Keittokirjoja käsissäni

En tiedä mitään parempaa kuin hetki sohvalla takkatulen vieressä ja käsissä pari uutuudesta kiiltävää keittokirjaa. Juuri tällainen hetki minulla oli perjantai-iltana. Eikä se mikään turha hetki ollutkaan. Hetki myös jatkui useampana vastaavana sessiona. Käsiini osui nimittäin kaksi kovin erilaista keittokirjaa, joista kummastakin oli heti hyötyä ja tulee olemaan varmasti iloa myöhemminkin.

Kari Kaipainen : Speltillä luonnollisesti parempaa
Vera Jordanova: Don't Miss a Bite - Makuja ja muistoja maailmalla
Luettavaksi, kokattavaksi ja blogattavaksi kustantajilta 


Speltillä ja speltistä

Ruokablogin puolella vierailleet ovatkin jo huomanneet, että meidän perheessämme eletään spelttikautta. Spelttiä on käytetty risotoista kakkuihin ja aina syöty lopputulokset hyvällä halulla. Spelttikuningas Kari Kaipaisen kokoama kirja Speltillä luonnollisesti parempaa, osui siis oikein hyvään saumaan.

Vähän olisin ehkä kaivannut enemmänkin tarinaa itse aineksesta, mutta näinkin kirjassa on napakka tietopaketti ja ovathan nuo reseptit sentään ihania katsella ja lukea, samoin kuin tietysti kokatakin. Monta tunnettua ruokaihmistä ja kokkia on listannut omia spelttireseptejään kirjaa varten. Olikin hauska nähdä, miten eri tekijät lähestyivät samaa raaka-ainetta ja löytyihän sieltä erilaisia juttuja. Kirjasta tulee myös hyvin esille speltin monipuolisuus. Talkkunaleivityksestä siirrytään joustavasti spelttirisottoon ja siitä taas kakkuihin tai spelttilakritsista valmistettuihin tryffeleihin.

Lukemisen inspiroimaa sunnuntailounasta voitte kurkata vaikka täältä kaikkien noiden muiden spelttikautemme tuotosten lisäksi.


Mallin matkamuistoja 

Malleista tulee yleensä mieleen kahvilla ja tupakalla elävät ja herkkuja hintaan millä tahansa kaihtavat nuoret naiset. Vera Jordanovan keittokirja heittää tuon mielikuvan iloisesti romukoppaan. Kirja on täynnä ihania ja inspiroivia reseptejä. Joukossa on toki kevyitäkin ohjeita, mutta kalorien välttäminen ei ole mitenkään tärkeää vaan pääosassa on maku.

Merkkasin heti kokeiltavaksi useammankin reseptin kirjasta ja ensimmäiseksi tehtiin kanaleikkeitä sitruunaisella kastikkeella. Oli muuten hyvää.

Kivaa kirjassa on myös sen luettavuus. Reseptien keskellä on talletettuina pieniä muistoja maailmalta. Ne liittyvät lähimmillä sivuilla oleviin resepteihin joko tunnelmaltaan tai sisällöltään ja luovat kirjaan ihan oman tuntunsa. Niitä olisi voinut olla vielä enemmänkin.


Keittokirjapohdintaa

Huomaan tulevani keittokirjojen suhteen yhä vaativammaksi ja vaativammaksi. En niinkään vaadi enempää reseptejä, kuin luettavaa. Siksi tällaiset selkeän teeman kirjat ovatkin niin mukavia. Niistä saa irti muutakin kuin pelkkiä kokeiltavia ruokaohjeita, tai pikemminkin, kokeiltavaa löytyy helpommin, kun resepteillä on tarina ja tunnelma takanaan.

On ihanaa, että kirjojen tekijätkin ovat yhä enemmän menossa tähän suuntaan. Ihanaa on myös kuvien korostuminen nykykeittokirjoissa. Nämäkin kirjat ovat molemmat täynnä toinen toistaan ihanampia ja inspiroivampia ruokakuvia!

Luettavaksi ja blogattavaksi kustantajilta