Epätavallinen lukija

Minulla löi nyt päälle pahemmanlaatuinen valkoisen paperin kammo. Tein nimittäin sen virheen, että aloitin blogiartikkelin kirjoittamalla otsikon... sitten tapahtui jotain, joka vei minut pois koneen vierestä. Loppu jäi sitten ihan valkoiseksi eli en saanut kirjoitettua yhtään mitään. Avasin postauksen muutamaan kertaan, mutta tekstiä ei syntynyt sanan sanaa.

Eikä kirjassa ollut mitään vikaa - se oli oikein mukava hyvänmielen luettava.

kuva: Basam Books

Alan Bennett: Epätavallinen lukija 
Oma ostos Elisa Kirjasta 

Tässä kirjassa kuningatar vähän sattumalta päätyy linnan pihalla vierailevaan kirjastoautoon ja lainaa pari opusta alamaisiaan rauhoittaakseen ja miellyttääkseen. Siitä alkaa tutustuminen aivan uuteen maailmaan, joka vähitellen imaisee hallitsijan kokonaan mukaansa.

Kuningattaren lähimmät alamaiset eivät asiasta tietenkään pidä. Toisaalta hallitsijaa on helpompi kuljetella paikasta toiseen, kun hän ei koskaan enää pitkästy. Toisaalta kirjoista tulee outoja ajatuksia ja hänen korkeudestaan on tulossa varsin arvaamaton, lukujen loppuunlukemisen aiheuttamista aikataulumyöhästymisistä johtuvasta harmista puhumattakaan... Välillä käyttöön otetaan vähän likaisetkin keinot, jotta häiriötoimonto saataisiin loppumaan.

Kirja on herttainen ja paljon lukeva samaistuu kyllä kuningattaren tuntemuksiin. Toisaalta ylellisyyden keskellä elävää ikonia käy vähän sääliksi. Ei lainkaa omaa aikaa, ei oikeutta omiin ajatuksiin ja muutenkin ympärillä pyörivät päällepäsmärit ovat suoraana sanottuna aika raivostuttavia. Itse olisin varmaan hetitänyt heitä kirjalla jo muutamaankin kertaan.

Nopelukuinen ja viihdyttävä kirja kuningattaren lukuharrastuksesta oli leppoisaa välilukemista. Sillä saisi varmasti vaikka lukujuminkin liikkeelle, vaikka tästä nyt vähän kirjoitusjumia aiheutuikin, mutta se ei taitanut varsinaisesti olla kirjan vika.