Paluu Venetsiaan eli Brunetti tuplana

Donna Leon : Kasvot kuvassa ; Uskon asia 
Oma ostos Elisa Kirjasta 

Minä olen ihan Elisa Kirjan tarjousten vietävissä. Kun ekirjojen hinta laskee alle kymmenen euron, sitten alle kahdeksan euron ja vielä alle viiden euron (näyttivät nämäkin olevan vielä listalla 4,90€), kliksuttelen iloisesti menemään kuukausilaskuun... Tässä taannoin palasin alen myötä takaisin Venetsiaan.

Donna Leonin Brunettit ovat laatutavaraa. Komisario Brunetti on aina yhtä fiksu, aina yhtä rakastettava ja aina yhtä nälkäinen... Kirjojen parasta antia onkin Venetsia ja kaikki ne ihanat italialaiset ruoat, joita Brunettin Paola-vaimo hänelle loihtii lounaaksi. Ei ole muuten Donna Leonin ja  Roberta Pianaron Brunetti-keittokirjakaan yhtään hullumpi. Kannattaa napata mukaan, jos eteen sattuu.

Jotenkin sitä kuvittelee oikein tuntevansa Venetsiaa näiden kirjojen perusteella, vaikkei se tietysti oikeasti pidä paikkaansa. Kaikki ne ihanat kujat, vaporettot ja kahviloiden tramezzot...  Eikä Donna Leon silti päästä nykyistä kotikaupunkiaan kovin helpolla. Kun on kyseessä dekkari, katsotaan asioiden nurjalle puolelle. Lahjonta, luokkaerot, mafia, hallinnon toimimattomuus, maahanmuuttajien ongelmat - kaikki saavat osansa. Jokainen kirja nostaa esiin jonkin epäkohdista ja tarina kiertyy sen ympärille.

Kasvot kuvassa pohdiskelee jätehuollon toimimattomuuden seurauksia ja lieveilmiöitä. Laittomat jätekuljetukset ja teollisten maiden jätedumppaus kehitysmaihin saa kylmät väreet kulkemaan lukijan selkää pitkin ihan sellaisenaan, vaikkei juttuun edes liittyisi murhaa ja sen selvittämistä. Toki tarinassa on sitten se ihan paikallinen "keissinsä", kun kollega pyytä Brunetin apua löytääkseen rikollisista yhteyksistä epäillyn miehen Venetsiassa. Vastassa on kuitenkin joukko, joka ei kaihda murhaakaan suojautumiskeinonaan. Donna Leonin kirjoissa myös juonenkiemurat usein koskettavat toisiaan. Niin tässäkin tarinassa. Brunettin appivanhempien tuttavapariskunnan ongelmat ja traaginen historia kietoutuvat murhaan yllättävällä tavalla.

Uskon asia on juonirakenteeltaan vähän hajanaisempi. On murhattu oikeudenpalvelija, huijarin koukkuun jäävä täti ja lahjottuja tuomareita. Tarinat eivät niinkään osoittaudu osaksi samaa vyyhteä, mutta kuvaavat kaikki kyseenalaisten käytäntöjen ja asenteiden vaikutusta tavallisten ihmisten elämään. Komisario Brunetti selvittelee tapahtumia Venetsiaa koettelevan helleaallon kourissa ja haaveilee lähtevänsä perheen luokse lomalle vuoriston viileyteen.

Brunetti-kirjojen viehätyksen alkuperää on vaikea analysoida. Ne taitavat olla monen onnistuneen asian summana syntyvä houkutteleva sekoitus. Venetsian kuvaus, loogisesti etenevät rikostarinat ja herkulliset ruokakuvaukset ovat ainakin minua takuuvarmasti miellyttäviä seikkoja. Ne eivät kuitenkaan riitä siihen, että palaan Brunetin pariin yhä uudestaan. Iso osansa on myös henkilöhahmojen kiinnostavuudessa. Brunetti itsessään on inhimillinen, mutta ehkä juuri siksi poliisina niin taitava. Hänen vaimonsa Paola on mielenkiintoinen sekoitus perinteistä mammaa ja modernia tiedenaista, joka aatelisista juuristaan huolimatta (tai niiden takia) on reippaasti vasemmalle kallellaan. Yläluokkaiset, mutta ihanasti jalat maassa kulkevat appivanhemmat tuovat oman pikantin lisänsä, varsinkin hienovaraisesti tahtonsa aina läpi ajava kreivitär. Brunettin kollegoista puolestaan löytyvät kaikki poliisisarjojen edustajat. Ne hyvät ja fiksut kaverit, vähän tyhmät konstaapelit ja omaa julkista asemaansa ensisijaisesti ajattelevat esimiehet. Eikä tietysti voi unohtaa suvereenisti tietotekniikan hallitsevaa Signorina Elettraa, jonka talutusnuorassa kulkevat säyseästi kaikki Questuran poliisimiehet, apulaispoliisipäällikkö Patta mukaanluettuna.

Sen verran samanlaisia kirjat kuitenkin toistensa kanssa ovat, että kaksi riitti taas vähäksi aikaa. Kaikesta hyvyydestään huolimatta ne ovat pikkuisen kaavamaisia. Kolmannen kohdalla alkaa tarinankulun jo melkein arvata. Pidän siis Brunettin seurasta pienen tauon, mutta viimeistään ensi vuonna tiedän kuitenkin taas palaavani sopivan hetken tullen Venetsiaan. Näistä kirjoista jää hyvä tunnelma. Ihan kuin olisi lomalla käynyt.