Shardlaken seuraajaksi Bruno - S.J.Parris : Heresy

Olin tuossa aiemmin melkein surkeana, kun sain Shardlake-sarjan luettua loppuun. No, nyt aloitin uutta Tudorien aikaan sijoittuvaa "dekkaria", joka tuntuu olevan ihan Shardlaken arvoinen. Siinäkin mielessä tätä oli mukava lukea, kun Shardlake seikkaili Henri VIII aikana niin Giordano Brunolla on ympäristönään Elizabeth I aikainen Englanti uskoristiriitoineen ja vakoojineen.

Parrisin päähenkilö pohjautuu todelliseen historialliseen henkilöön. Giordano Bruno oli italialainen munkki ja filosofi, joka katolisen kirkon epäsuosioon jouduttuaan kulki ympäri Eurooppaa keräten mainetta ajatuksilleen ja teorioilleen. Kirjasarjan kuvaamina vuosina (1583-84)  Bruno oli todistettavasti Englannissa, Lontoossa ja Oxfordissa. Tosin kirjojen kuvaamia jännittävillä tapahtumilla tuskin on todellisuuspohjaa.

Ihan kuin oikea esikuvansakin, Bruno saapuu Oxfordiin osallistuakseen tieteelliseen väittelyyn. Pian kuitenkin sanan säilän mittelö jää toissijaiseksi, kun yliopiston professoreita alkaa löytymään surmattuina ja joku selvästi haluaa sotkea myös Brunon tapahtumien vyyhteen. Filosofisen kaapunsa alla Bruno on Oxfordissa myöskin Elizabeth I:sen luottomiehen Walsinghamin vakoojana etsimässä katolisia, kuningattarensa surmaa juonittelevia maanpettureita. Kuinkas ollakaan, myös yliopiston murhat tuntuvat liittyvät uskonnollisiin ristiriitoihin.

Osa juonenkäänteistä on vähän ennustettavissa, mutta kaikkiaan kyseessä on ihan kelpo dekkari. Parasta kuitenkin on, niin kuin usein historiallisissa dekkareissa,  elävä historiankuvaus. Sitä voi oikein kuvitella olevansa 1500-luvun Oxfordissa ja näin anglofiilille pelkästään tunnelma ja kaikki yksityiskohdat vievät mielenkiintoiselle matkalle. Minä en myöskään ole mikään tarkka historiantuntija, joten mahdolliset epätarkkuudet jäävät minulta ihan huomaamatta ja voin vain nauttia. 

Bruno on myös henkilönä mielenkiintoisen ristiriitainen. Filosofiaansa kivenvarmasti uskova ja miltei fanaattinen näkemystensä puolustaja on myös tunteellinen mies, jonka  nuoren naisen ahdinko saa tekemään vaarallisiakin asioita. Myös vakoojana Bruno ei ole laisinkaan kovaksikeitetty, vaan miettii paljastusten moraalista oikeutusta useammassakin kohdassa. Hiukan hän on henkilönä sinisilmäinen ja vähän turhankin idealistinen aikakautensa edustajaksi, mutta kaipa hänenlaisiaan silloinkin löytyi. Sympaattinen tuttavuus, joka ei onneksi ollut liikaa sankari, vaan myös erehtyi ja oli väärässä.

En pikaisella haulla löytänyt tätä mistään suomennettuna, mutta ei tämä vaikeaa luettavaa ole englanniksikaan. Vähän voi olla termejä, jotka liittyvät aikakauteen, mutta minä en kyllä hakenut sanakirjasta kuin 3 enkä tosiaankaan ole mikään renessanssienglannin asiantuntija. Tätä voi hyvällä omallatunnolla suositella kaikille historiallisen dekkarin ystäville (ja erityisesti Tudorien ajasta kiinnostuneille, joille tämä on varsinainen herkkupala).