#Twitterkirjasta medialle

Sitä pääsi  pieni bloggaajakin Suomen valtamedioiden mukana seuraamaan Tuomas Enbusken ja Alexander Stubbin uutuuskirjan julkkareita. Kaikkihan nykyään tuijottavat koneistaan ja puhelimistaan tauotta twiittejä ja piipittävät takaisin omia mietteitään - tai no, melkein kaikki. Niille muille ovat valtakunnan tunnetuimpiin kuuluvat twittereläimet kirjoittaneet ohjeopuksen nimeltään  #Twitterkirja.

Vielä en ole kirjaa hankkinut käsiini, mutta tarkoituksena olisi. Kirjan sisällöstä siis enemmän myöhemmin. Tällä kertaa keskitytään herrojen puheeseen haastattelun aikana. Heräsi nimittäin muutamia omiakin kysymyksiä aiheeseen liittyen. En ollut huomannut varata haastatteluaikaa etukäteen erikseen, joten pitänee ottaa herra Stubbia hihasta, kun seuraavan kerran osutaan lähimarketissa lihatiskille vierekkäin.


Twitterin merkityksestä informaatiokanavana  

Stubb kertoo seuraavansa noin 1600 twiittaajaa ja häntä seuraa 110 000 (+ minä, joka ryhdyin uteliaisuudesta seuraajaksi heti tilaisuuden jälkeen). Poliitikolle Twitter (ja some yleensä) on kuulemma kullanarvoinen työkalu tavoittaa suuria määriä ihmisiä. Tämän ymmärrän oikein hyvin. Eihän missään muualla saa samalla tavalla jatkuvasti kiinni suurta määrää äänestäjiä, jotka parhaassa tapauksessa vielä ryhtyvät dialogiin kanssasi.

Niin, se dialogi. Kun seuraa 1600 twiittaajaa, niin pystyykö Twitterin kautta tulevaa informaatiotulvaa suodattamaan ja reagoimaan oikeisiin asioihin. Twiittien sisältämä viesti on myös erittäin lyhyt. Voiko siitä saada oman mielipiteen muodostamiseen tarvittavan tiedon - oli asia sitten ilmaistu miten ytimekkäästi tahansa?

#bloggarinkysymys numero 1 onkin erityisesti Stubbille, mutta toki myös Enbuskelle. Onko Twitter teille informaatiokanava itsessään, vaiko kanava informaation luokse ?

Itse olisin enemmän tuota jälkimmäistä koulukuntaa, vaikka toki hieman aiheesta riippuen. Stubb totesi osuvasti, että sosiaalinen media ei tee vallankumousta vaan ihmiset, vaikka Twitteristä onkin kohkattu esim. arabikevään osalta. Samoin minusta ei twiitti tee informaatiota, mutta voi ohjata sen lähteille tutkimaan taustoja ja saamaan lisää ymmärrystä.


Twitterin käytön demokratisoitumisesta 

Sekä Stubb että Enbuske vaikuttivat tyytyväiseltä Twitterin käytön demokratisoitumisen suhteen. Enää twiittejä eivät lähetä vain internet-eliittiin kuuluvat vaan myös ihan tavalliset some-tallaajat. Tämä tarkoittaa myös twiittien määrän vähittäistä moninkertaistumista. Missä kulkee raja ? Koska Twitteristä tulee massa mitäänsanomatonta lausehälinää vai tuleeko ?

Enbuske näki tulevaisuudenkin some-viestinnän Twittertyylisenä, lyhyenä ja ytimekkäänä. Stubb taas olettaa ajantasaisuuden lisääntyvän entisestään, tyyliin kamera silmässä ja suoraa kuvaa elämästä. Ehkä, mutta minua kiinnostaisi...

#bloggarinkysymys numero 2 : Missä kulkee Twitterin raja ? Milloin twiittien massa ylittää poliitikonkin käsittelykyvyn ?


Mitä muuta jäi mieleen ? 

No, ainakin jäin ihastelemaan Stubbin punaisia kenkiä - tykkäsin.
Lisäksi hämmästelin, ettei hän ollut lukenut aikaisemmin e-kirjaa. Aloitti kuulemma nyt lukemalla oman kirjansa. No, siitä se lähtee...

Enbusken konstailemattomuus viehätti : "Yhtään twiittiä en ole poistanut jälkikäteen - välillä hävettää, kun on humalassa laittanut..." Anteeksi kuulemma voi sentään pahimpia pyytää. Aitoa kommunikointia siis ? Kännitwiiteistä kiinnostuneiden kannattanee seurata aihetunnistetta #kaato...


Haastattelussa kysymyksiä esitti kirjan kustantajan eli Otavan Jarkko Vesikansa. Bloggaaja kuunteli.

 #Twitterkirja on ensimmäisen kahden viikon ajan saatavilla vain Elisa Kirja -palvelussa.