Maaliskuu meni äänikirjoiksi ja kokeelliseksi lukemiseksi
Maaliskuussa otettiin omaa aikaa perheelle. Käväistiin Tallinnassa ja touhuttiin muutenkin yhdessä. Kirjojen osalta tämä tarkoitti sitä, että kuukausi kallistui kovasti äänikirjojen puolelle. Niitä kun työmatkoilla tulee kuunneltua noin 1,5h päivässä ja kuulokkeet näköjään pysyvät korvilla kokatessakin. Kirjan viereen oikein lukemaan tuli istahdettua vähän harvemmin.
Maaliskuussa luin siis yhteensä 10 kirjaa, joista peräti seitsemän oli äänikirjoja. Seitsemästä äänikirjasta taas neljä oli samaa HelMet Overdrivesta lainattua fantasiasarjaa. Kyllä, taas löytyi uusi sarja, joka selätti kolmen kirouksen. Kohta en kai voi kyseisesti kirouksesta enää puhuakaan. Blood Destiny -sarja nyt joka tapauksessa tuli kuunneltua kokonaan, kaikki viisi osaa, mutta niistä lisää vielä erikseen.
Muita kuunneltuja kirjoja olivat Stoner ja Murha laitumella. Tykkäsin Stonerista paljon - siinä on jotain sellaista, vähäeleistä, salaperäistä vetovoimaa, jonka analysointi on itse asiassa yllättävänkin vaikeaa. Lampaat dekkareina taas oli vähän kuunneltavana vähän hankalampi tapaus. Siinä minun kesti melkein yli puolenvälin ennen kuin olin tarinassa mukana.
Maaliskuussa tutustuin myös pariin kokeelliseen kirjaan. Seitsemäs äänikirjani oli Neil Gaimanin Twitter-romaani Hearts, Keys and Puppetry, joka tekotavastaan huolimatta (tai sen ansiosta) oli tarinanakin mielenkiintoinen. Minna Roinisen Unohdetut ovet puolestaan hyödyntää e-kirjojen teknisiä ominaisuuksia uuden lukukokemuksen luomiseksi. Mielenkiintoista, mielenkiintoista ja vielä ihan hyvää kirjallisuuttakin.
Lopuista luetuista kirjoista vastasivatkin sitten dekkarit. Tuttua Donna Leonia ja yksi uusi tuttavuus eli Markku Keisala, jonka romaani Sinisilmät osoittautui ennakko-odotuksiani mielenkiintoisemmaksi. Oli muuten tämän kuun ainoa painettu kirja luettujen joukossa.
Uusi löytö ja katse eteenpäin
HelMet Overdrive sisältää muutakin kuunneltavaa kuin ihan puhtaasti äänikirjoja. Tässä kuussa tulin ladanneeksi myös Anil Guptan ja BBC:n tuottaman Elven Quest-kuunnelman. Jos pidät Black Adderista, viihdyt myös tämän seurassa. Se on juurikin sopiva pläjäys pääsiäisviikonlopun huvitukseksi. Minä ainakin nauroin välillä ihan ääneen ja hymähtelin toistuvasti. Virkistävän laadukasta viihdettä. Kuka kaipaa telkkarin tositv-törttöilyä, kun voi kuunnella jotain tällaista? En ainakaan minä. Muutenkin on tv meillä ollut viime viikolla ihan muilla käytössä. Tai no, Voice of Finland pysynee minulla katselulistalla vielä nuo jäljellä olevat kaksi viikkoa. Siellä kun on taitavien laulajien lisäksi myös Michael Monroe, joka jostain syystä on hahmona alkanut kiehtomaan vielä entistä enemmän.
Maaliskuussa kävin myös Mikkelissä pyörähtämässä ja haistelemassa ilmaa huhtikuun perheviikonloppua varten. Hotelliviikonloppu tiedossa siis tässä kuussa. Eiköhän reissun päällä tule vähän jotain luettuakin ja töissähän pitää käydä joka päivä eli äänikirjoja kuluu. Lisäksi huhtikuussa tullaan osallistumaan Lukuviikkoon melkein koko perheen voimin.
Kaiken muun tohinan lisäksi Isäntä aloitti myös seinien putsaus-, lasikuitutapetin peitto- ja maalausprojektin. Pikkuhiljaa tuo näyttää etenevän. Ja mitenkä se liittyy lukemiseen? No, lukuaikani vähenee, kun pitää viihdyttää nuorempaa jälkikasvua pysymään poissa maalarin tieltä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti