Grilli kuumana

Tuli kesä, tai ainakin kesäkeli. Tuntuu oudolta laittaa shortsit jalkaan ja istua illatkin pihalla, tai lähteä rantakävelylle, kun yhdeksän jälkeen on vielä valoisaa.

Samalla kun kelit lämpenivät alkoi myös töissä se viimeinen rutistus ennen kesälomia. Kiirusta pitää, mutta auringon voimalla jaksaa - ja grilliruoan. Meillä on Kamado kuumentunut jokaisena päivänä, jolloin vähänkin ehditään viivähtämään terassilla. Käytännössä siis viikonloppuisin, mutta jo nyt on Kirpusta kehkeytymässä varsinainen grillimestari ja äidin marinadit ovat löytäneet tämän vuoden sävynsä (Gochuan tahnaa ja seesamia tuntuu olevan kesän teema).

Viime vuonna pihalle hankittu Kamado on osoittautunut nappi-investoinniksi. Yhdellä brikettilämmityksellä sen kanssa saa kunnon pöhinät useamman tunnin grillaukseen - ja mehän grillaamme.

Hampurilaisia, ribsejä ja jopa pizzaa on Kamadostamme tänä kesänä nosteltu ruokapöytään. Nokkospizza teki kauppansa, mutta eipä mikään muukaan grillin kautta kierrätetty herkku ole bioroskikseen päätynyt.

Sinänsä hauskaa, että suurimmaksi herkuksi ovat nyt nousseet aina ja ikuisesti meillä grillaukseen kuuluneet kasvikset eli lähinnä kesäkurpitsa ja munakoiso.  Jonkunlainen oivallus siinä tuli koettua.

Jostain syystä vasta nyt tajusin tehdä italialaisittain antipasti-tyyppisellä kastikkeella höystetyn kasvissekoituksen. Ensin kyseessä oli jämäkasviksien hyötykäyttö, mutta tänään kyllä grillattiin pari ylimäräistä kesäkurpitsaa ja munakoisoa, että saatiin antipasti-maustumaan ihan seuraavienkin päivien herkuttelua silmälläpitäen.

Olenhan minä antipasti-kasviksilla herkutellut kerran jos toisenkin, mutta kotona ei ole tullut niitä tehtyä koskaan. Nyt en voi kuin ihmetellä, miksi ?

No, tästä se sitten alkaan. Tästä kesästä taitaa meillä tulla varsinainen antipastikesä ja mikäs siinä. Helppoa, herkullista eikä edes kamalasti kukkaroa rasittavaa herkkua on aina kiva tehdä ja tarjota.

Parasta grillauksessa on kuitenkin perheen kanssa vietetty aika. Kun kaikki osallistuvat (tai ainakin kiireltään paikalle ehtivät) niin työt eivät kasaannu ja koko grillaukseen käytetty aika on ennemminkin iloista yhdessäoloa kuin peruskokkausta. Tätä lisää, kunhan kelit sallivat. Alku on ainakin kesällä lupaava.

Antipasti Kamadosta 

Toki kasvikset voi kypsentää vaikka uunissa paahtaen, mutta kyllä hiiligrillissä sentään tulee ihan oma sävynsä.

Homma siis aloitetaan grillaamalla kesäkurpitsaa ja munakoisoa (sekä tietysti kaikkia  muita haluamiasi kasviksia). Tämä on myös erinomainen tapa käyttää grillibileiden jämäkasvikset.

Sitten sekoitetaan kastike.
1dl valkoviinietikkaa, vajaa desi oliiviöljyä, suolaa, pippuria, chiliä myllystä, loraus balsamicoa ja ripaus sokeria. Maista!

Kuumat (tai kylmät) grillikasvikset pilkotaan ja sekoitetaan kastikkeen kanssa. Lisätään isot kouralliset basilikaa ja persiljaa silputtuina, sekä kirsikkatomaatteja puolitettuina. Sekoitetaan. Annetaan vähän maustua ja  nautitaan heti tai seuraavana päivänä tai sitä seuraavana, pidemmälle ei varmasti riitäkään, jollet ole tehnyt saavillista.

Kesä grillausta eli mitä opimme Kamadosta ?

Minä olen rakastunut Kamadoomme. Se on lämminnyt kesän ajan säännöllisesti ja pikku hiljaa olemme oppineet sen kommervenkkejä. Muutenkin grillaus on osoittaunut ennakkoajatuksia monipuolisemmaksi ruoanlaittotavaksi ja kausi venytetään varmasti niin pitkälle kunnes niskaan putoilee pikku-ukkoja.

Suurin haaste sytytys 

Kaikkein vaikeimmaksi jutuksi osoittautui Kamadon sytytys. Keraaminen materiaali kun ei oikein sovellu sytytysnesteen käyttöön (eikä sen haju muutenkaan miellytä), jouduttiin miettimään, puhaltelemaan ja sytyttelemään. Siis siihen saakka, kunnes emäntä päätti kuitenkin mennä vielä tarvikeostoksille isännän selän takana ja hankki sytytyspiipun. Siinä onkin sellainen tötsä, jonka avulla syttyy grilli kuin grilli.

Sytytyspiippu täytetään hiilillä ja sen alle pistetään palamaan pari sytytyspalaa. Sitten vaan odotellaan ja katsellaan hiilien palamista kerros kerrokselta.

Yhdellä satsilla saatiin kamado silleen keskikuumaksi eli noin 175 asteeseen, mutta lisäämällä hiiliä alempien kasautuessa tiiviimmin, saa määrää ja siten myös kuumuutta lisättyä joustavasti.

Hiilinä olemme käyttäneet sekä markettihiiliä, Green Egg -hiiliä sekä brikettejä - kaikki ovat palaneet, mutta pitänee vielä testata lisää. Kai niissä jotain eroakin on ?

Kamado pysyy kuumana 

Eikä grillin aina tarvitse olla sadoissa asteissa. Tuolla yhdellä tötsällisellä kypsennettiin kuusi isoa varrasta, naudan iso brisket-levy, kesäkurpitsaa, makkaroita ja muutama sipuli, eikä tehnyt edes tiukkaa ajan kanssa. Parempaa vaan tulee, kun sisuskin on hyvin kypsää ennen kuin pinta palaa.

Parasta Kamadossa onkin, että lämpö pysyy todella kauan. Kun grillin saa lämpimäksi ei tarvitse hosua. Lämpö ei karkaa mihinkään.

Saa Kamadon tosin superkuumaksikin. Ostimme alkukesästä pizzakiven. Kamado pysyi kiltisti melkein kaksi tuntia siinä 300 asteessa ja pizzoja tehtiinkin aika kasa. Taikinana vanha tuttu yön yli kylmässä nostatettu ja täytteinä punaista ja valkoista.

Grilliherkkuja 

Kamado osoittautui monipuoliseksi hiiligrilliksi. Sillä on tehty vaikka mitä. Pizzan jo mainitsinkin. Sen lisäksi on grillattu yksi kokonainen broileri, kasviksia, broilerivartaita ja  makkaroita. Kesän yllätysmausteeksi osoittautui miso, joka maustoi niin vartaiden marinadin kakkosversion (eli lisättiin vain ruokalusikallinen misoa), naudan brisketin sekä myöskin munakoison päälle levitettävän maustekastikkeen.

Kaikkein parhaaksi osoittautuivat kuitenkin aivan yksinkertaiset hampurilaispihvit. Vähän rasvaisempaa härän jauhelihaa, suolaa ja pippuria - muuta ei tarvita täydelliseen lopputulokseen.

Kamado on siis monipuolinen ja sen kanssa riittää vielä paljon kokeiltavaa. Onneksi on syksyä jäljellä. Savustuskin on vielä kokonaan testaamatta!