Adam Mansbach, kuvitus Ricardo Cortés : Nyt v...u nukkumaan
Oma tarjousostos Turun Kirjamessuilla
Siis minähän en kyseissä "piip"-sanaa periaatteesta käytä laisinkaan, vaikka ärräpäitä aina välillä suusta pääseekin. Se myös särähtää korvissa nuorisoa kuunnellessa. (Välillä käy mielessä, että kylläpä suomenkieli on köyhtynyt, kun joka kolmas sana pitää aina korvata samalla eikä kirosanoissa olla enää luovia - tiedän, täti mikä täti). Silti luin nämä runot ääneen.
Ensimmäisellä lukukerralla vähän takelteli, mutta sitten sana muuttui vain osaksi tekstiä ja pääsin oikeasti nauttimaan runojen niin kovin tutuista tilanteista. Tai no, nauttimaan on ehkä vähän väärä termi. Pikemminkin pitäisi kai sanoa kieriskelemään itsesäälissä ja kokemaan suloista vahingoniloa siitä, että muillakin on samanlaisia ylienergisiä riiviöitä kuin meidän nuorimmaisemme.
Kirosanaan totuttuanikin jäi kieli kuitenkin minun korviini hiukan karkeaksi. Siinä on runojen heikkous, mutta toisaalta myös vahvuus. Ilmaisun karheys heijastaa täydellisesti vanhemman tuntemuksia keskellä urakkanukuttamisen turhautumista. Näin ehkä tekisi mieli sanoa kullanmurulle, vaikka todellisuudessa lepertelee ja yrittää rajoittaa hermostumisen vain pieneen äänensävyn tiukkenemiseen...
Runoissa käydään hakemassa lasi vettä, vessassa ja kaikenlaista muuta, mitä lapsi voi keksiä välttääkseen nukkumaanmenon. Kaikki tämä unenomaisen ja lumoavan kuvituksen luomassa tunnelmassa. Rakastin kirjan kuvien vahvoja värejä ja tummia sävyjä, jotka heijastanevat kuvatun tilanteen tunnetiloja. Ihania kuvia, joista innostui myös meidän nukutettavamme, kun kirja "luettiin" taas eilen nukutuksen lomassa. Siis äiti luki itsekseen hiljaa, poika katsoi kuvia ja yhdessä välillä kommentoitiin, mitä kuvissa tapahtuu. Jonkunlainen sijaistoiminto nukkumiselle kai tuokin, mutta sentään yksi niistä äidin mielestä miellyttävimpiä.
No juu tuo v sana on kyllä kokenut aikamoisen inflaation varsinkin kun sitä kuuntelee kaiket päivät koulussa, huoh. Voisi olla aika huvittava teos.
VastaaPoistaTämä kirja saa varmaan kaikki äidit (ja tietysti isätkin) samaistumaan. Vertaisryhmäterapiaa ? :-)
PoistaHuomasin tämän kirjaston hyllyssä ja lukaisin kaikki runot mieheni kanssa hyllyjen välissä. Voi kuinka samaistuttiin, niin totta joka sana. Välillä kun pikku piltti ei mene suosiolla nukkumaan silloin olisi hyvä olla tämä kirja äidillä luettavana, pysyy ainakin huumori mukana, joskus kun se meinaa loppua. :D
VastaaPoistaTaitavat kaikki vanhemmat ainakin jossain vaiheessa samaistua näihin runoihin :-)
Poista