Kun kirjoittamisen palo on pitelemätön, mutta kustantajia ei (ainakaan toistaiseksi) ole rivissä odottamassa teostasi tai kun pitäisi saada vihdoinkin se sukukronikka kansiin tai kun yrityksen historiikki odottaa julkaisuaan, on omakustannusteos varsin varteenotettava vaihtoehto. Suomen markkinoilla palvelun tarjoajia on muutama isompi ja sitten monta pientä. Saksalainen Books on Demand (BoD) on toiminut alalla jo yli viisitoista vuotta ja Elisa Kirjan kauttakin on saanut hengentuotteensa e-kirjamarkkinoille jo jonkin aikaa. Viimeisimpänä isona palveluntuottajan on tuotteensa tuonut suomalaisten ulottuville Bonnier Type&Tell palvelullaan.
Bloggaajien infoillan aikana keskustelu velloi palvelun businessmallista kirjailijan luomisen tuskaan. Kyseessä on myytävä palvelu ja tarkoittaa, että palveluilla on oma hintansa. Halvimmillaan kirjan saa ulos 29 eurolla ja hinta nousee sitten sitä mukaa, kun kirjoittaja haluaa käyttää eri palveluita.
Minun mielestäni tämä on hyvä malli. Käyttäjä saa itse valita paljonko investoi ja ainakin äkkivilkaisulla hinnoittelu näytti aika läpinäkyvältä, eli yllätyskustannuksia ei olisi tulossa. Mitä nyt alv olisi ehkä hyvä näyttää tarkemmin vähemmän bisnesorientoituneiden käyttäjien kustannusarviointia ajatellen. Ilman y-tunnusta kun alv:n joutuu maksamaan ihan itse...
Jakelun myötä palvelu ottaa myös 20% osuuden myynneistä, mikä ilmeisesti kustannusmaailmassa on oikeasti sieltä kohtuullisimmasta päästä. Tosin kannattaa muistaa, että perinteisessä kustannustoiminnassa ei kirjailija sitten maksa noita peruskustannuksiakaan niin kuin tässä. Tarkanmarkan budjetilla kirjaansa markkinoille tuovalle tarvepainatus on mielenkiintoinen palvelumuoto. Siinä kirja tilataan painosta vasta silloin, kun ostaja on sen varannut.
Type & Tell -palvelun maajohtaja Karoliina Timonen kertoi, että tarkoituksena olisi myös lisätä kirjoittajien yhteisöllisyyttä ja vertaistukea voisi saada vaikka somen keinoin. Muutenkin hyödynnetään digimaailman kanavia ja kirjatkin saa helposti myös e-versioina. Samoin palvelun tarjoamat jakelukanavat ovat sekä paperikirjoille, että sähköisille.
Illan aikana oli mukava kuulla palvelussa jo mukana olevien Eeva Kolun ja Kata Melanderin ajatuksia. Molemmat vaikuttivat ilmeisen tyytyväisiltä saamaansa tukeen ja kokivat palvelun omakseen. Eeva toimii myös palvelun "kansikuvatyttönä", joten hän ei kai muuta oikein voisi sanoakaan, mutta samaa toisti myös Kata, joka kertoi jopa vetäneensä kirjansa pois parilta kustantajalta saadakseen sen julkaisun kokonaan omiin käsiinsä.
Oli myös mukava seurata Type & Tell -tiimin innostusta. Karoliina Timonen, koordinaattori Salla Harjula ja työharjoittelija Noora Vaakanainen uskovat asiaansa. Innostuneen tiimin kanssa asioilla on taipumusta edistyä, joten jään mielenkiinnolla odottamaan, millaisia kirjoja palvelusta markkinoille putkahtaa. Omakustanteisiin liittyy aina sellainen pieni epäilys kirjojen laadusta. Kaikki lienevät nähneen niitä kirjoitusvirheitä täynnä olevia, ulkonäöltään huolimattomia ja kirjalliselta sisällöltään vähän kyseenalaisia tuotoksia. Rima on kuulemma Type & Tell -palvelussa korkeammalla ja hyvä niin.
Kenelle omakustannus sitten sopii? No, ainakin sellaiselle, joka haluaa pitää kaikki langat käsissään ja on valmis näkemään vaivaa kirjansa eteen. Omakustannuspalvelussa kukaan muu ei vahdi asioiden etenemistä. Toisaalta saa myös aidon kontrollin esim. kansikuviin ja jakeluun. Lopputulos on vielä enemmän oma.
Yksi asia lienee aina sama, ja se on se luomisen tuska. Omakustannuspalvelua käyttävä kokee sitä sisällön parissa siinä missä ilman kustannushaaveita tai kustantamon tallissa kirjoittava kirjailijakin.
Tuo kuulostaa hyvältä. Mahdollisuus saada omat ideat kansiin, ilman konkurssia.
VastaaPoistaJoo, eikä tarvitse odotella sydän syrjällään kustantajien vastauksia :-)
Poista