Oma ostos Elisa Kirjasta
Minä olen ollut aivan rakastunut Flavia de Lucen seikkailuihin Alan Bradleyn kirjoissa. Kolme ensimmäistä osaa lumosivat minut jo ensimmäisistä sivuista lähtien. Siispä olin aivan täpinöissäni aloittaessani neljättä.
Jotain outoa tapahtui. Luin kirjaa mielelläni, mutta lumous oli jostain syystä kadonnut. En tiedä johtuiko se suljetusta miljööstä - tarina nimittäin tapahtuu pääasiassa kartanolla. Ehkä minut onkin koukuttanut nimenomaan se laajempi englantilaisen maaseudun kuvaus.
Tällä kertaa tapahtumat saapuvat kirjaimellisesti Flavian luokse, sillä kartanolla kuvataan elokuvaa. Paikalle saapuva filmiryhmä tuo joulunaluselämään säpinää vähän turhankin paljon, kun lumimyrsky sulkee tiet ja murhaaja iskee.
Flavia tietysti seuraa tapahtumia kaiken keskipisteessä ja kotikenttäedun avulla pääsee myös kiellettyihin paikkoihin helposti. Johtolankoja löytyy, mutta sitten töksähti. Jotenkin kaikki vain selviää osittain sattumalta ja osittain hermojen pettämisen vuoksi. Minä en oikein kunnolla ymmärtänyt, miksi lopussa touhutaan niin kuin touhutaan. Ei näiden tällä tavalla pitäisi ratketa. Flavia on fiksu tyttö. Ei hän tarvitse murhaajaa paljastamaan itse itseään. Vai missasinko minä jotain?
Voi toki olla, että en vain oikein jaksanut keskittyä kirjaan kaikessa hulinassa ja tohinassa, mutta tällä kertaa en ole aivan niin ihastuksissani kuin kolmen ensimmäisen osan kohdalla. Pidin kyllä kirjasta tälläkin kertaa, mutta jotain jäi puuttumaan. Toki tässäkin paljastui jänniä juttuja, varsinkin Flavian perhepiirin historiasta.
No, täytyy lukea seuraavakin osa. Ehkä taika palaa. Eivätkä kai kaikki kirjat pitkässä sarjassa voikaan olla yhtä hurmaavia, jotain vaihtelua pitää saada. Muuten käy sarjan lukeminen tylsäksi.
Minulla on juuri nyt luettavana tämä. Alun luistelukohtaus toi mieleeni Pikku Myyn. :) Yhdellä istumalla tullut luettua melkein jo kolmannes kirjasta. Toivottavasti minulla ei töksähtäisi, kun tykkään hahmosta niin paljon.
VastaaPoistaNo oli kieltämättä alussa ihan muumimeininkiä :-)
PoistaToivottavasti ei töksähtele. Voihan se olla, että minä vain olen vaikea...
Minulle kävi miltei samoin. Tympäännyin filmiryhmään. Luin äskettäin uusimman. Loppusoinnun kaiku kalmistossa hurmasi minut ja päättyminen koukkuun on upeaa. Odotan jo seuraavaa.
VastaaPoistaEn siis olekaan vain vaikea? Kiva, että seuraava osa sujuu taas paremmin - sekin täytyy kyllä lukea!
PoistaMinulle kävi samoin uusimman, Loppusoinnun kaiku kalmistossa, kanssa, mutta olenkin jo tavallaan odottanut, että milloin lukeminen hetkellisesti tökkää - kyse on kuitenkin moniosaisesta sarjasta. Loppu kuitenkin koukutti, joten odotan seuraavaa osaa:)
VastaaPoistaOn totta, että pidemmissä sarjoissa on aina joitain osia, jotka eivät miellytä yhtä paljon kuin toiset. Toivottavasti minulla sujuu taas paremmin tuon Loppusoinnun kanssa. Tosin pitänee odottaa, että seuraavakin on saatavilla niin ei tarvitse liian kauan kärvistellä koukun takia ;-) t: yks kärsimätön tapaus
PoistaVoi ei! Minä pidin tästä kovin, mutta se edellinen osa taas tökki. :D Samaa ilmiötä on kuitenkin selvästi ollut ilmassa Flavia-fanien keskuudessa. Nähtäväksi jää, miten tuo Loppusointu kalmistossa osuu ja uppoaa.
VastaaPoistaHih, nyt ollaan jo monta uteliasta lukijaa seuraavalle osalle. Kaipa sitä pitkässä sarjassa on aina niitäkin osia, jotka eivät ihan iske... ja riippuu toki myös lukijan mielentilasta (tai väsymyksen asteesta)
PoistaMinä taas pidin tästä osasta ehkä eniten kaikista :) Jotenkin tässä se oikea suljetun paikan mysteeri aina innostaa. Uusinta olen tällä hetkellä lukemassa, vielä ei ihan ole niin paljoa ihastuttanut, mutta mielelläänhän sitä lukee.
VastaaPoistaMinusta ratkaisu löytyi vähän liian sattumanvaraisesti. Täytynee pitää vähän paussia ennen kuin tarttuu tuohon seuraavaan, että saa aloitettua siltä niinsanotulta puhtaalta pöydältä :-)
Poista