin.
PoistaEn ole lukenut kirjaa, enkä aio siihen tartuakaan, mutta ihanan rehellinen mielipide sinulla ��
VastaaPoistaHeh, mutuhuttuarviot ovat tällaisia tunteenpurkauksia :-)
PoistaMinä olen keski-ikäinen täti-ihminen ja pidin tästä silti. :D En ole koskana ollut samassa elämäntilanteessa kuin kirjan henkilö, mutta jotenkin pidin siitä miten kirja voi olla samalla kertaa raikas ja tunkkainen.
VastaaPoistaHeh, ehkä minä jäin liikaa kiinni tuohon ärsyyntymiseeni. Luin toki loppuun eli ei tämä kirjana varsinaisesti huono ollut. Ehkä sitä oikeasti miettii, miksi on ollut niin kova suoritusvauhti päällä itsellä antamatta tuollaiselle leijumiselle tilaa laisinkaan ja siksi reagoi niin vahvasti. En minä edelleenkään päähenkilön kaltaiseksi halua, mutta ehkä sitä joskus voisi vähän löysätä...
PoistaMinua taas alkoi nyt toden teolla tämä kirja kiinnostaa eli negoillekin mielipiteille on ehdottomasti paikkansa! Haluan lukea tämän ja katsoa, miten sen itse koen. Lisäksi minulla olikin hakusessa kirja, jolla kuitata Helmet-haasteen vitoskohta, joten yksi syy lisää lukea tämä. :)
VastaaPoistaNoinhan se on. Pelkkää ylistystä saava kirja on vähemmän kiinnostava kuin ristiriitaisia ajatuksia herättävä. Täydellisyys on tylsää :-)
PoistaHihii, nillittäjä-täti täälläkin! Juuri eilen puhuin tuttavan kanssa kirjasta ja ärsyyntymkreaktiosta, mikä molemmilla oli herännyt. Ja sitten taas jotkut ovat pitäneet valtavasti. Kiinnostava ilmiö!
VastaaPoistaKiinnostavimpia ovatkin juuri ne kirjat, jotka herättävät erilaisia reaktioita :-)
PoistaKiva, kun meitä nillittäjiä on enemmänkin!